LC Murray

Kuten jo vähän viime osan lopulla vihjailin, meni taas kaksi viikkoa osien välissä. Pistetään se kuitenkin puhtaasti kokeiden piikkiin. Istuin koko viime viikonlopun tiukasti nenä kiinni kirjassa lukien kemian, matikan, maantiedon ja saksan kokeisiin. Ensin vietämme leppoisaa aikaa perheen oman talon luona ja puolessa välissä osaa siirrymme yliopistolle.

Syksy teki pahaenteisesti tuloaan ja pihan puut aloittivat lehtien pudottamisen. Tämä taas tiesi luonnollisesti
lisää töitä perheelle. Tällä kertaa haravoimaan joutui Marcus, joka vietti leppoisasti vapaata aamuaan muiden
ahertaessa koulussa ja töissä. Pian Marcus huomasi haravoimansa samoja lehtikasoja jo kolmatta kertaa, eikä
voinut ymmärtää miten lehdet noin vain taas levisivät. Syyllinen löytyi kulman takaa, Xer viihdytti itseään
leikkimällä lehtikasoissa ja levittämällä ne siinä samassa uudelleen pitkin pihamaata.

Lopulta lukittuaan Xerin sisälle taloon, Marcus keräsi lehdet pusseihin ja vei ne perheen ikiomaan kompostiin.
Kohta olisikin jo uusien istutusten aika ja tuoreelle kompostimullalle käyttöä. Lehdet olisivat mitä mainioimmat
siihen tarkoitukseen.

Kenneth oli vihdoin ja viimein saanut hankittua itselleen ystävän, joka kaiken muun lisäksi oli vielä suunnilleen
saman ikäinen pojan kanssa. Tyttö oli nimeltään Tiina Reissunen. Ken ei voinut ymmärtää, miksi tyttö piti
aurinkolaseja, vaikka kesä oli jo takana, eikä aurinko ollut pilkahtanut pilvien välistä kertaakaan sinä päivänä.
Tiina närkästyi pojan kysymyksistä ja oli jo tekemässä lähtöään.

Ken sai kuitenkin maaniteltua Tiinan jäämään vielä hetkeksi ja koitti paikata tekojaan halaamalla tyttöä pikaisesti.
Kyllä sinäkin Ken varmasti pian opit tietämään mitä ystäville kannattaa sanoa ja mitä ei, älä huoli. Sitä paisi onhan
sinulla kaksi mahtavaa siskoa talossa, jotka varmasti kertovat mieluusti miten tyttöjä kuuluu käsitellä.

Tomaatit olivatkin pian jo kypsiä ja valmiit poimittaviksi. Marcus sai houkuteltua Kellyn mukaansa kasvimaalle
ja yhdessä poimiminen kävikin reippaasti. Osa tomaateista vietiin omaan jääkaappiin ja osa myytiin hyvään
hintaan torimyyjille. Pitäkää varanne tai Aliisa tekee seuraavat kaksi viikkoa pelkkää tomaattikeittoa teille
ruokasi!

Myös Seth tuli innoissaan auttamaan Kellyä ja Marcusta. Kissa ei oikein käsittänyt etteivät taimien lehdet olleet
tarkoitettu syötäviksi ja saikin pian oksentaa niitä ulos mahastaan. Tämä kerta taisikin olla Sethin ensimmäinen
ja viimeinen kerta kasvimaalla.

Aliisa koetti parhaansa mukaan opettaa Kellylle shakinpeluuta, mutta se osoittautui lopulta aivan mahdottomaksi.
Kelly ei ensinnäkään käsittänyt saavansa siirtää vain yhtä nappulaa kerrallaan ja jätti ne usein niin, että Aliisalla
oli oiva paikka syödä joku tytön sotilaista.

Marcus palasi keskiyön tienoilla kotiin töistään, mutta sai myöhäisestä ajankohdasta huolimatta lämpimän
vastaanoton niin vaimoltaan, kuin myös kolmosilta. Katie alkoi innoissaan kertoa isälleen, miten
oli voittanut Kenin jalkapallo-ottelussa, mutta joutui lopettamaan kesken kaiken Aliisan patistaessa lapset
omiin huoneisiinsa ja nukkumaan.

