LC Murray

Kesäloma sitten alkoi ja toi mukanaan rutkasti vapaa-aikaa johon toki sisältyy myös Simsin peluuta. Osia ilmestyy edelleen kerran viikossa, jollei useamminkin. Täytyy nyt katsoa miten ehdin jne. Olen myös aloittanut aivan toisenlaisen tarinan, jota halukkaat pääsevät katsastamaan painamalla tätä. Voin luvata, ettei kahden tarinan teko tule viivästyttämään tämän LC:n osien ilmestymisiä. Kiitoksia kovasti kaikista kommenteista. Äänestykseenkin vain tulee yhä lisää ääniä. Perijän olen jo päättänyt, vaikkei se kyllä helppoa ollut. Päässäni kävin aika suuren kiistan kolmen eri simin välillä, mutta vihdoin sain päätökseni tehtyä.

Amber oli päättänyt maalata kasvokuvat kaikista sisaruksistaan ja aloitti urakkansa Katiestä, joka toimi mieluusti
siskonsa mallina. Niitä olisi sitten myöhemmin hauska katsella ja muistella menneitä aikoja. Vikkelänä maalaajana
Amber sai teoksensa valmiiksi alta aika yksikön ja ne pääsivät koristamaan hetkeksi olohuoneen seinää.

Kelly oli lopen kyllästynyt alituiseen tiskaamiseen. Nainen olisi halunnut hankkia talouteen astianpesukoneen, mutta
muut olivat ajatusta vastaan ja tokaisivat vain koppavasti heillä olevan muitakin rahareikiä. Kelly joutui siis tyytymään
kohtaloonsa ja tiskaamaan jatkossakin omiensa lisäksi myös sisarustensa tiskit. Ai, ai Kelly, mitäs menit lupautumaan
hoitamaan tiskit kun kotitöitä jaettiin sisarusten kesken.

Vaikka suurin osa tämänkin sukupolven jäsenistä oli etääntynyt toisistaan pikku hiljaa, Claire ja Ken olivat lähes tulkoon
erottamattomat. Kaksikko opiskeli usein yhdessä ja totta kai vietti myös hauskaa joko ihan tontin rajojen sisäpuolella
tai sitten kaupungilla luuhatessa.

Katie heräsi tuttuun tapaan viimeisenä vasta puolilta päivin. Nainen oli alkanut tulla jo hieman epätoivoiseksi, miksi
kaikille muille oli löytynyt puoliso, muttei hänelle? Oliko hän tosiaan niin kamala ilmestys, että kaikki komeat ja fiksut
miehet kiertävät kaukaa, vai olivatko sellaiset miehet yksinkertaisesti kuolleet sukupuuttoon tästä kaupungista?

Pyydettyään vuorotellen jokaista sisartaan kanssaan pienelle baarikierrokselle ja saatuaan jokaiselta kieltävän vastauksen,
Katie joutui taas lähtemään kaupungille yksin. Tästä karaokebaarista ei ainakaan löytyisi ketään neidolle sopivaa, mutta
ehkä pieni paukku saisi Katien rentoutumaan paremmin.

Saatuaan juomansa, Katie joutui tämän tummaihoisen miehen haukuttavaksi. Mies sähisi Katien korvaan hävyttömyyksiä
ja nappasi siinä samassa tämän juoman. Aluksi Katie ei edes tajunnut mitä oli tapahtunut, mutta nousi sitten kiukkuisena
ylös baarijakkaraltaan ja juoksi miehen perään.

Katie näki miehen suunnistavan paikan keittiöön ja juoksi kiireesti tämän perään. Päästyään sisälle keittiöön, Katie
nappasi juomansa miehen kourasta ja viskasi sen tämän naamalle. Mies karjui Katielle hetken, mutta Katie vain nauroi
pilkallisesti. Itsepähän mies oli tämän kaiken aiheuttanut. Siinä meni monen sadan talvitakki piloille alkoholin syöpyessä
syvälle sen kuituihin.

Löytyihän baarista myös tuttuja. Susanna Murray, eli siis Danielin vaimo, oli ilmeisesti myös
päättänyt lähteä kapakkaan ja jättää äidin vastuulliset tehtävät hetkeksi. Täytyy sanoa, että
nainen näyttää varsin nuorelta kahdeksan lapsen äidiksi, joista nuorimmatkin lähentelevät jo teini-ikää.

Juteltuaan hetken Susannan kanssa lähinnä tämän lasten kuulumisista, Katie päätti näyttää
kaikille miten karaokea kuuluu laulaa. Nainen veti antaumuksella muutaman tunnetun biisin
saaden jokaiseen raikuvat aplodit. Nainen taitaakin olla ainut musikaalisesti lahjakas Clairen
lisäksi tämän sukupolven jäsenistä.

