LC Murray

Taas on uuden osan aika. Tämä osa painottuu aika lailla Veronicaan, mutta toki siinä sivussa seurataan kaikkien muidenkin elämää. Myös simien ihonvärit ovat vaihtuneet. Kyllästyin vanhoihin defaulteihin ja latasin uudet, joihin olen osittain ihan tyytyväinen. Vaalein, sekä kaksi tumminta ihonväriä ovat mieleeni. Tuo yksi nyt ei ole ihan sitä mitä halusin, liian oranssi, mutta kelvatkoon nyt. Kiitoksia vielä näin yhteisesti kaikille lukijoille, erityisesti teille, jotka ilmoitatte lukevanne =kommentoitte. :D Mutta nyt siis itse osan kimppuun.

Näin alkuun ajattelin esitellä koko perheen yhdessä pienoisen perhepotretin avulla. Kuten kuvasta näkyy, osa heistä oli
hyvinkin innoissaan, osa taas ei viitsinyt edes kääntää katsettaan kohti kameraa. Tällainen katras sitten asustelee
saman katon alla, eikä sitäkään ikinä tiedä tupsahtaako jostain vielä lisää lapsia. Kaikki on vielä mahdollista, kunhan
joku vain muuttaa talosta pois tai vaihtoehtoisesti heittää henkensä menemään.

Tultuaan koulusta kotiin ja heitettyään pinon läksyvihkoja huoneensa lattialle, Veronica tarttui puhelimeen ja tilasi
itselleen taksin aikeinaan matkata sillä Stadiin shoppailemaan ja etsimään toki vähän silmänruokaakin. Veronica oli
todella harmissaan siitä, ettei isä ollut vieläkään saanut autonromua valmiiksi. Tosin Zachillä oli ollut paljon muutakin
tekemistä viime aikoina, joten ehkä on ihan ymmärrettävää, että auto on jäänyt toissijaiseksi.

Päästyään perille ensimmäisen putiikin luo ja maksettuaan taksikuskille aivan naurettavan suuren summan noinkin
lyhyestä matkasta, Veronica asteli vaatetankojen luo etsimään itselleen mekkoa ihan arkikäyttöön. Kauppa alkoi pian
täyttyä muista simeistä, eritoten muista teineistä, jotka olivat ilmeisesti myös päättäneet lähteä huvittelemaan Stadiin
koulupäivän lopun kunniaksi.

Pienen etsiskelyn jälkeen sopiva mekko löytyi. Avokaulainen ja muutenkin kovin lyhytmallinen asu saisi isän ja mummin
varmasti sydänkohtauksen partaalle. Zach ei ollut edes hyväksynyt tyttärensä farkkuminihametta, mutta mistä lähtien
Veronica on isäänsä kuunnellut, ainakaan vaateasioissa? Keikisteltyään hyvän tovin peilin edessä, Veronica ryntäsi
takaisin sovituskoppiin ja kävi sen jälkeen ostamassa mekon itselleen.

Kun ostoskassi mekkoineen oli kadonnut mystisesti jonnekin Veronican käsistä, tyttö iski silmänsä juuri kauppaan
astuneeseen nuorukaiseen. Veronica muisti nähneensä pojan aiemmin tänään koulussa, tosin vain vilaukselta, mutta
silti. Tyttö keräsi kaikki voimansa ja rohkeutensa ja lähti jalat hieman vapisten kohti poikaa.

Tämä nuori mies esittäytyi Lassi Kontiokodoksi ja jatkoi kernaasti rupattelua Veronican kanssa. Kävi ilmi, että Lassi
oli Veronican tapaan vasta aloittanut lukion ja oli koko touhusta vielä täysin yhtä ymmällään, kuin Veronicakin.
Keskusteltuaan vielä hetkisen aikaa koulusta ja sen muista opiskelijoista, Veronica päätti testata, vastaisiko Lassi
pieneen, viattomaan flirttiin ja vastasihan tämä. Kaksikolla synkkasi todella hyvin ja kumpikin oli selvästi kiinnostunut
toisesta.

