LC Murray

6.9.2008

31. Tyttöjen vallankumous.

Kategoriassa: 31. Tyttöjen vallankumous. — murray @ 14.07

Taas on aika seuraavan osan putkahtaa ulos. Täytyy ihan sanoa, etten ole pitkään aikaan nauttinut simsin peluusta näin paljon, kuin olen viime aikoina. Toivottavasti tämä innostus ei ihan heti katoa. Viime osassa siis jäätiin siihen, kun lapsinelikko kasvoi taaperoiksi. Tässä osassa vähän lisää syntymäpäiviä ja arkea neljän lapsen ja kolmen aikuisen simin kanssa.

Jokaisessa lapsikatraassa näyttäisi olevan joku aamuvirkku. Tässä sukupolvessa se titteli siunautui Natalielle, joka
oli vielä vauvana ollut yökukkuja. Tyttö oli jo täysissä pukeissa leikkimässä lastenhuoneen lattialla, kun tämän muut
sisaret vasta heräilivät. Toisaalta Natalien tapa herätä aikaisin oli vain hyödyksi muulle perheelle. Olipahan yksi lapsi
vähemmän ruokittavana ja vietävä potalle samaan aikaan.

Vaikka Veronica oli ollut kautta aikojen Clairen salainen suosikkilapsi, antoi pieni Rachel isosiskolleen itsestään kovan
vastuksen. Yleensä se oli Claire, joka piti huolta Rachelista Zachin ja Varpun touhutessa muiden kolmen kanssa.
Ehkä Rachelin ehtymätön rauhallisuus oli vienyt Clairen tyystin mukanaan. Onhan se ihan ymmärrettävää, että
kuitenkin jo eläkkeellä oleva nainen hoitaa mieluummin vähän rauhallisempaa lasta, kuin vaikka Natalieta, joka on
villi ja menevä kuin tuuliviiri. Tuskin edes tytön omat, vielä nuoret, vanhemmat pysyvät tämän perässä.

Varpu oli asettanut Charlottan, Allisonin ja Rachelin kunkin omaan syöttötuoliinsa istumaan ja odottamaan aamupuuron
valmistusta. Charlotta oli kuitenkin toista mieltä syöttötuolissa istumisesta ja yritti kaikin keinoin kammeta pois
siitä täysin tuloksetta. Tyttö oli jo oppinut, ettei äidistä tai isästä olisi siinä kohtaa apua, joten tyttö päätti olla ovela
ja kinuta pois pääsyä mummiltaan, joka luuli lasten jo syöneen ja päästi kaikki kolme lasta takaisin lattialle telmimään.
Lopulta lasten takaisin pyydystämisessä meni reilusti yli vartti ja kaikki kolme huusivat ja itkivät kovaan ääneen, eikä
syömisestä enää meinannut tulla yhtään mitään.

Isän antaman tukiopetuksen myötä Veronica oli vihdoin alkanut ymmärtämään koulussa käsiteltäviä asioita. Eräänä
päivänä tytön pitkäaikainen unelma vihdoin toteutui ja tämä tuli kotiin mukanaan kympin todistus. Veronica oli
suorituksestaan ylpeä ja onnellinen, mutta otti aika lailla nokkiinsa, kun Varpulla tai Zachillä ei ollutkaan aikaa kehua
ja onnitella tytärtään. Kyllähän Veronica ymmärsi, että neloset vievät nyt suurimman osan vanhempien ajasta, mutta
kai leikistä olisi voinut edes hetkeksi irrottautua. Tyttö ei ollut oikein vieläkään tottunut siihen, että sai yhä vähemmän
ja vähemmän huomiota, mitä oli ennen nelosten syntymää riittänyt yllin kyllin. Veronican tilassa monet muut lapset
olisivat olleet äkäisiä ja vaatineet huomiota sitten vaikka pahalla, mutta tämä tyttö yritti kaikin keinoin kestää ja
ymmärtää vanhempiensa tilannetta ja auttoi vielä kaiken lisäksi itse nelosten hoidossa aina kun ehti.

