LC Murray

Eli, eli. Perijä-äänestys on nyt ohi ja te olette valinneet tämän sukupolven perijän. Kamppailu oli tiukka ja kaikki kolme ehdokasta saivat ääniä ihan mukavasti. Kolmannelle sijalle jäi Leonard kuudella äänellä. Toista sijaa piti miehen kaksoissisko, Yasmin, yhdeksällä äänellä. Voittajaksi selviytyi siis Zach, kaiken kaikkiaan yhdellätoista äänellä. Kiitos kaikille, jotka vaikutitte äänestykseen. Kilpailu oli tiukka koko ajan ja vielä viime hetkilläkin jännitin, kuka vetää pisimmän korren ja saa eniten ääniä. Tässä osassa siis pääsemme jo tutustumaan uuteen taloon, kun Zach valmistuu yliopistolta. Nyt lukemaan:

Melie saapui yliopistolle sisarustensa luo. Nainen on yhä täysin samannäköinen, kuin teini-ikäisenä. Melie valitsi
pääaineekseen historian, joka ei kyllä minusta liity millään lailla naisen unelmaan päästä rock-legendaksi. Tai no,
kaipa sitä voi opiskella ainoastaan musiikin historiaa. Eihän missään ole lukenut, mitä käsite historia pitää sisällään.

Luennolta palaava Yasmin huomasi pikkusiskonsa olohuoneessa ja ryntäsi heti päivittelemään tämän vaatevalintaa.
- Et kai sinä tosissasi aio pitää noita vanhoja rytkyjä ylläsi? Nuohan ovat meidän tätimme vanhat vaatteet jostain
vuodelta nolla! Yasmin kauhisteli ja putsasi tomuja pois Melien hameesta päätään puistaen.

Leonard sai taas eräänä päivänä kokea suuren järkytyksen luututessaan kylpyhuoneen lattiaa. Tämä miespuolinen
viuhahtelija saapui Leon luo tanssimaan vatsatanssejaan ja keikuttamaan takapuoltaan. Leo, eikä sen puoleen
kukaan muukaan talon asukkaista ole vielä täysin tottunut alati tupsahteleviin viuhahtelijoihin. Ehkä asuntolassa
asumisessa on se hyvä puoli, että siellä ne ovat ihan jokapäiväisiä ilmestyksiä, eivätkä enää järkytä niin paljon.

Zach päätti täyttää kunnollisen ja ajattelevaisen isoveljen tehtävän kokkaamalla muille aamiaista. Zach ei ollut
aivan varma, miten munakastaikina kuuluisi valmistaa, joten tämä viskoi kaikki tehosekoittimeen ja laittoi vekottimeen
kunnolla kierroksia. Ei kukaan varmaan maistaisi kananmunan kuoria, jotka olivat siinä tohinassa tippuneet
sekoittimeen muiden ainesten kanssa.

Loppujen lopuksi vain Leo suostui maistamaan veljensä keitoksia ja vetelikin sitten oman munakkaansa kilpaa Zachin
kanssa, joka päätti olla mainitsematta, mitä kaikkea paprikan ja kinkun lisäksi munakas sisälsi. No, ainakin Leolle
aamiainen maistui oikein hyvin ja samalla miehet ehtivät käydä joka lyhyen, ystävällisen keskustelun, joka olisi
taatusti jäänyt jos jompi kumpi tytöistä olisi ollut paikalla.

Zachin ikkunan takana kävi jatkuvasti tirkistelijöitä, joten miehen ei auttanut muu, kuin ostaa ikkunoihin verhot.
Tosin tuo läpinäkyvä kangas ei välttämättä ollut mikään paras valinta, sillä verhoista huolimatta eritoten tämä
mustanpuhuva opiskelijaneito kävi vähän väliä ikkunan luona katselemassa. Tiedä sitten onko miehen viehätys-
voima niin suuri, vai mikä siinä on, että naiset viihtyvät ikkunan luona.

Melien vanha lapsuudenystävä Bridget, oli vihdoin saapunut yliopistolle ja liittynyt ainakin asusta päätellen saman
tien kampuksen cheerleaderjoukkueeseen. Bridget tuli aivan yllätyskäynnille tervehtimään vanhaa ystäväänsä ja
vaihtamaan kuulumisia. Melie olikin jo ikävöinyt Bridgetiä, joka oli jäänyt vielä kotiin Melien lähdettyä yliopistolle.