Kaikki sujui vallan mainiosti, kunnes tämä tummahiuksinen teinityttö päätti myös aloittaa flirttailun Lassin kanssa.
Poikaparka oli tilanteesta aivan ymmällään ja näki parhaakseen vain paeta paikalta vaatetankojen taakse. Veronica
mulkaisi tyttöä paheksuvasta ja lähti sitten Lassin perään onnellisena tietäessään, ettei poika ihan joka tytön kanssa
flirttailisi.

Parantaakseen vielä omaa asemaansa Lassin silmissä, Veronica päätti kertoa tukun keksittyjä valheita äskeisestä
tytöstä, vaikkei Veronica oikeasti ollut ikinä ennen tavannut kyseistä neitoa. Miksi kummassa sinä noin menit tekemään,
Veronica? Etkö luota omiin kykyihisi vietellä Lassi ihan perusrehellisin keinoin? Joka tapauksessa voin sanoa olevani
hyvin pettynyt tähän nuoreen neitiin, en olisi ikinä uskonut häntä tuollaiseksi valehtelijaksi missään tilanteessa.

Veronican suureksi harmiksi Lassin oli lähdettävä takaisin kotiinsa, mutta kaksikko lupasi tapaavansa treffien merkeissä
vielä myöhemmin illalla. Veronica päätti vielä vilkuttaa viettelevästi Lassin perään ja kiiruhti sitten itsekin takaisin
kotiin laittautumaan valmiiksi. Olipa onni, että tyttö oli juuri tänään päättänyt lähteä shoppailemaan. Olihan Veronica
sentään löytänyt ensimmäisen kunnon ihastuksensa samalla reissulla.

Samaan aikaan kotona Zach maalaili taas jälleen yhden huipputeoksen lisää. Jos sama tahti jatkuisi, ei miehen tarvitsisi
enää jatkossa käydä töissä laisinkaan. Tauluistahan tienaa jo sen verran hyvin, että niillä saisi hyvin elätettyä perheen.
Zach olisi kyllä muutenkin varmaan jättänyt työnsä saman tien, jollei tämä olisi halunnut olla hyvä roolimalli lapsilleen.
Mitä sekin osoittaisi neljälle kymmenvuotiaalle, jos isä yhtäkkiä jäisi pois töistä ja makoilisi vain kaiket päivät olohuoneen
sohvalla oluttölkki toisessa ja kaukosäädin toisessa kädessä?

Allison ja Charlotta olivat molemmat jo päässeet jyvälle läksyistään, eivätkä enää tarvinneet oikeastaan lainkaan aikuisten
apua niiden tekemisessä. Samaa ei voinut sanoa Nataliesta ja Rachelista, jotka todella saivat taistella hyvistä arvo-
sanoista ja kamppailla läksyjen kanssa monta tuntia saivat he sitten apua tai eivät. Eritoten Rachel turhautui kovin usein
läksyjensä kanssa ja olisi mieluusti paiskonut vihot päin seiniä ja jatkanut leikkejään. Onneksi vanhemmat ja mummi
pitivät huolen siitä, että läksyt tuli tehtyä joka päivä edes joten kuten.

Veronica päätti tarttua tilaisuuteen ja pyytää isältään lupaa mennä ulos Lassin kanssa. Varpu ja Claire olivat viereisessä
huoneessa auttamassa Rachelia ja Natalieta läksyjen kanssa ja Charlotta leikki Allisonin kanssa ulkona hippaa.
- Et taatusti ole lähdössä yhtikäs mihinkään! Millaisena isänä sinä minua oikein pidät? Luulitko oikeasti, että päästäisin
sinut joihinkin olutbileisiin ryyppäämään itsesi hengiltä? Zach huusi vihaisesti tyttärelleen. Veronica oli kyllä arvannut,
ettei isä ihan helposti suostuisi, mutta tämä meni kyllä jo vähän liiallisuuksiin.
- Me mihinkään bileisiin olla menossa vaan jonnekin syömään tai jotain! Veronica yritti selittää ja huomasi pian myös
oman äänensä kovenevan sana sanalta.