Natalie ja Charlotta ajautuivat vähän väliä pieniin kahakoihin, lähinnä leluista ja tuttipulloista. Toisaalta taas nuo kaksi
tulevat parhaiten toimeen keskenään muihin sisaruksiin verrattuna, mutta ei kai sellaista sisarrakkautta olekaan,
jossa ei joskus vähän kinasteltaisi. Tällä kertaa Natalie tuli varastamaan siskonsa tuttipullon, vaikka oli juuri imenyt
omansa tyhjäksi ja saanut masunsa täyteen jo siitä. Charlotta joka ei ollut varautunut siskonsa yllätyshyökkäykseen,
menetti pullonsa nopeasti päättäväiselle Natalielle ja aloitti sellaisen huudon ja itkun, että varmasti naapuritkin
kuulivat sen omiin koteihinsa.

Onneksi Veronica oli salamaakin nopeammin alhaalla olohuoneessa ja lohduttamassa itkevää Charlottaa. Pussattuaan
pikkusiskoaan ja silitettyään hellästi tämän päätä, Veronica tunsi kolmet muut kädet ympärillään, kun kaikki muutkin
taaperot halusivat oman osuutensa isosiskon huomiosta. Lopulta Veronica leikki yhdessä sisartensa kanssa suurimman
osan loppuiltaa antaen samalla vanhemmilleen pienen hengähdystauon ja aikaa valmistaa illallinen rauhassa ilman
häiriöitä. Zach ja Varpu olivat oikein tyytyväisiä Veronican halusta auttaa lasten hoidossa.

Aamulla aikaisin nelosten herättyä Varpu vietti kaiken mahdollisen ajan leikkien taaperoiden kanssa. Varpulla olisi taas
tänään pitkä työpäivä edessä, eikä nainen todennäköisesti enää tulisi näkemään neljää nuorinta tytärtään hereillä
tämän vuorokauden aikana. Työ sairaanhoitajana oli kovaa ja rankkaa, mutta tavoite sairaalan johtajana ei toteutuisi
kotoa käsin. Ja mikäs Varpun on töissä käydessä, kun Zachkin on saavuttanut oman uransa huipun jo kauan aikaa
sitten ja voi yhtä hyvin viettää päivät kotona yhdessä lastensa ja äitinsä kanssa.

Zachin tavoitteena oli opettaa kaikki neljä tyttöä puhumaan ja käymään potalla ennen näiden syntymäpäivää.
Käveleminen saisi tällä kertaa jäädä, sillä aika tulisi taatusti loppumaan kesken ennen sitä. Puhuminen tuotti eniten
vaikeuksia Charlottalle, joka ei meinannut sitten millään oppia lausumaan perussanoja, jotka muut jo osasivat
leikiten. Lopulta laiminlyötyään lievästi muiden lastensa hyvinvointia, Zach sai kuin saikin Charlottan oppimaan
puhumisen jalon taidon.

Claire ja Veronica viettivät leppoisaa ja aurinkoista lauantaipäivää pelaillen shakkia. Pelin salat olivat pikkuhiljaa
auenneet Veronicalle, mutta Claire joutui vielä silloin tällöin opastamaan pojantytärtään. Mummi huomasi myös hyvin
pian, että Veronica oli aivan mahdottoman huono häviäjä, joten tämä päätti antaa tytön voittaa ensimmäisen
kierroksen leikiten tekemällä itse aivan mahdottoman tyhmiä siirtoja ja kehottamalla sitten kautta rantain Veronicaa
syömään hänen lähettinsä, sotilaansa ja lopulta joka kuningattarensa.

Pikkuisten päiväunille saanti oli päivä päivältä yhä helpompaa. Tytöt olivat jo tottuneet tiettyyn rytmiin ja noudattivat
sitä pieniä poikkeuksia lukuun ottamatta kovin mallikkaasti. Myös Zach oli jo niin tottunut juoksemaan ja rynnimään
kiireellä pitkin taloa nelosten perässä, että tunsi sen jo kuuluvan täysin normaaliin elämään. Sitä paitsi joka ikinen
lapsi talossa oli vanhempien mielestä sellainen aarre ja kultakimpale, ettei kumpikaan antaisi yhtäkään heistä mistään
hinnasta enää hetkeksikään pois luotaan.

