Pietari - kaihon ja ironian rajalla

Eräänä torstai-iltana soi asuntomme puhelin. Puhelimessa oli respababushka. Keskustelu meni jotensakin näin:

RB: “Annatko niille pojille jotka asuu siellä?”
N: “Ei täällä asu ketään poikia, täällä asuu vaan tyttöjä.”
RB: “Asunto 902, asuuhan siellä poikia, ne kävi juuri hakemassa avaimet tästä alhaalta.”
N: “Tää on 1102, täällä asuu vaan tyttöjä.”
RB: “Niin, niin, tiedän, että se on 902, siellä asuu kaksi poikaa, kolmannessa huoneessa.”
N: “Tää on 1102.”
RB: “NO TIEDÄN, ETTÄ SE ON 1102… Aaaa…”
*klick*

-Kirjoitin tähän äsken pitkän pätkän, mutta ohjelma poisti kaiken. Mielenkiintoista. Otetaan uusiksi.-

7 viikon odotus on vihdoin päättynyt. Sain passin. Wuuhuu. Ja tänään Suomeen. Wuuhuu! Saas nähdä miten matkalaisen käy.

Kristalle Krakovaan: Tänne saa viisumin vaan 90 päiväksi ja ollaan täällä 120 pvää. Viisumia pidennettäessä siitä tehtiin myös moninkertainen, että päästään halutessamme Suomeen. Ja meidän on pakko käydä siellä ainakin kerran, sillä ei haluttu maksaa ylimäärästä matkavakuutuksesta ja se on voimassa kerralla vaan 3kk. Että sellasta.

Tämä artikkeli kirjoitettiin Keskiviikkona, Huhtikuun 2. 2008 klo 17:12 ja se on kategoriassa St. Petersburg, käyn paikallisesta. Voit seurata vastauksia RSS 2.0 virtana. Voit jättää kommentin, tai jäljitää artikkelin omasta blogistasi.