Metelistä hermostunut Varpu tuli katsomaan mitä olohuoneessa oikein tapahtui. Veronica esitti pyyntönsä äidilleen,
joka antoi ilomielin luvan lähteä. Zach katsoi vaimoaan kulmat kurtussa ja kiukku täytti miehen.
- Toisin kuin eräät, minä en halua päästää alaikäistä tytärtäni minkään huume hörhön kanssa ulos! Zach huusi.
- Mitä jos yrittäisit vaihteeksi vaikka ajatella asiaa jonkun muun kuin itsesi kannalta? Voisit kerrankin luottaa Veronican
arviointikykyyn, etkä aina tuomita kaikkea heti! Varpu huusi ja painui takaisin nelosten makuuhuoneeseen.
- Sinä pysyt tämän illan kotona sanoi äitisi mitä tahansa, Zach tokaisi ja paineli yläkertaan jatkaakseen maalaamista.

Lukiessaan illalla huoneessaan äidinkielenopettajan määräämää romaania, Veronica päätti näyttää isälleen, ettei tämä
voisi ottaa haltuunsa ja määräykseensä tyttärensä elämää. Varmistettuaan, ettei ketään ollut kuulemassa, Veronica
näppäili yläkerran puhelimeen Lassin numeron ja vaihtoi tapaamisen ajankohdan myöhemmäksi. Veronica oli niin
vihainen isälleen, että olisi taatusti livahtanut ulos Lassin kanssa, vaikka poika itsessään ei olisikaan tätä kiinnostanut.

Vihdoin vähän jälkeen keskiyön talo oli täyden hiljaisuuden vallassa. Neloset nukkuivat tyytyväisinä omassa huoneessaan,
Claire omassaan ja vanhemmat olivat lopultakin sulkeutuneet makuuhuoneeseensa. Veronica hiippaili hiljaa alakertaan
uusi mekko yllään ja tutkaili itseään peilistä. Lopputulos näytti miellyttävän tyttöä, sillä pienen poseeraushetken jälkeen
tyttö asteli varovaisesti ulos talosta ja luikki etupihan läpi tien varrelle odottamaan Lassia.

Samaan aikaan yläkerrassa Zach ja Varpu olivat sopineet erimielisyytensä taannoisesta riidasta. Varpu oli myöntänyt,
että ehkä oli ihan hyvä, ettei Veronica aloita vielä seurustelua kenenkään kanssa. Opinnotkin olivat vielä pahasti
kesken. En kyllä tiedä oliko Varpun myöntyminen miehensä tahtoon kovinkaan hyvä veto naiselta. Zach sai vain lisää
itseluottamusta ja päätäntävaltaa perheessä, tai ainakin luuli saaneensa. Eipä taida tämä mies tietää, ettei ennen niin
kiltti Veronica tottelekaan isäänsä.

Lassi saapui vihdoin ja viimein puoli kahden aikoihin rämällä, ruosteisella ja kovaa melua pitävällä kaarallaan perheen
talon eteen. Kovaa melua pahemman kerran säikähtänyt Veronica hyppäsi sisälle autoon ja käski Lassin kaasuttaa pois.
Vahinko oli kuitenkin jo ehtinyt tapahtua. Vanhempien makuuhuoneesta parvekkeelle johtava ovi oli ollut auki ja Zach
oli rynnännyt parvekkeelle ihmettelemään mistä melu kuului ja samalla nähnyt tyttärensä katoavan auton mukana
kulman taa.