Rachelista muodostui hyvin nopeasti myös Veronican lempisisko, vaikka kaikki neljä olivat toki tytölle hyvin tärkeitä.
Rachelissa vain on jotain, joka on saanut vangittua kokonaan niin Clairen, kuin nyt myös Veronican. Tytön saama
huomio ei kyllä jäänyt muilta tämän taaperosisarilta huomaamatta, enkä nyt voi sanoa, että ketään muista kolmesta
olisi kovinkaan iloinen Rachelin erityishuomiosta. Onneksi vanhemmat sentään osasivat nykyään olla tasapuolisia
kaikkien viiden lapsensa kanssa, eikä ainakaan siitä syntynyt minkäänlaista kinaa.

Allison ja Rachel olivat molemmat kovin musikaalisia lapsia. Lasten soittopelit olivat jatkuvasti näiden kahden hallussa,
eikä varsinkaan Allisonia meinannut saada pois leikkipianonsa luota millään. Oli tyttö toki jo kokeillut äitinsä sylissä
soittaa perheen oikeaa pianoa, saaden kyllä aikaan mitä kammottavampia ääniä, jotka olivat säikäyttäneet perheen
koiran kauas ulos toiseen päähän tonttia.

Varpu näytti menettäneet muistinsa täysin työpaikallaan. Miksi muuten tämä olisi heittänyt vasta ruokailleen Charlottan
ilmaan? Eikö viiden lapsen äidille pitäisi olla aika selvää, että taapero oksentaa taatusti tuollaisesta kyydistä ja tällä
kertaa vielä suoraan äitinsä naamalle. No saipahan Varpu ainakin hyvän syyn mennä vielä uudestaan suihkuun ennen
nukkumaanmenoa.

Ulkona oli vihdoin niin lämmin, että pikkuiset voitiin viedä sinne ilman päällysvaatteita leikkimään. Hiekkalaatikko olikin
koko sunnuntain nelosten ja Veronican ankarassa käytössä. Illalla olisi nelosten syntymäpäivät ja jo huomenna
ensimmäinen koulupäivä uppo oudossa koulussa vieraiden ihmisten ympäröimänä. No onneksi tytöillä on isosisko
turvanaan ja oppaanaan.

Tytöt kasvoivat vuorotellen uuteen ikävaiheeseensa. Ensimmäisenä kasvunsa ja vaatteenvaihdot ynnä muut suoritti
Rachel, josta kasvoi vallan soma tyttö pitkissä vaaleissa hiuksissaan. Toivotaan, etteivät muut kolme ala syrjimään
Rachelia siitä, että tämä sai taaperona niin paljon enemmän huomiota mummiltaan ja isosiskoltaan kuin muut.

Allisonista kasvoi nätti, turbohuulinen tyttö. Tuo huulipuna vain oikein vielä korostaa tytön suuria huulia, jotka ovat
hyvin ilmeisesti periytyneet tytön tädiltä, Yasminilta. En ainakaan itse ymmärrä mistä muualta nuo ovat voineet tulla.
Ei Zachillä tai Varpulla kummallakaan noin kookkaita huulia ole.

Seuraavaksi kasvoi edelleen pisamanaamainen Natalie. Tytöstä tuli aivan yhtä nätti kuin Allisonista ja Rachelista, eikä
myöskään Veronicaa saa unohtaa. Mukava huomata, ettei yksikään tytöistä ole aivan identtinen toisensa kanssa,
vaikka vanhempien geenit nyt eivät kovin paljon poikkea perus valmiskasvosta. No ehkä saamme seuraavaan
sukupolveen hippusen verran persoonallisempia lapsia.

Myös Charlottasta tuli oikein nätti. Näyttäisi aika lailla siltä, että kaikilta neljältä löytyy hieman normaalia paksummat
huulet sirojen kasvonpiirteiden lisäksi. Kukaan tytöistä ei myöskään ryhtynyt vaihtamaan hiustyyliään, vaan kaikki
tyytyiväit vanhoihin hiuksiinsa.

Koska neljä sänkyä vei lähes tulkoon kaiken tilan huoneesta, jäi leluille vain tämä pieni nurkkaus, jonne pystytettiin
hyllykkö leluille ja koriste-esineille, sen alle pieni lelulaatikko, sekä yksinkertainen vaaleanpunainen tuoli. Vanhemmat
toki ehdottivat, että yksi nelosista siirtyisi yläkertaan Veronican huoneeseen, mutta kaikki neljä halusivat pysyä
yhdessä, enkä ole kyllä itse ollenkaan varma siitä, että Veronica olisi luopunut yksityisyydestään, varsinkaan kun
tämä kasvaa pian teini-ikäiseksi.