Melie ohjasi Bridgetin yläkertaan omaan huoneeseensa ja alkoi selostamaan kilpaa tämän kanssa, mitä kaikkea onkaan
tapahtunut sitten kaverusten viime näkemästä. Bridget kertoi löytäneensä itselleen miehen ja asuvansa pienessä
asuntolassa keskellä kampusta. Melie ei voinut olla kadehtimatta tätä. Hän oli jo pitkään halunnut löytää itselleen
kumppanin, mutta se oikea ei ollut vieläkään kävellyt vastaan.

Juttutuokio venähti odotettua pitemmäksi, eikä Melie ehtinyt edes luennolleen. Kaksikko päätti lopettaa hauskan
päivän leikkimielisellä vesisodalla, jonka päätteeksi molemmat olivat litimärkiä, mutta onnellisia siitä, että olivat taas
löytäneet toisensa. Olen aivan varma, että nämä kaksi tulevat olemaan ystäviä vielä pitkään.

Talon hissi oli jälleen kerran epäkunnossa. Tällä kertaa se oli pudottanut alas Yasminin, joka ei naisena suostunut
korjaamaan hissiä kuntoon. Zach pääsi siis taas kerran korjauspuuhiin, tällä kertaa vain aika kohtalokkain seurauksin.
Mies sohaisi vahingossa väärää sähköpiuhaa ja sai monen tuhannen voltin sähköiskun.

Zachin vaatteet paloivat poroksi, mutta onneksi samanlaisia löytyy vielä suuri nippu vaatekaapista. Zach tallusti
korjauspaikaltaan suoraan suihkuun ja oli kiitollinen siitä, ettei kukaan tämän sisaruksista nähnyt häntä siinä kunnossa.
Tämä ei nyt kaivannut yhtään ivailuja siitä, kuinka huono korjaaja on, vaikka oli tällistä jotain hyötyäkin. Zach tunsi
itsensä hurjan energiseksi ja sähäkäksi koko loppupäivän.

Claire oli soittanut talon puhelimeen vähintään kerran päivässä Melien muutettua taloon. Nainen oli selvästi huolissaan
lastensa turvallisuudesta, sillä vaikka Reko ei ollut ikinä saanut lastensa huoltajuutta kokonaan itselleen, voisi tämä
minä hetkenä hyvänsä saapua kampukselle ja vaatia Melien mukaansa. Mistä sitä koskaan tietää mitä pahasti alko-
holisoitunut mies saa mieleensä.

Alakerran kylpyhuone on kyllä joku ihme viuhahtelijoiden ja cheerleadereiden hauskanpitopaikka. Tällä kertaa Zach
sai nauttia kannustushuudoista sun muista yrittäessään saada vessanpöntön taas vetämään kunnolla. Tämä onkin
jo lopen kyllästynyt kaiken maailman hihhuleihin, joita talossa ravaa jatkuvasti. Onneksi miehellä on jo menossa
viimeinen opiskeluvuosi, eikä tämän tarvitse kestää kampuksen väkeä enää kauan.

Maatessaan illalla sängyllään Melie ei voinut olla miettimättä miksi Claire soittelee niin useasti. Melie oli kysynyt asiasta
Yasminilta, joka kertoi, ettei äiti ollut soitellut taloon lähes tulkoon lainkaan ennen Melien saapumista. Melie tiesi olevansa
erilainen kuin sisarensa, mutta Claire ei ollut koskaan kertonut tälle miksi. Nainen ei voinut olla miettimättä isäänsä, isää
jota hän ei muistanut, isää jota hän ei ollut kenties nähnyt koskaan. Asiasta ei ollut ikinä puhuttu kotona, eikä edes
Zach suostunut puhumaan isästään kovin mieluusti. Melie ei voinut käsittää mitä tämän menneisyydessä on voinut
tapahtua.

Pitkän ja valvotun yön jälkeen Melie kysyi asiaa Leolta. Veli kertoi, että perheen isä oli ollut aivan tavallinen mies, joka
oli vain teoillaan aiheuttanut eron Clairen kanssa. Leo oli ollut vielä itsekin kovin pieni, kun isä oli muuttanut pois kotoa,
eikä kunnolla edes muistanut tätä. Melien poikkeavasta ihonväristä tämä ei osannut kertoa siskolleen mitään. Leo
kehotti Melietä kysymään asiasta äidiltään, joka taatusti tietäisi vastauksen kaikkeen.