Varpun vastusteluista huolimatta Zach ryntäsi tyttärensä huoneeseen vain saadakseen lisää todisteita siitä, että juuri
Veronica oli noussut auton kyytiin. Tytön huone oli tyhjä, kuten mies oli arvellutkin. Tyttärensä käytöksestä kiivastunut
Zach juoksi alakertaan herättäen samalla Clairen, joka oli juuri saanut unen päästä kiinni. Zach juoksi pihamaalle asti
ja oli jo aikeissa hypätä oman autonsa rattiin, ennen kuin miehensä perään juossut Varpu saapui pysäyttämään hänet.
Varpu raahasi miehensä väkipakolla takaisin sisälle ja istutti tämän keittiön pöydän ääreen ja alkoi kiivaasti valmistaa
suurta viskipaukkua.

Myös Claire huolestui Veronican käytöksestä ja puki päivävaatteet takaisin ylleen suunnistaen sen jälkeen alakertaan
tarkistamaan, että neloset nukkuivat yhä. Yksikään tytöistä ei ollut onneksi herännyt Zachin meluun. Claire tarjoutui
myös soittamaan poliiseille, mutta luopui ajatuksesta nähdessään Varpun vihaisen ilmeen, joka viestitti naiselle, että
tämä voisi painua takaisin yläkertaan nukkumaan ja jättää Veronicasta huolehtiminen niille, joille se oikeasti kuuluu.

Lopulta Claire ja Varpu painelivat kumpikin takaisin yläkertaan nukkumaan. Vain Zach jäi alakertaan odottamaan
Veronican paluuta. Nähtyään eteisestä käsin tyttärensä tulevan, Zach käveli kuistille ja katseli pettyneenä Veronicaa,
joka käveli isänsä luo pää pystyssä näyttämättä minkäänlaisia katumuksen merkkejä. Veronican huulilla käväisi jopa
pieni hymyntapainen, ennen kuin tämä kääntyi isänsä puoleen.

- En voi sanoin kuvailla kuinka pettynyt olen sinuun. En kasvattanut sinua tuollaiseksi. Rikot yhteisiä sääntöjä ja viis
veisaat minusta tai äidistäsi, Zach puhui rauhallisesti, mutta pistävän jäätävästi. Veronica kuunteli isäänsä hiljaa ja
odotti kunnon raivokohtausta.
- Eikö sinulla tosiaan ole mitään sanomista? Zach huudahti muutaman sekunnin hiljaisuuden jälkeen. Veronica seisoi
edelleen hiljaa paikoillaan suostumatta katsomaan isäänsä silmiin. Hänellä ei tosiaan olisi mitään asiaa isälleen.
- Hyvä on. Sinä vahdit koko huomisen illan tyttöjä kun minä vien mummisi ja äitisi sinne oopperaan, josta olemme
puhuneet jo pidemmän aikaa, Zach ilmoitti ja teki lähtöä sisälle.
- Mitä? Mun piti tulla kanssa sinne! Veronica avasi vihdoin suunsa. Oopperaan meno oli ollut tytön mielessä jo monta
kuukautta ja nyt tälle ilmoitettiin, ettei tulisikaan pääsemään sinne.
- Niin, niinhän sinun piti, Zach sanoi vielä ja kapusi sitten portaat yläkertaan ja nukkumaan.

Herättyään aamulla aikaisin Veronica oli sekä väsynyt että vihoissaan. Tyttö ei voinut ymmärtää isänsä päätöstä evätä
oopperaan meno ja pakottaa sitten vielä huolehtimaan neljästä lapsesta. Veronica yritti koko aamun suostutella äitiään
puhumaan Zachin kanssa asiasta vielä kerran. Varpu oli kuitenkin yhtä pettynyt Veronicaan, kuin Zach. Vaikka ulos-
meno olikin alunperin ollut Varpulle ihan ok, ei hän voinut uskoa, että Veronica oli uhmannut isänsä käskyä pysyä
kotona ja karannut sitten ulos lähes tuntemattoman pojan kanssa.

