LC Murray

Huh, huh. Tuskan ja ajan kanssa sain vihdoin korjatuksi kaikki “ongelmat,” jotka noiden kahden lisäosan ostosta seurasivat ja pääsin vihdoin taas pelaamaan ja jatkamaan tätäkin sukua. Kiitos, että olette olleet kärsivällisiä, vaikka tässä nyt onkin kulunut muutama viikko viime osan ilmestymisestä. Kiitokset myös kaikista kommenteista.
Kuten tämän osan nimestä voi päätellä, osa perheestä lähtee pienoiselle lomamatkalle ja suurin osa tästä osasta käsitteleekin matkaa. Nyt kuitenkin lukemaan!

¨

Aliisa synnytti suloisen, vaaleaihoisen ja sinisilmäisen tytön, joka kumma kyllä, peri ruskeat hiuksensa
ilmeisestikin isovanhemmiltaan, sillä Aliisalla ja Marcuksella on kummallakin on alkuperäisesti mustat
hiukset. Tyttö sai nimen Claire. Toivottavasti tämä pikku-päivänsäde valtaa muun perheen ajatukset ja
vie ne pois Lisan kuolemasta.

Lisan uurnan ja kuvan näkeminen herätti kaikissa kuitenkin vielä sen verran muistoja, ettei edes Claire
voinut niitä ohittaa. Marcuksen tehtäväksi jäi myös ilmoittaa muille sisarilleen äidin poismenosta. Eljas ei
siihen kyennyt.

Muiden lähtiessä töihin, Aliisa jäi kotiin yksin kolmen lapsensa kanssa. Clairen kanssa nainen olisi vielä
pärjännyt aivan hyvin, mutta kun vauvan hoidon ohella pitää huolehtia kahdesta uhmaikäisestä
taaperosta, jotka molemmat roikkuvat äidin jaloissa ja mankuvat syliin, kävi Aliisan tilanne lähinnä
epätoivoiseksi.

Aliisan ja oikeastaan kaikkien suureksi helpotukseksi, kaksosten oli aika kasvaa lapsiksi ja päästää eritoten
äiti pois piinasta, joka kolmen lapsen hoitamisesta seurasi. Itse kakun puhallushetkestä en ehtinyt ottaa
Adamilla kuvaa, joten en nyt tunge sitä Amberinkaan puhallushetkeä tänne. Adamista kasvoi oikein
hauskannäköinen poika. Toivottavasti kauneus, tai siis komeus tässä tapauksessa, ei ole katoavaa ainakaan
tämän pojan kohdalla.

Ja tässä lapsi-ikäinen Amber, jolla ei edelleenkään ole minkäänlaisia huulia. Olen pahoillani tuosta tytön
virneestä, mutta se ei vaan lähtenyt pois teki tämä mitä tahansa, joten perusilmeen joudutte halutessanne
etsimään jostain toisesta kuvasta. Molemmat lapset saivat myös omat huoneet. Adamille jäi tämän
alkuperäinen huone, mutta Amber sai omakseen talon suurimman makuuhuoneen Clairen siirtyessä Amberin
entiseen huoneeseen.

Adam oli kovin innoissaan omasta, ja itse asiassa perheen ainoasta, tietokoneesta, jonka poika sai omaan
huoneeseensa. Kone sisälsi myös muutaman hyvinkin mielenkiintoisen pelin, jotka saivat Adamin heti
pauloihinsa.

Amber ei onneksi ollut kiinnostunut tietokoneista, vaan upouudesta nukkekodistaan, jonka äärellä tyttö
vietti monia tunteja yhdessä Eljaksen kanssa.
- Ja sit sä vaari esität mun prinssiä. Tää talo on meidän linna ja alakerrassa on vankityrmä. Julie on siellä,
koska se yritti saada sut miehekseen, vaikka me ollaan naimisissa, se teki tuhmasti ja nyt lohikäärme
vartioi sitä, Amber selitti Eljakselle, joka ei voinut kuin nauraa pojantyttärensä jutuille.