Tässä vielä kuva, josta näkyy miten sängyt on aseteltu huoneeseen. Rachelin ja Allisonin sängyt ovat erillisinä seinien
vieressä, kun taas Natalien ja Charlottan sängyt oli pakko yhdistää toisiinsa, jotta tila riittäisi. Tytöt halusivat
huoneestaan mahdollisimman vaaleanpunaisen, jonka nämä saivatkin. Kaikki olivat myös sitä mieltä, että sänkyjen
pitää olla keskenään samanlaiset, ettei vain synny minkäänlaisia tappeluita siitä, kuinka toisella on parempi sänky tai
hienommat lakanat siinä. Viisaita tyttöjä täytyy myöntää.

Kaikki neljä päättivät aloittaa saman tien itsensä sivistämisen. Allison ja Rachel keskittyivät ruoanlaittoon, Natalie
siivoukseen ja Charlotta mekaniikkataitojen kehittämiseen. Vähän ajan kuluttua myös Veronica liittyi sisartensa
seuraan, tosin pimputtamalla vieressä nököttävää pianoa ja treenaamalla itselleen lisää luovuuspisteitä, joita olikin
jo ennestään koossa vallan mukava määrä.

Zach, joka oli joutunut käymään illalla töissään, ei ollut valitettavasti nähnyt tytärtensä kasvua ja olikin siksi kovin otettu,
kun lukupuuhat kesken jättänyt Natalie ryntäsi isänsä luo halaamaan tätä. Päiviteltyään ensin tovin Natalien kasvua
isoksi tytöksi, Zach kipitti sisälle taloon tervehtimään muita lapsiaan ja toki myös vaimoaan.

Natalie näytti löytäneet autotallista jotain hyvin mielenkiintoista. Aivan tyhjänpanttina autonrengaspöydällä maannut
muurahaiskokoelma sai luonnon ystävän, Natalien, saman tien pauloihinsa. Tyttö olikin aika taitava esittämään
muurahaista. Natalie olisi halunnut tämän keräilykokoelman omaan huoneeseensa, mutta muut kolme tämän sisarusta
olivat asiasta hieman eri mieltä, joten muurahaiset saivat luvan jäädä autotalliin. Voin kuitenkin vaikka vannoa, ettei
Natalie suinkaan aio jättää niitä rauhaan.

Huoleni siitä, että muut tytöt karttaisivat ja syrjisivät Rachelia, osoittautui onneksi täysin turhaksi. Ainakin Allison tuli
vallan mainiosti toimeen kaksoissiskonsa kanssa. Näyttäisi siltä, että lapset ovat jakautumassa kovaa tahtia kahteen
eri porukkaan. Charlotta ja Natalie viihtyvät mieluusti kahdestaan, kun taas Allison ja Rachel leikkivät lähes aina
isosiskonsa kanssa.

Nataliella tai Charlottalla ei ollut kummallakaan minkään sortin muistikuvia heidän taaperoajan riidoistaan. Tytöt olivat
nykyään kuin paita ja peppu ja nukkuivat yhdessä täysin sulassa sovussa. Varpu ja Zach olivat kovin helpottuneita
siitä, että kaikki tytöt tulivat mainiosti toimeen keskenään, eikä kukaan ollut jäänyt täysin yksin. Totta kai vanhemmat
olivat toivoneet kaikkien viiden leikkivän keskenään, mutta Natalie ja Charlotta nyt olivat olleet jo taaperoina niin
itsepäisiä ja tarkkoja, että ehkä heidän on ihan hyvä vain leikkiä keskenään. Allison, Rachel ja Veronica kun ovat
kaikki luonteeltaan täysin erilaisia.