Ilmeisesti Zach kuitenkin ajatteli Veronican saaneen jo riittävästi rangaistuksia, sillä tämä antoi tytön mennä tällä vasta
korjatulla autolla kouluun. Kaara olisi nyt yksinoikeudella Veronican aina siihen päivään asti, kun neloset kasvavat
teineiksi ja saavat oman ajolupansa. Autohan oli alunperinkin tarkoitettu kaikkien lasten yhteiskäyttöön. Vaikka Veronica
olikin onnellinen saadessaan oman auton, ei tämä voinut olla silti tuntematta pientä vihaa ja katkeruutta isäänsä kohtaan.
Ei mikään auto tai muu voinut hyvittää sitä, mitä hän joutuisi oopperan sijaan tänään tekemään.

Ilta alkoi loppujen lopuksi vallan hyvin. Veronica oli saanut tytöt tekemään kiltisti läksynsä ja auttanut Natalieta pianon
soitossa. Kaikki neljä olivat sopivasti Veronican näköetäisyydellä kun Allison ja Rachel leikkivät keskenään, Natalie
pimputteli pianoa ja Charlotta istui lattialla kuuntelemassa satua. Kello lähestyi kuitenkin uhkaavasti kahdeksaa ja pian
olisi iltapalan ja pesujen aika.

Veronican hankaluudet alkoivat vasta, kun Allison, Rachel ja Charlotta päättivät terrorisoida toistensa sängyt loikkimalla
niissä kilpaa. Natalie oli käynyt kiltisti pesulla ja syönyt iltapalansa jo aikoja sitten, vaikka muut eivät olleet vielä panneet
tikkuakaan ristiin kummankaan suhteen. Lopulta Veronica jätti kaikki kolme tyttöä hyppimään huoneeseen ja paineli
itse yläkerran suihkuun.

Kello oli lähes kymmenen kun Varpu soitti kotiin kysyäkseen miten Veronicalla sujuu.
- Täällä on juuri väliaika ja ajattelin tarkistaa miten teillä menee siellä. Oletko saanut tytöt nukkumaan? Varpu kysyi,
eikä hämmästynyt lainkaan kuultuaan, että kaikki neljä olivat edelleen valveilla.
- No anna heidän leikkiä sitten vielä hetki. Et kai muuten antanut heidän syödä niitä lohifileitä, mitkä ovat jääkaapissa?
Ajattelin säästää ne viikonlopuksi, Varpu kysyi ja Veronica vannotti kalojen olevan yhä edelleen turvallisesti jääkaapissa.

Veronica ei tiennytkään, että juuri samaan aikaan Rachel oli ottanut jääkaapista annoslautasen hyvältä näyttävää
kalaa ja ammensi sitä nyt täyttä häkää lautaselleen. Charlotta ja Allison tulivat ihmettelemään mitä sisko oikein puuhaa
ja Allison muistutti tälle mitä äiti oli aiemmin sanonut kaloista ja siitä, kuinka ne syötäisiin vasta viikonloppuna.
Rachel kuitenkin viis veisasi Allisonista tai siitä mitä äiti oli joskus sanonut ja istuutui pöytään täyttämään mahaansa
herkullisilla lohifileillä.

Lohien kohtalosta täysin tietämätön Veronica oli vihdoin sulkeutunut omaan huoneeseensa saatuaan omasta mielestään
Allisonin, Charlottan, Rachelin ja Natalien nukkumaan. Natalie saapui kuitenkin isosiskonsa huoneeseen kiittääkseen
tätä siitä, kuinka tämä oli jaksanut opettaa pikkusiskolleen pianon soittoa ja ylipäänsä siksi, että isosisko oli olemassa.

Veronica halasi pikkusiskoaan puolestaan kiittääkseen tätä siitä, miten tyttö oli tehnyt siskonsa päivästä edes jollain
lailla siedettävän ja vähemmän rankan. Kaiken kaikkiaan Nataliehan oli ollut ainut, joka ei ollut aiheuttanut mitään
harmia siskolleen, vaan totellut tätä kiltisti kaikessa. Lopulta Veronica saattoi vielä pikkusiskonsa takaisin alakertaan ja
peitteli tytön sänkyynsä.