Syötettyään Clairelle iltavellin, Aliisa vei tyttärensä kehtoon ja lauloi tälle unilaulun. Aliisan kammottavasta
lauluäänestä huolimatta, tyttö simahti samantien laulun loputtua. Sitten olisikin enää saatava Amber ja
Adam nukkumaan.

Peiteltyään vielä kertaalleen kaikki nukkuvat lapsensa ja toivotettuaan Eljakselle hyvät yöt, Marcus ja
Aliisa sulkeutuivat makuuhuoneeseensa viettämään hyvin ansaittua kahdenkeskeistä aikaa. Sitä en kyllä
ymmärrä, miksi pari yrittää ehdoin tahdoin hankkia lisää lapsia. Vastahan Claire syntyi, eivätkä kaksosetkaan
vielä mitään ikäloppuja ole! Eikö parille tosiaan riitä kolme nuorta lasta?

Adam ja Amber olivat niin tohkeissaan uusista huoneistaan ja leluistaan, etteivät millään malttaneet nukkua
montaa tuntia ja heräsivät jo ennen kuutta. Yön aikana Amberin huoneeseen oli lisäksi ilmestynyt pieni yllätys,
piirtämiseen ja leikkimiseen tarkoitettu pöytä! Lapset pääsisivät nyt toteuttamaa kykyjään pöydän avulla.

Vielä lumisateen vuoksi siunautunut vapaapäivä piristi kaksosten mieliä entisestään. Molemmat huusivat ja
kiljuivat kovaan ääneen hurraahuutoja, jotka vielä nukkuvan Marcuksen mielestä eivät olleet ollenkaan mukavia.
Täytyyhän lapsillakin olla omat ilonsa Marcus hyvä.

Amber oli saanut myös ikioman balettitangon, jota tyttö päätti testata saman tien. Ainakaan näin aluksi tytön
liikkeet eivät ole kovinkaan kummoisia, mutta se johtuu varmasti vain harjoituksen puutteesta.

Kauaa ei Amber tosin saanut nauttia balettitangostaan, sillä Aliisa oli kaikessa hiljaisuudessa varannut
lomamatkan itselleen, Marcukselle sekä kaksosille. Eljas saisi jäädä kotiin hoitamaan kissoja ja Clairea.
Taksi saapui puoliltapäivin ja matkasta täysin tiedottomilla Marcuksella, Amberilla ja Adamilla kesti tovi
pakata kaikki tarpeellinen laukkuihinsa. Vihdoin ja viimein kaikki saivat tavarat kasaan ja taksi lähti kohti
lentokenttää.

Perhe saapui toppavaatteissaan lämpimälle paratiisisaarelle, jonka hiekkarannat ja sinisenä kimalta meri oli
aina houkutellut Aliisaa. Äiti sekä lapset jäivät ulos ihailemaan maisemia, sillä välin kun Marcus kävi
vuokraamassa hotellihuoneen heille.

Adam ei innostukseltaan ehtinyt edes hotellihuoneeseen vaihtamaan uima-asua pääleen, vaan repi talvivaatteet
rannalla pois päältään ja alkoi kaivamaan kuoppaa keskelle hiekkarantaa. Pojalla oli ilmeisestikin tarkoituksena
löytää aarteita hiekan alta, ainakin mitä kuopan lopullisesta syvyydestä voi päätellä. Sieltä paljastuikin kasa
lasinsiruja ja simpukankuoria.

Amberia tai Aliisaa ei kuitenkaan aarteiden etsintä kiinnostanut, sillä vaihdettuaan uima-asut ylleen, kaksikko
pulahti mukavan vilpoiseen meriveteen. Amber opetteli vasta uimaan, joten tämä otti mallia äitinsä liikkeistä,
jotka eivät nekään olleet mitään kovin kummoisia.

