Eilen se varmistui. 5.2.2008 starttaa sinii aftobus Hotelli Presidentin edestä ja minä siellä kyydissä. Nyt alkaa kauhea kämpän tyhjentäminen ja sitten viikonloppuna kauhea pakkaaminen. Voishan sitä vähän vähentää työmäärää ja vaikka pakata osan kamoista jo tässä samalla. Ainakin vähän laittaa järjestykseen.
Ehkä vähän pelottaa, jännittää, huolestuttaa. Mutta ei niin paljon, etteikö myös positiivisella tavalla jännittäis, odottais, ilostuttais.
Elämä muuttuu, mutta onneksi vaan hetkeksi. Tai voi olla, että htken päästä haluunkin jo jäädä sinne asumaan ja käydä Suomessa vaan lomilla. Toivottavasti niin ei tapahdu. Koska Suomen kesä on kuitenkin aina jotain. Kuten tuossa päivänä eräänä ilmaisin: kesä, grillibileet, meren ranta ja mökkisauna. Siinä on jotakin… Niin hienoa, jotakin, jota voi koko kevään odotella.
Mutta Pietaristahan mun piti kertoa, ei Suomen kesästä. Eli kerron siitä sitten kun sinne pääsen. Ellen tuu jännittämään sitä tänne jo ennen ensi viikkoa.
Artikkelit (RSS)