Aamulla kesken aamupalan valmistusta Claire pysäytti kylpyhuoneeseen matkanneen Zachin ja päätti esittää asiansa
kovin suoraan:
“Minä haluan lisää lapsenlapsia, ettekö te voisi Varpun kanssa hankkia vielä muutamaa?” Claire tokaisi saaden Zachin
täysin hämmennyksen partaalle. Tätä mies oli kaikkein viimeisenä äidiltään odottanut.
“Kai Yasmin, Melie ja Leokin voivat kantaa tässä asiassa oman kortensa kekoon! Tuskin Varpu enää haluaa lisää lapsia
ja sitä paitsi, mihin luulet ahtavasi lapset? Keskelle keittiötä, vai?” Zach kysyi päätään puistellen ja painui sisälle kylpyhuoneeseen.
Clairen hyvä yritys ei ollut mennyt täysin putkeen.

Ennen kouluun lähtöä Natalie päätti kokeilla omia musikaalisia taitojaan saaden Veronican tanssahtelemaan ukkonoan
tahtiin. Pian mukaan liittyi myös Charlotta, joka halusi aina olla mukana kaikessa, mitä Natalie teki. Koulubussin kurvattua
pihalle ja lasten rynnistäessä vaihtamaan päivävaatteita päälleen, Veronica lupasi opettaa Natalien soittamaan muitakin
kappaleita, kuin vain tuon legendaarisen ukkonoan.

Lapset eivät olleet ilmeisesti aivan ymmärtäneet lausetta “Pedatkaa sänkynne ennen kuin lähdette.” Varpu asteli
toiveikkaana lastenhuoneeseen nelosten lähdettyä kouluun ja löysi sieltä neljä kappaletta petaamattomia sänkyjä.
Huokaillen ja päätään pudistellen Varpu lopulta tarttui toimeen ja päätti pedata lastensa sängyt tämän kerran.
Huomenaamusta lähtien yksikään nelosista ei lähtisi ulos talosta, ennen kuin sängyt olisi pedattu.

Palattuaan kotiin koulusta kaikki viisi tyttöä ryntäsi olohuoneeseen valtaamaan itselleen parhaimmat paikat. Lopulta
Natalie ja istumapaikan puutteesta surullinen Rachel joutuivat katsomaan televisiota seisaaltaan. Varpun tultua
alakertaan, tämä komensi tyttärensä istumaan sohvalle tiiviimmin, jotta myös Natalie ja Rachel pääsivät
istumaan. Kyllä sopu sijaa antaa eikös sitä niin sanota? Tällä kertaa äidin piti tosin osoittaa tyttärilleen oikea suunta
aatteen toteuttamiseksi.

Charlotta oli oikea älykkö läksyjen kanssa. Tyttö oli ainut nelosista, joka ei pyytänyt minkäänlaista apua läksyjensä
kanssa, vaan teki ne alusta loppuun itse auttaen lopulta myös Natalieta tämän läksyjen kanssa. Kunhan kaikki viisi
lasta saavat todistuksiinsa kympit, kutsutaan kotiin vierailulle yksityiskoulun rehtori. Emme kuitenkaan kerro sitä
vielä tytöille itselleen, etteivät näiden paineet kympin todistuksesta vain kasva liian suuriksi.

Lex oli selvästi rauhoittunut ja saanut myös rentoutua nelosten kasvun jälkeen. Koira oli joutunut olemaan alituisesti
valppaana ja joka pelkäämään, kun talossa oli samaan aikaan ryöminyt neljä kappaletta hurjistuttavia taaperoita,
jotka olivat saattaneet hyökätä milloin mistäkin kolosta ja kaapata koiran syliinsä. Charlotta ja Veronica ovat tytöistä
kyllä eniten koiran perään, mutta toki tuo pieni ja suloinen otus on kaikkien muidenkin mielestä kovin hellyttävä.

Seuraavana päivänä Rachel joutui jäämään lievän oksennustaudin vuoksi kotiin isänsä kanssa. Toivottavasti tauti ei ole
kovin helposti tarttuvaa ja Rachel paranee pian. Olisi kovin inhottavaa olla heti alkuun paljon poissa koulusta. Onneksi
muut Rachelin sisaret ymmärsivät tuoda koulusta myös tämän läksyt, jottei Rachel ainakaan kovin pahasti pääsisi
jäämään jälkeen opinnoissa.

Vanhempien pitäisi ehkä käydä vähän useammin tarkistuskäynnillä Veronican huoneessa. Tytön pöydällä kohosi nimittäin
uhkaavan näköinen pino läksyjä, joilta Veronica itse ummisti täysin silmänsä. Tänään olisi hänen syntymäpäivänsä,
miksi ihmeessä hän vaivautuisi ajattelemaan kotitehtäviä ja koulua, kun samalla voisi ottaa ilon irti arjesta ja ajatella
myös positiivisiä ja hauskoja asioita.