Otetaanpa tähän väliin pieni kuva siitä, kuinka tyhmä simlapsi voikaan olla. Voitteko kuvitella, ettei Ken
päässyt tuosta paikasta kävelemään ulos portista? Tätä pitää muutenkin ohjata pihalla hyvin tarkasti ja niin,
että poika kävelee juuri noiden laattojen keskellä, muuten kävelystä ei tule mitään ja poika valittaa esteistä.
Esteinä toimii itse asiassa maasto, joka ei ole tasainen. Jouduin lopulta kaiken muun yrittämisen jälkeen
vetämään nuo kivilaatat pois ja tasoittamaan maaston tuosta edestä kokonaan. Sitten poika pääsi vihdoin
kouluun ja teki samalla minut kiukkuiseksi. Muilla ei ole koskaan ollut mitään ongelmia kävellä pihalla.

Sara oli vihdoin tullut elämänkaareensa päättöpisteeseen ja Viikatemies oli tullut noutamaan tämän ylös
taivaaseen tai minne ikinä simien lemmikit sitten pääsevätkään. Sara eli 37 simpäivän ikäiseksi ja vietti
siitä ajasta suurimman osan Murrayn perheen hoivissa synnyttäen monta monituista pentua, Sethin
mukaan lukien. Lepää rauhassa, Sara pieni.

Xer ulvoi ja ulisi pitkään Saran perään, mutta Seth ei osoittanut minkäänlaisia surun eleitä. No, ei kai se mikään
ihme ole, sillä tämä oli jatkuvasti tappelemassa emonsa kanssa. Xerillekin kissa vain sähisi ja luikki pian
takaisin yläkertaan.

Lapset eivät myöskään ottaneet kissan kuolemaa oikein mitenkään. Sara oli jo pitemmän ajan viihtynyt
omissa oloissaan ja ainoa joka talossa oikeasti suri kissaa, oli Marcus. Mies oli sentään saanut viettää lähes
koko elämänsä kissan kanssa varhaisia lapsuusaikoja ja yliopistoaikaa lukuun ottamatta.

Kauaa ei ehtinyt Marcuskaan kissaa surra, sillä kolmoset kasvoivat vielä samana iltana teineiksi. Kukaan ei ollut
muistanut ostaa täytekakkuja, joten lapset saivat kasvaa ihan ilman minkäänlaisia juhlia. Kellystä tuli hyvin nätti
suosiotavoitteinen nuori, joka haluaisi joskus saada viisi huippuluokan yritystä. Olen pahoillani tyttö, mutta se
tuskin tulee ikinä käymään toteen, en ole oikein kiinnostunut noiden kauppojen ylläpitämisestä.

Seuraavana kasvoi Kenneth. Pojasta tuli vallan komea, aika lailla samannäköinen Adamin kanssa. Kummallakin
on terävä ja hitusen ulospäin suuntautuva leuka, ilmeisestikin Marcukselta peritty. Kenille arpa määräsi perhe-
tavoitteen ja sen johdosta poika haluaa joskus yletä poliisiurallaan niinkin korkealle kuin kapteeni sankariksi.

Sitten onkin enää jäljellä Katie, josta tuli siskonsa tavoin todella nätti. Katien tavoitteeksi tuli saada paljon rahaa,
itse asiassa tyttö haluaa tienata joskus huikeat 100 000. No, toivottavasti onnistut tavoitteessasi. Olen tässä nyt
pohtinut, että mistä Amberin huulet ovat peräisin. Kaikilla muilla lapsilla on aika lailla samanlaiset huulet, vain
Amber on poikkeus. Alan kohta epäillä, että Aliisa on ollut miehelleen uskoton.

Sisaruksilla viettivät seuraavat pari tuntia kiusaten ja leikkien toistensa kanssa. Saatuaan kutitteluista
tarpeekseen, kaikki soittivat vuorotellen yliopistolle ja hankkivat jokainen kaksi stipendiä ja lähtivät yliopistolle.

Sanon nyt tässä välissä, että kolmoset saapuvat yliopistolle aivan tämän osan lopussa. Nyt sitten kampukselle.