Tuntuu ihan kuin aika rientäisi siivillä. Zach oli vihdoin valmistunut yliopistolta, laudaturin huippuarvosanan kera.
Enää hyvästit siskoille ja veljille ja mies oli vapaa lähtemään kohti uusia seikkailuja, eli siis jatkamaan suvun tärkeää
tehtävää tuottaa vielä monta monituista jälkipolvea.

Zachin ulkonäkö ei juurikaan poikkea vanhasta, miehen kasvettua aikuiseksi. Mies tilasi itselleen taksin ja ajoi yli
kampuksen rajojen tietäen, ettei enää koskaan palaisi sinne viettämään sitä hulvattoman hauskaa opiskeluelämää.

Samaan aikaan kun Zach jättää opiskelijan rennon elämän taakseen, me jätämme sen lisäksi myös perheen kolme nuorinta lasta, jotka jäävät vielä yliopistolle pitämään taloa pystyssä. Heidän elämäänsä lisää sitten kun Zachin perilliset saapuvat yliopistolle.

Taksi kurvasi aivan oudon puutalon eteen, eikä Zach aluksi tajunnut ollenkaan, minne oli joutunut. Pian hän kuitenkin
näki lasioven läpi äitinsä hääräämässä eteisaulassa ja kiiruhti suoraan portista sisään, läpi pienen etupihan sisälle taloon
ja perheensä luo.

Claire ryntäsi kyyneleet silmissä poikaansa vastaan ja sulki tämän tiukkaan halaus- ja pusutteluloukkuun. Claire ei
ollut tiennyt kuka lapsista palaa takaisin hänen luokseen ja oli nyt sanoin kuvaamattoman iloinen nähdessään
esikoisensa pitkästä aikaa. Ei sillä, että Claire oli kaivannut vain Zachia. Ei suinkaan, mutta Zachia tämä äiti oli eniten
ikävöinyt, jo sen vuoksi, että Zachin lähdöstä oli kulunut rutkasti kauemmin kuin kaksosten tai Melien.

Päätettyään talon esittelykierroksen äitinsä kanssa ja tervehdittyään isovanhempiaan, jotka muuten asuvat pääsään-
töisesti erillisen autotallirakennuksen yläpuolella, Zach muutti hieman ulkonäköään ja hankki itselleen työpaikan. Tähän
hätään miehelle kelpasi mikä tahansa työ ja tällä kertaa valiutui ura musiikkibisneksen parissa. Palkka oli korkea, mutta
työajat ainakin tällä hetkellä kovinkin epäkäytännölliset.

Myös perheen eläimistöön on tullut muutoksia. Xer kuoli aivan yllättäen ja minulta piilossa vähän Zachin tulon jälkeen.
Perheeseen ostettiin kuitenkin pian uusi koira, tällä kertaa pienempi uroskoira nimeltä Lex. Tämä häntäänsä jahtaava
söpöläinen korvaa varmasti ajan myötä Xerin paikan perheessä.

Lex sai itselleen eläinseuraksi tämän siivekkään veijarin, Pollyn. Pollyn näkeminen kirpaisi Marcusta, tämä muisti vielä
liiankin hyvin lemmikkipapukaijansa Robinin, joka oli kuollut vanhuuteen vuosia sitten. Polly ostettiin lähinnä Clairen
iloksi ja seuraksi, mutta kyllä siitä varmasti riittää iloa ja surua myös muulle perheelle.

Zach oli juuri kutsunut Varpun luokseen kylään ja samalla myös muuttamaan taloon. Mies ei voinut olla käväisemättä
alakerran kylpyhuoneessa vilkaisemassa peilistä vielä kerran omaa kuvajaistaan ja haistamassa hengitystään. Loppu
hyvin kaikki hyvin. Varpu suostui ilomielin jättämään opintonsa kesken ja muuttamaan kihlattunsa luo. (Kuva on
kadonnut mystisesti jonnekin..)

Varpu muutti taloon tuoden muutaman hassun satasen mukanaan ja vaatien samalla roppakaupalla uusia vaatteita
itselleen, jotka tälle kiltisti toimitettiin. Naisen hiustyyli pysyi samana, vaikka vaatteet vaihtuivatkin vähän entisiä
rennompiin ja tyylikkäämpiin. Näin nopeasti vilkaistuani, neiti Varpu Pahkala näyttäisi olevan aikamoinen nirppanokka,
mutta ehkä se on vain jotain minun kuvitelmiani.