Eihän sitä kukaan jaksa koko iltaa karaokea lauleskella, ei Katiekään. Tämä kipaisi tilaamaan itselleen taksin päästäkseen
toiseen baariin, josta toivottavasti löytyisi se kauan kaivattu mies. Lopetettuaan puhelun, sama mies, joka oli alkuillasta
varastanut Katien drinkin, hyökkäsi naisen kimppuun ja aiheutti kunnon tappelun. Lopulta Katie mottasi miestä sellaisella
voimalla, että tämä menetti tasapainonsa ja kaatui kivuliaasti maahan. Nainen juoksi taksiinsa ja karjui auton ikkunasta
nostavansa pahoinpitelysyytteen, jos enää ikinä kuulisi miehestä.

Ei tästäkään kapakasta löytynyt muuta kuin suuri tanssilattia täynnä kauniita naisia talvivaatteissaan. Katie oli hyvin
pettynyt, hän oli tehnyt taas kerran aivan turhan reissun ja saanut siinä sivussa opintonsa taas laskuun. Kohta olisi
aamu ja luento, jossa taatusti pidettäisiin jonkinlainen kysely kuuluisien kauhukirjailijoiden historiasta, jotka olivat olleet
läksynä.

Kenneth oli saanut jostain päähänsä aarteen, joka tarujen mukaan sijaitsi juuri näillä main kampusta. Mies tartutti
olettamuksena myös Amberiin ja lopulta Katiekin liittyi kaksikon seuraan oman lapionsa kanssa. Pian koko tontti
oli yhtä suurta kuoppaa, jonka pettynyt kolmikko joutui täyttämään koleassa syyssäässä. Aarretta ei ollut löytynyt.

Kelly ei ollut kiinnostunut aarteista, vaan hyönteisistä, joita nainen pyydysteli aina sopivassa välissä. Kelly onkin jo
kerännyt suuren kokoelman erilaisia perhosia ja hämähäkkejä, joista osa on luontokirjojen mukaan hyvin harvinaisia.
Nainen ei voinut lakata ihailemasta kokoelmaansa, vaan saattoi viettää monta tuntia laatikkoa tuijotellen.

Daniel päätti tulla jälleen kyläilemään osakuntatalossa, tällä kertaa tosin ainoastaan sen uima-altaassa. Ihmettelen
kovin, miten mies ei hukkunut lyödessään hyppynsä päätteeksi päänsä altaan reunaan. Luulisi, että tuollaisesta tällistä
vähintäänkin menettää tajunsa, mutta mies sen kun vain jatkoi uimista kolhusta välittämättä.

Voisiko todella olla, että Katietakin vihdoin onnistaa miesrintamalla, vai mitä nainen oikein
tervehtii tätä täysin tuntematonta herraa? Kellykin sattui sopivasti viemään roskia ja todistamaan
tätä kaksikon kohtaamista. Ettei Kellyllä itsellään vain olisi jotain tekemistä tämän tapaamisen kanssa?

Mies esittäytyi Mio Tappilaksi ja päätti käydä virkistäytymässä pihan altaassa, joka on aina ollut kaikkien vieraiden mieleen.
Lopulta Katie sai houkuteltua Mion omaan huoneeseensa tekemään tuttavuutta.

Katie sai pian huomata Mion olevan hankala tapaus. Mies ei näyttänyt minkäänlaisia romanttisia merkkejä, eikä vastannut
Katien flirtteihin millään tavalla. Katie päätteli Mion olevan vain hieman ujo ja koetti keventää tunnelmaa kannustushuudoilla
ja breikkausesityksellään. Lopulta Mio nauroi iloisena, muttei edelleenkään reagoinut Katien flirttiin.

Päivän pimetessä Mio joutui valitettavasti lähtemään ja halasi hyvästiksi Katieta. Samalla mies halusi ilmeisesti osoittaa
Katielle haluavansa kyllä olla tämän ystävä, vaikkei tapaaminen ollutkaan sujunut parhaalla mahdollisella tavalla.
Katie oli tyytyväinen pelkkään saamaansa halaukseen ja kävi myöhemmin kiittämässä Kellyä. Mio oli paljastanut käyvänsä
Kellyn kanssa samoilla luennoilla ja käyneensä tämän kanssa pari kertaa kahvilla. Kelly oli siis järjestänyt tapaamisen.

Claire oli aivan hullaantunut viuluunsa ja heräsi usein keskellä yötä vain soittaakseen jonkin
mielikappaleistaan. Viereisessä huoneessa nukkuva Katie ei kuitenkaan voinut sietää alinomaista
viulun vinkumista ja joutui usein pyytämään Clairea lopettamaan. Se jos mikä kiristi kaksikon
välejä ja Claire piti huolen siitä, ettei joutunut vahingossakaan Katien huoneeseen. Onneksi
nainen pääsi huoneeseensa myös parvekkeen kautta, eikä siis joutunut astumaan pikkusiskonsa
huoneeseen. Kylläpä simit osaavatkin joskus olla itsepäisiä.