Claire saapui yliopistolle mukanaan pyöreät nolla stipendiä ja sekin ihan vain siksi, että olin unohtanut
tyystin anoa niitä. Muussa tapauksessa tyttö olisi saanut komeat kolme stipendiä, hyvistä arvosanoista,
ruoanlaittotaidoista sekä mekaniikkataidoista. Claire valitsi pääaineekseen taloustieteen.

Tässä vielä kuva Clairen teiniaikaisesta poikaystävästä Leimusta. Kun nyt näette tämän kuvan, toivon sen
kertovan teille miksei Leimu päässyt Clairen mukana osakuntatontille asti. Toki persoonallisuus on hyvä asia,
mutten aio ottaa sitä riskiä, että tuo Leimun nenä kulkisi suvussa koko loppuajan. Jos Clairesta nyt sattuisi
tulemaan kolmannen sukupolven perijä.

Claire sai lämpimän tervetulotoivotuksen isosiskoltaan, joka sattui olemaan kotona tämän tullessa. Claire
olikin jo ikävöinyt Amberia ja toki myös Adamia, jolla sattui tietysti olemaan muuta menoa siskon tulon aikana.

Amber patisti siskonsa saman tien korjaamaan mikroaaltouunia, jota Adam oli aiemmin samana päivänä vähän
koittanut värkkäillä ja siinä ohessa sitten hajottanut sen. Nainen siirtyi itse yläkerran kylpyhuoneeseen
korjaamaan vuotavaa kylpyammetta ja luuttuamaan sitten lattiat lätäköistä.

Kun kämppä oli kuta kuinkin asuttavan näköinen, Amber vei siskonsa tutustumaan oikeaan värkkäilystä
kiinnostuneiden unelmapaikkaan, joka oli täynnä jos jonkinlaisia koneita ja vehkeitä, joiden avulla harjoittaa
harrastustaan. Erityisesti tämä junarata kiinnosti naisia. Pian sen sisältä löytyi kaksi pientä kylää, suuri joki,
vuori ja laaja metsä.

Seuraavana päivänä Adam kutsui Alman luokseen kylään lähinnä vain esitelläkseen naisen Clairelle, joka ei
kuitenkaan osoittanut minkäänlaista kiinnostusta isoveljensä uutta naisystävää kohtaan. Mahtaisiko
johtua siitä, että Claire oli koko viimeillan joutunut korjailemaan ja siivoamaan veljensä jälkiä pitkin taloa?

Ehkä olikin hyvä, että Adam ja Alma siirtyivät Adamin huoneeseen, sillä miehen seuraavat puheet eivät varmasti
olisi kiinnostaneet Clairea tai Amberia, jotka katselivat kaikessa rauhassa olohuoneessa yleisurheilukisoja
televisiosta.

Amber poistui lopulta puutarhaan paetakseen Adamin huoneesta kantautuvia ääniä ja päätti leikata puskat
taas lyhyiksi. Ihmettelen yhä edelleen, miten nuo puskat voivat kokea tuollaisen muodonmuutoksen aina
tasoituksen jälkeen. Kuvassa näkyvät puskat ovat aivan samoja, tuo oikealla oleva vain on jo tasoitettu,
vasemmalla olevaa taas ei.

Claire taas päätti pyytää erästä vanhaa ystävää ulos syömään kanssaan. Reko Klemmola suostui ilomielin
naisen pyyntöön ja odotti Clairea yhdessä Stadin pienistä, mutta kodikkaista ravintoloissa. Ystävät eivät
olleet nähneet toisiaan moneen viikkoon ja juteltavaa todella riitti.

Vaihdettuaan nopeat kuulumiset, Claire etsi käsiinsä vastaanottotiskin ja pyysi kahden hengen pöytää.
Jostain syystä tämä vastaanottovirkailijana toimiva nainen ei ottanut Clairen pyyntöjä kuuleviin korviinsa
ja lopulta Claire närkästyi saamastaan tylystä palvelusta. Reko kiisi onneksi hätiin ja lopulta pari sai kuin
saikin itselleen pöydän, sekä vielä pahoitteluna aiemmasta käytöksestä, nainen lupasi näille ilmaiset
jälkiruoat.