Synttärikakun kynttilöiden palaessa Veronica pähkäili toivettaan. Lopulta tyttö toivoi kaikkien läksyjensä katoavan kuin
tuhka tuuleen koko tämän loppuelämäksi. Vielä viimeinen puhallus kynttilöihin ja viidennen sukupolven vanhin lapsi kasvaa
teiniksi ja jättää leikki-iän kokonaan taakseen.

Veronicasta kasvoi tuollainen perus nätti teini, jonka tavoitteeksi määräytyi romantiikka ja unelmien toiveeksi kohota
aikuisena isänsä tavoin kuuluisaksi rock-legendaksi. Ilmeisesti Veronica on saanut isältään vaikutteita, Zach kun itse
työskentelee musiikkiuralla. Tyttö päätti sisustaa huoneensa uudestaan ja vaaleanpunainen vaihtui pirteän vihreäksi.

Claire halusi antaa pojalleen vinkkejä siitä, miten teini-ikäistä tyttöä tulisi käsitellä. Claire ilmeisesti luuli Zachin olevan
täysi tumpelo teinien kasvattamisessa, mitä mies ehkä onkin. Zach kuunteli teennäisen kiinnostuneena äitinsä esitelmiä
siitä, kuinka helppoja, mutta toisaalta täysin arvaamattomia Yasmin ja Melie olivat kumpikin olleet. Ehkä sinun Zach
kannattaisi vain ottaa äitisi puheet tosissasi, on tällä sentään hieman enemmän kokemusta teinitytöistä, kuin sinulla
jo siksi, että on itse nainen.

Koulubussi oli jo saapunut talon eteen, kun Veronica tajusi, ettei hänne toiveensa ollut toteutunut. Lukiossa
opiskeleminen olisi aivan eri luokkaa, kuin peruskoulussa, joten sinne tosiaan kannattaisi tehdä läksyt, vaikka ne
nyt sattuisivat olemaan tuollaista “piirrä tämä ja sitten tuo” -luokkaa. Lopulta Veronica ehti vain niukin naukin
koulubussiin, ennen sen ovien sulkeutumista ja kärsi armottomasta nälästä aina ruokatuntiin asti. Aamupala oli
jostain kumman syystä jäänyt tänään välistä.

Naapuruston postinjakaja kävi mieluusti tervehtimässä Lexiä aina kun toi perheen postit. Koira ei tietenkään pannut
yhtään pahakseen ylimääräisestä huomiosta, jonka vain sai. Vaikka Lex onkin luonteeltaan enemmän yksinäinen, kuin
seurallinen, on osalla perheenjäsenistä vähän väärä käsitys siitä, minkä verran huomiota koira joka tapauksessa
tarvitsee. Esimerkiksi Claire oli ehkä kerran vaivautunut silittämään Lexiä, sekin oli tapahtunut silloin, kun koira oli
vasta tullut taloon. Ei sen puoleen, Claire oli aina inhonnut koiria. Jo saman katon alla asuminen Xerin kanssa oli
vaatinut naiselta taannoin hyvin suuria ponnisteluja.

Varpu oli vihdoin saanut kaipaamansa ylennyksen ja oli taas askeleen lähempänä tavoitteensa toteutumista. Nyt kun
kaikki lapset ovat kouluikäisiä, molemmat vanhemmat voivat huoletta käydä töissä. Eihän olisi tullut kysymykseenkään
jättää neljää taaperoa yksin kotiin moneksi tunniksi Clairen kanssa, vaikka tämä eläkkeellä onkin. Siinä olisi saattanut
vaarantua sitten myös Clairen turvallisuus lasten turvallisuuden ja voinnin ohella.

Tässä siis tämä osa. Kiitoksia suuresti viime osan kommenteista, niitä otetaan vastaan yhä edelleen. Kiitoksia myös tuohon äänestykseen vastanneille, mukava saada mielipiteenne asiasta. Uusi äänestys tulee kunhan saan jotain siihen raapustettua. Seuraava osa viikon päästä. :)

Moottorina Ilmainen blogi