Zach ei malttanut edes käydä esittelemässä tulevaa puolisoaan muulle perheelle, niin kova kiire miehellä oli päästä
kuhertelemaan tämän kanssa. Eikä Varpulla ollut toki mitään sitä vastaan ja mikäs sen parempi paikkakaan kuhertelulle,
kuin oman talon kuisti? Ovat nuo kyllä kerrassaan soma pari, kohta ihan virallisesti vielä aviopari.

Vielä äidinkin mielipidettä tärkeämpää Zachille oli oman isoäidin mielipide Varpusta. Aliisa mitteli naista ensin tiukasti
katsellaan, sulki sitten tiukkaan tervetuliaishalaukseen ja alkoi kertoa Varpulle kaikki Zachin lapsuusajan nolot
tapahtumat, joita vain sattui muistamaan. Zach hymyili nolostuneena taustalla ja yritti, täysin tuloksetta, vaihtaa
puheenaihetta Aliisan kuulumisiin.

Clairen liityttyä keskustelujoukkoon, Varpu mainitsi tulevat häät ja sekös sai Aliisaan liikettä. Nainen tarrasi Varpun
käteen ja kiidätti tämän Claire kintereillään pois talosta ja autotallin kautta omaan pieneen kaksioonsa, josta päivälevolle
asettunut Marcus sai äkäiset lähtöpassit. Aliisa kasasi parisängyn päälle suuret määrät hääpukuja ja käski Varpun
pukea ne vuorotellen päälleen. Nainen teki työtä käskettyä ja sai pian niin Clairen kuin Aliisankin ihastelut puvun ja
myös sen kantajan kauneudesta.

Aliisa ei kuitenkaan tyytynyt ensimmäiseen pukuun, vaan kaivoi kasasta toisen upean puvun ja ojensi sen Varpulle,
joka oli ollut onnensa kukkuloilla jo saadessaan pukea edes ensimmäisen hääpuvun ylleen. Pikku hiljaa Varpu aavisti
joutuvansa sovittamaan joka ikistä sängyn päälle laskostettua pukua, ennen kuin Aliisa olisi tulokseen tyytyväinen.

Toinen puku vaihtui kolmanteen ja kolmas neljänteen. Kuudennen puvun jälkeen Aliisa ja Claire painelivat olohuoneen
puolelle istuskelemaan ja odottamaan Varpua taas uuden puvun kanssa. Tämä puku oli Varpun ehdoton suosikki tähän
mennessä. Se oli yksinkertainen, mutta silti hyvin kaunis. Puvut eivät olleet kuitenkaan vielä loppuneet ja sovitettuaan
yli kymmentä mekkoa, niistä löytyi yksi, joka kelpasi niin Varpulle, Clairelle kuin vaativalle Aliisallekin.

Häitä juhlittiin jo samana iltana. Paikalle oli kutsuttu ihan vain rajoitetun tilan takia pieni joukko sukulaisia. Hääpaikkana
toimi niinkin romanttinen tila, kuin autotalli. Autot oli sentään ajettu ulos tallista toimituksen ajaksi. Häävieraat istuivat
kiltisti penkeillään odottaen jännittyneenä milloin morsian saapuu.

Tai sitten eivät. Leo vietti laatuaikaa isotätinsä Desireen kanssa, vaikka morsian ja sulhanen olivat jo viittä vaille
aloittaneet toimituksen. Leo ei voinut olla tuntematta pientä ihastusta Desireehen. Anna ihan suosiolla asian olla,
Leonard. Hän on sentään sukulaisesi ja neljän lapsen äiti! Luulisi, että Riina kelpaa sinulle varsin hyvin.
Kehotuksesta huolimatta Leo ei antanut asian olla, vaan jatkoi juttutuokiotaan koko seremonian ajan.

Vihdoin Claire oli saanut yläkerrassa morsiamen täysin valmiiksi ja asteli omalle paikalle eturiviin odottamaan Varpua.
Morsian saapui kauniissa valkoisessa puvussaan, hunnussaan, nutturassaan ja tiarassaan miehensä luo vihkikaaren
alle ja sai sormeensa kauniin kultaisen sormuksen.

Ja näin Murrayn suku sai jälleen kerran yhden jäsenen lisää, kun Varpu Pahkalasta tuli Varpu Murray. Koko juhlaväki
taputti rajusti tuoreelle avioparille ja huuteli onnentoivotuksia. Jopa Leo ja Desiree tajusivat taputtaa mukana, vaikka
eivät olleet itse toimitusta seuranneetkaan.