Claire tilasi kiukkuisena itselleen suurimman ja kalleimman jälkiruoka-annoksen, mitä ravintolasta löytyi ja
törkkäsi vastaanottovirkailijan kirjoittaman paperin tarjoilijan kouraan, joka osoitti vielä kertaalleen pahoittelut
muun henkilökunnan puolesta. Loppujen lopuksi Reko ja Claire illastivat iloisissa merkeissä Rekon saatua
Claire vihdoin hymyilemään ja nauramaan jutuilleen.

Claire päätti jatkaa vielä hauskaa iltaa ja nappasi tyynyn ravintolan aulassa olevalta sohvalta ja löi sillä Rekoa.
Siitä alkoikin sitten oikein vuosisadan tyynysota, jossa näiden kahden lisäksi osumia saivat myös muut
ravintolan asiakkaat ja eritoten nainen vastaanotossa.

Leikki muuttui pikku hiljaa vakavammaksi ja Claire huomasi viihtyvänsä Rekon seurassa paremmin kuin hyvin ja
ehdotti tälle mukavan illan päätteeksi vielä treffejä. Reko suostui ja otti kernaasti vastaan Clairelta saamansa
kehut. Jos katsotte tarkkaan, näette taka-alalla miehen kättelemässä vastaanottovirkailijaa, mies on Tashan
aviopuoliso Mirko. En tosin ymmärrä, mitä mies täällä tekee, molemmat ovat nimittäin paraikaa lomamatkalla.

Flirttailusta ja kehuista siirryttiin nopeasti seuraavalle tasolle, joka käsittä pientä pusuttelua ja halailua. Valitettavasti
kello oli jo paljon ja Rekon oli pakko päästä kotiinsa nukkumaan, jotta jaksaisi lähteä aamulla aikaisin töihin. Hyvästit
olivat haikeat, mutta samalla onnelliset.

Aamulla taloon saapui jälleen uusia kasvoja, nimittäin kolmoset. Ensimmäisenä paikalle ilmaantui Katie,
joka on edelleen yhtä kaunis kuin teininäkin. Katien pääaineeksi tuli kirjallisuus, se ehkä kertoo jo jotain
tämän huoneen kirjapaljoudesta.

Seuraavana saapui toinen tytöistä, Kelly. Kellykään ei siskonsa tavoin muuttunut juuri lainkaan ja on edelleen
yhtä nätti kuin aiemmin. Kelly valitsi pääaineekseen matematiikan, joka tuli ainakin minulle täytenä yllätyksenä.
Vielä muutama viikko sitten Kelly marisi vanhemmilleen vihaavansa matikkaa yli kaiken.

Viimeisenä saapui Ken, joka tosiaan on komea siinä missä tämän sisaret kauniita. Kennethille ei ollut vielä
täysin selvää, mikä tulisi olemaan hänen pääaineensa yliopistolla, mutta onneksi aikaa päätöksen tekoon on vielä
monta lukuvuotta.

Loppuun vielä pienimuotoinen potretti kaikista lapsista. Kuva on otettu yöllä, aika kaukaa simeistä, enkä saanut
heitä juuri niin kuin alun perin toivoin, joten kuva epäonnistui siksi aika pahasti. Toivottavasti tämä edes jonkin
verran auttaa teitä, sillä otan mieluusti vastaan ehdotuksia seuraavasta perijästä.

Tosiaan, pian tulee aika valita perijä jatkamaan sukua, joten ilmoittakaan oma toiveenne kommenteissa. Voitte myös antaa äänen omalle suosikilleni, äänestys löytyy tuttuun tapaan tuolta oikealta. Se tulee olemaan siinä monta viikkoa, joten
voitte miettiä rauhassa ketä ehdotatte perijäksi. Seuraava osa tulee todennäköisesti ensi viikonloppuna, jos saan pelattua ja tämä blogitus toimisi vaihteeksi kunnolla. Tätäkin osaa olen tehnyt nyt valehtelematta kolme ja puoli tuntia, ihan siksi, että yhden sanankin kirjoittamiseen saattaa mennä puoli minuuttia. Poispyyhkimisestä puhumattakaan.