Oli jo reilusti yli keskiyö, kun Veronica heräsi mitä epämiellyttävimmällä tavalla: Allison ja Rachel olivat päättäneet
tulla siskonsa huoneeseen herättämään hänet television avulla. TV huusi ja pauhasi kovaan ääneen ja tytöt virnuilivat
sohvalta isosiskolleen, jonka mitta oli kerta kaikkiaan tullut täyteen.

Veronica tarttui Racheliin ja vetäisi tämän alas sohvalta ja kantoi tytön sitten ulos huoneesta edellään osittain pelosta,
osittain innosta kiljuva Allison. Veronica kantoi huutavan ja parkuvan pikkusiskonsa alas asti tämän omaan sänkyyn
ja käski tytön pysyä siellä. Allison ja Rachel olivat ilmeisesti tajunneet, että sisko oli aivan tosissaan ja nukkuivat
loppuyön rauhallisesti omissa sängyissään.

Seuraavana päivänä kun vanhemmat ja mummi olivat taas palanneet kotiin, Veronica kertoi äidilleen kohta kohdalta kaiken,
mitä lapset olivat illan ja yön aikana saaneet päähänsä. Samalla tytölle selvisi myös se, että Rachel oli ottanut ja syönyt
osan kala-annoksesta ja koristellut loput kermavaahdolla tehden ruoasta täysin syötäväksi kelvottoman. Varpu kuunteli
tytärtään tarkasti ja halasi tätä sitten lohdutukseksi. Veronica oli tosissaan saanut rangaistuksensa ja ehkä vähän
liikaakin, siitä olivat Rachel, Allison ja Charlotta pitäneet huolen.

Mietittyään hetken, Varpu kutsui kaikki neljä tyttöä yhteisen pöydän ääreen keskustelemaan tapahtumasta. Äiti halusi
kuulla jokaisen lapsen mielipiteen illan kulusta ja sai lopulta aika tarkan käsityksen siitä, kuka oli osallistunut mihinkin.
Varpu kiitti Natalieta, joka oli ollut tytöstä ainut täysin moitteettomasti käyttäytynyt. Allison ja Charlotta joutuisivat
kumpikin pysyttelemään koko päivän sisällä kaukana tietokoneista ja televisioista, Rachel taas istumaan vessassa
käyntejä ja ruokailuja lukuun ottamatta sängyllään.

Rachel piti rangaistustaan täysin kohtuuttomana, eikä voinut ymmärtää, miksi hän oli ainut, joka oli joutunut omaan
huoneeseen koko päiväksi. Charlotta ja Allison saivat sentään olla toistensa kanssa ja leikkiä keskenään, vaikka kumpikin
oli jollain lailla osallistunut kolttosten tekoon. Ymmärrän kyllä hyvin äitisi päätöksen, Rachel. Sinä oli joka ainoassa
pahanteossa mukana. Miten niin kiltistä lapsesta onkaan muuttunut tuollainen kuriton ja pahansisuinen tyttö?

Natalie sen sijaan vietti vallan hauskan päivän ulkona yhdessä äitinsä kanssa kärrynpyöriä ja kuperkeikkoja heitellen.
Varpu oli onnellinen tietäessään voivansa luottaa täysin ainakin yhteen lapsistaan. Nainen oli jo alkanut menettää
kokonaan toivonsa lasten kasvatuksen suhteen nähtyään Veronican karkaavan, mutta ainakin Natalie oli päättänyt
totella ja noudattaa vanhempiensa käskyjä ja ylipäänsä hyviä käytöstapoja.