Eturivissä istuvat Claire ja Aliisa tuijottivat vuoroin hääparia, vuoroin toisiaan itkien kilpaa. Claire oli niin onneissaan
nähdessään esikoisensa menevän naimisiin kunnollisen ja kiltin tytön kanssa. Aliisa taas herkkänä ihmisenä itkisi
kenen tahansa häissä, mutta oli toki myös iloinen nuoren parin puolesta.

Koska morsiamen isä oli kuollut aikoja sitten, eikä Zachin isä sattuneesta syystä ollut paikalla, Marcus päätti pitää
puheen tyttärenpojalleen ja tämän vaimolle. Vastanaineille kohotettiin maljoja vähän joka suunnasta ja koko ajan,
eikä syömisestä ollut tulla mitään, kun jatkuvasti joku halusi sanoa kaikkien kuullen sanansa hääparille.

Lopulta samppanjapullot tyhjenivät ja Claire katsoi parhaaksi viedä ne pois näkyviltä. Clairen hankkiutuessa pulloista
eroon, Zach leikkasi itselleen suuren palan hääkakkua aikeinaan ammentaa siitä maistiaiset myös Varpulle, joka
odotti kiltisti vieressä.

Zach ei näytä mitenkään poikkeavan sukunsa muista miehistä. Tämä on täysin yhtä leikkimielinen kakunsyöttäjä, kuin
kaikki muutkin suvun miehet ovat olleet omissa häissään. Hyvä, ettei Varpu tukehtunut suureen kakkupalaansa.

Hääpari istuutui Melien ja Katien kanssa samaan pöytään. Katie vaikutti kovin vaivaantuneelta saadessaan seuraa
siskonpojastaan ja tämän tuoreesta vaimosta ja tuskin puhui lainkaan. Ehkä naista mietitytti miten Mio pärjää kotona
yksin taaperoikäisen Dalin kanssa. Ainakin tämä lähti kotiin hyvin pian syötyään salaattinsa loppuun ja onniteltuaan
vielä kerran avioparia.

Toisaalla Claire sai nauttia vanhempiensa ja pikkusiskonsa seurasta. Nainen kuunteli mieluusti Kellyn kertomuksia
tämän vastasyntyneestä tytöstä, Zoeystä, joka oli itse asiassa nimetty Clairen ehdotuksen mukaan. Zachistähän olisi
tullut Zoe, jos tämä olisi ollut tyttö. No, nyt Zachillä sitten on serkkuna Zoey, tosin tuskin nämä sukulaiset tulevat ikinä
olemaan missään turhan läheisissä väleissä.

Kun valssit oli valssattu, alkoi stereoista soida vähän nopeampaa musiikkia, joka innosti tanssilattialle ensin itse hääparin
ja pian jo muitakin vieraita, mukaan lukien liki kahdeksankymppiset Aliisan ja Marcuksen. Valitettavasti juhlien aika oli
rajallinen ja vähän jälkeen keskiyön, vieraat hipsivät kukin omiin koteihinsa. Häät olivat olleet aivan täydelliset ja juuri
sellaiset, jotka hääpari oli itselleen halunnut.

Varpu ja Zach jättivät muun perheen huolehtimaan juhlapaikan siivoamisesta ja siirtyivät makuuhuoneeseen jatkamaan
juhlintaa ihan kahden kesken. Päästyään portaat ylös, Zach kaappasi tuoreen vaimonsa syliin ja kantoi tämän loppu-
matkan makuuhuoneeseen ja sieltä kylpyhuoneeseen.

Lähes tunnin odottelun jälkeen, Zach sai viereensä hääasusteista kuoriutuneen ja suihkunraikkaan Varpun. Pari aloitti
saman tien ensimmäisen yhteisen yönsä avioparina, emmekä me suinkaan halua häiritä näitä kahta rakastunutta nuorta
enää tämän päivän aikana. Sanotaan siis hyvät yöt niin Zachille ja Varpulle, kuin koko muulle Murrayn suvulle.

Tässä oli nyt sitten tämä osa. Loppu oli aika lailla hääpainotteinen, mutta ensi osassa sitten muuta. Jos en ennen, niin teen taloesittelyn sitten ensi viikonloppuna, joka taas tarkoittaa todennäköisesti sitä, että seuraava osa siirtyy taas viikolla eteenpäin. Katsotaan nyt miten jaksan/tahdon/viitsin. Palautetta saa ja täytyy antaa jos vain tulee jotain mieleen. Kiitos kaunis. : )