Astioiden tiskaamisen lisäksi Kellyn mielipuuhiin kuului ehdottomasti wc-pönttöjen puhdistus.
Kodinhoitaja ei jostain syystä astunut koskaan sisälle yhteenkään kolmesta kylpyhuoneesta
ja siltä ne sisältä päin näyttivätkin. Eritoten tämä alakerran pieni vaivainen kylpyhuone, jonka
pönttö oli aina ties minkä lian peitossa. Kelly oli se, joka kyllästyi sotkuun ensimmäisenä ja
sai siis myöskin siivota sotkut itse.

Talvi oli jo lopussa, kun ensilumi viimein satoi maahan. Liekö syy ilmastonmuutoksen vai minkä.
Joka tapauksessa sisarukset päättivät nauttia näistä vähistäkin lumisista hetkistä ja peuhasivat
yhdessä lumen kimpussa vähän samalla tavalla kuin silloin pienenä.

Katie ja Amber eivät olleet kiinnostuneet lumiukkonen tai lumienkeleiden teosta ja viettivät
raikkaan talvipäivän käyden railakasta lumisotaa pihamaalla. Vain Kenneth jäi sisälle ja koetti
parhaansa mukaan peittää ulkoa kantautuvat äänet ja keskittyä tenttiin lukemiseen.

Vielä samana päivänä Ken hiippaili ulos ja potki Adamin ja Kellyn rakentaman lumiukon pelkäksi
mytyksi. Johtuukohan tämä miehen äkillinen ilkeys pelkästä stressistä opintojen vuoksi, vai
onko sen takana jotain muuta vakavampaa? Näyttäisi siltä, että Ken itse on ainut, joka tietää
vastauksen.

Odotettuaan pari päivää, Katie soitti ja kutsui Mion kylään. Mies lupasi tulla ja aloitti tällä kertaa
juttelun ihan itse. Mio kertoi ummet ja lammet itsestään Katien kuunnellessa vieressä. Mies
vaikutti aivan täydelliseltä, taatusi myös Marcus ja Aliisa pitäisivät tästä, jos saisivat sanoa
sanansa Katien sulhasehdokkaasta.

Askel kerrallaan kaksikko syvensi suhdettaan. Kummallakaan ei ollut mitään aikomuksia pilata
tätä upeaa parisuhteen alkua liiallisella hosumisella. Katie oli aina ihmetellyt muiden sisartensa
äkillistä tahtia omien nais- ja miesystäviensä kanssa. Katie halusi edetä Mion kanssa rauhassa
ja kummallekin sopivalla tahdille. Eihän tässä nyt vielä ole kiire alttarille tai hankkimaan lapsia.

Kenneth otti opintonsa muita opiskelijoitamme vakavemmin. Mies saattoi kirjoittaa yhden esseen
uusiksi jopa kymmenen kertaa pitämättä sitä silti vielä hyvänä. Ken vaati itseltään aivan
tajuttomasti, eikä kyllä ole ihmekään jos joskus tekee mieli käydä vähän potkimassa lumiukkoja.

Viimeisetkin tentit oli käyty läpi ja lopputyö valmiina. Näinä viime päivinä Adamilla ja Amberilla
ei muuta oikeastaan ollutkaan kuin vapaata aikaa. Adam käytti sen viettämällä kauniit kevätpäivät
ulkona perhosia pyydystellen. Kevät oli tullut aikaisin ja suurin osa muuttolinnuistakin oli jo
palanut etelästä. Amber oli hankkinut itselleen kiikarit voidakseen seurata lintujen kevätmenoja
mahdollisimman läheltä.

Vihdoin ja viimein Adam ja Amber saivat lopulliset arvosanansa ja päättivät nelivuotisen
yliopiston. Molemmat saivat pääaineestaan huippuarvosanat ja olivat kumpikin ylpeitä
saavutuksistaan. Koska molemmilla oli myös suuri kiire perustamaan perhe rakkaimpansa
kanssa, ei juhlia järjestetty. Kummastakaan ei tule tämän suvun perijää, joten saamme vielä
odotella hetken, ennen kuin pääsemme taas tapaamaan Marcuksen ja Aliisan.

Hyvästeltyään Clairen lisäksi myös muut sisarensa, Adam kasvoi aikuiseksi. En nyt tiedä ketä
Adam muistuttaa, ei kyllä kovinkaan paljon isäänsä. Adam on paljon “miehekkäämpi” kuin
Marcus on koskaan ollut. Epäilyni kaksosten oikeasta isästä on minulle kyllä vielä hitusen
epäselvä. Sukupuu näyttää toista ja periytyneet geenit toista.

Myös Amber jätti haikeat hyvästit sisaruksilleen ja vannotti näitä pitämään yhteyttä jatkossakin.
Ken lupasi soittaa isosiskolleen joka päivä kertoakseen kuulumisia, mutta sai Amberin vain
samanaikaisesti itkun ja naurun valtaan.

Tässä vielä loppuun aikuiseksi kasvanut Amber, joka ei paljoakaan poikkea edellisestä ikävaiheestaan.
Hei, hei Amber, toivottavasti tapaamme vielä tulevaisuudessa!

Taisinkin sanoa jo kaiken tarpeellisen tuossa alussa, joten eipä muuta kuin antakaa ihmeessä palautetta tarinasta.