Veronica oli saanut vihdoin isältään luvan kutsua Lassi luokseen kylään. Vaikkei Zach sitä myönnäkään, niin olen aivan
varma, että mies odottaa mielenkiinnolla sitä hetkeä, kun saa nähdä tyttärensä uuden ystävän. Veronica ryntäsi ulos
halaamaan Lassia ja pahoitteli, kun ei ollut voinut pitää yhteyttä tähän moneen päivään.

Ilmeisesti vähäinen yhteydenpito ei ollut muuttanut Lassin tunteita Veronicaa kohtaan millään tavalla, sillä pian pari jo
vaihtoi ensisuudelmansa. Lassi itse jopa ehdotti Veronicalle seurustelua ja tyttö suostui tietysti. Vielä olisi edessä
poikaystävän esittely vanhemmille, mutta Veronica oli varma, että se menisi loistavasti jos Zach vaan osaisi pitää
kielensä kurissa tiettyjen asioiden suhteen. Ja näkisipä isä ainakin, ettei Lassi todellakaan ole sekaantunut mihinkään
huumeisiin vaan on kunnollinen ja rehti kansalainen.

Kerättyään kaiken rohkeutensa kasaan, Veronica asteli sisälle taloon käsi kädessä Lassin kanssa. Zach olikin jo
odottamassa paria. Käteltyään Lassia, Zach varmisti tämän tietävän miten käsitellä Veronicaa ja ylipäänsä naisia.
Lassi lupasi kohdella Veronicaa asiallisesti ja hyvin saaden lopulta Zachiltä siunauksen suhteelle. Ilmeisesti Zach oli
riittävän vakuuttunut Lassista, tai sitten tämä oli vain tajunnut, ettei ollut kenenkään etu, jos isä määräisi kokonaan
tyttärensä elämää.

Veronican suureksi hämmästykseksi, Zach otti ja rutisti tytärtään oikein kunnolla toivottaen samalla onnea uuden
suhteen johdosta. Rauha näyttäisi vihdoin ja viimein laskeutuneen tähänkin perheeseen. Isä oli päässyt eroon ennakko-
luuloistaan ja alkanut luottamaan tyttäreensä, joka taas oli saanut kunnon opetuksen siitä, että kannattaa todella
totella vanhempiaan. Neloset olivat olleet elävä esimerkki siitä, millaiselta tuntuu elää kurittomien lasten kanssa saman
katon alla. Ehkäpä Veronica muistaa sen tulevaisuudessa.

Zach melkein toivoi voivansa perua lupauksensa hyväksyä Veronican ja Lassin suhde nähtyään tyttärensä seuraavan
tempun. Taitaa olla Zachiltä vähän unohtunut millaista on olla nuori ja jokaista soluaan myöten rakastunut. Hetken
kuluttua myös Allison, Charlotta ja Natalie saapuivat tervehtimään Lassia ja pian Varpu kävi päästämässä Rachelin pois
huoneestaan. Olihan tänään sentään nelosten syntymäpäivä ja Rachelkin oli varmasti jo oppinut läksynsä.

Kuten jo sanottu, tänä loistokkaana päivänä vietettiin myös nelosten syntymäpäiviä. Mutta kuka onkaan kuka? Enpäs
paljastakaan sitä ihan vielä. Saatte itse vähän pähkäillä sitä. Onko joku tytöistä mahdollisesti muuttunut ruskeahiuksi-
sesta punahiuksiseksi? Tai onko jompikumpi kahdesta blondistamme muuttunut mustanpuhuvaksi goottineidoksi?

Kaikki tuo ja vähän muutakin selviää ensi osassa. Haluaisin mieluusti kuulla teidän arvauksianne siitä, kuka tytöistä on kukin. Lähikuvat ja tarkemmat selostukset tytöistä tulevat sitten ensi osassa. Oli vähän kiire tämän osan kanssa, joten pyydän anteeksi kaikkea mitä siitä onkaan voinut koitua. Teksti ainakin on nyt mitä on, tai sitten vain luulen niin. No, joka tapauksessa kommentointi sallittua, uusi osa ensi viikolla. :D