Uituaan tarpeeksi, Amber liittyi isänsä seuraan rakentamaan hiekkalinnaa. Linnasta tuli tuntien uurrastuksen
jälkeen oikeastaan pelkkä mitätön hiekkakasa. Marcus ja Amber olivat kuitenkin ylpeitä tekeleestään ja ottivat
kiitollisina vastaan Aliisan kehut, joiden totuuden perää voi arvuutella.

Kehuttuaan myös Adamin valmistaman linnan maasta taivaisiin, Aliisa haki hotellihuoneesta suuren pyyhkeen,
jonka päälle hän asettui aurinkorasvan levityksen jälkeen loikoilemaan. Kalpeaihoinen Aliisa halusi ilmeisesti
vähän väriä ihoonsa.

Huomattuaan rannan toisella puolella olevat lapset, jotka olivat rakentaneet mitä suurimman ja komeimman
linnan, Amber suuttui ja syöksyi pomppimaan oman vaatimattoman linnansa päälle ja tuhosi sen suureksi
hiekkakasaksi, joka ei tosin paljoa eronnut valmiista linnasta.

Marcus päätti ilmeisestikin seurata poikansa jalanjälkiä ja lähti etsimään suuren lapion kanssa saarelle
kätkettyä aarretta. Aarteen sijaan Marcus löysi kaksi koiran puruluuta, sekä suuren kiven. Mies oli hitusen
pettynyt saaliiseensa, mutta ehkä onkin hyvä, ettei kuopan pohjalta löytynyt mitään aarrearkkua täynnä
kultaa ja jalokiviä.

Odotellessaan huoneeseen tilattua ruokaa, Adam päätti kuluttaa ylimääräistä energiaansa hyppimällä sohvalla.
Amberia veljen touhut eivät miellyttäneet, sillä tyttö yritti parhaansa mukaan keskittyä huoneen
kirjahyllystä löytyneeseen lasten satukirjaan. Se olisikin varmasti onnistunut paljon paremmin, jos sohva
ei olisi tärissyt ja natissut ikävästi Adamin pomppujen tahtiin.

Viimein porsaankyljykset saapuivat ja perhe aloitti ruokailunsa terassilla, josta aukesi kaunis merinäköala.
Vaikka lomasta olikin kulunut vasta suurin osa ensimmäistä päivää, oli se nyt jo unohtumaton kokemus,
varsinkin lapsille.

Illan hämärtyessä Aliisa ja Marcus sytyttivät rannalle pienen nuotion, jonka ääressä lapset lämmittelivät
ja paahtoivat vaahtokarkkeja. Adamkin oli vihdoin saanut uimahousut jalkaansa. Loppujen lopuksi niissä
olikin paljon miellyttävämpi olla.

Marcus päätti myös viettää Adamin kanssa laadukasta isä-poika aikaa ja mikä olisikaan miehekkäämpää,
kuin kukkasohvalla syleily? No, aivan kohta pääsette pelaamaan yhdessä jalkapalloa, jos vaari on saanut
jotain aikaiseksi kotipuolessa.

Aliisa oli alkanut saamaan kummallisia pahoinvointi kohtauksia heti saarelle saapumisen jälkeen. Mikäköhän
näiden kohtausten takana on? Mahtaako siellä masussa taas elellä jokin pieni olento? Vanhoja merkkejä
muistellen, se saattaisi hyvinkin olla syynä.

Varmistettuaan, että niin Aliisa kuin lapsetkin olivat unten mailla, Marcus poistui hotellihuoneesta lapionsa
kanssa ja aloitti uudestaan maan kaivamisen. Tällä kertaa Marcus sai kaivettua niin syvän kuopan, että
lapio nirhaisi yhtä maassa kulkevaa vesiputkea ja aiheutti kauniin vesisuihkun, jonka mies sammutti vikkelästi
kaapimalla mullan takaisin kuoppaan ja poistui sitten nopeasti paikalta.

¨

Aamun valjetessa perhe nousi helikopterin kyytiin ja lähti kiertämään sen avulla saarta, joka osoittautui
yllättävän suureksi. Kiertoajelun päätteeksi kaikki saivat hätistellä ampiaisia pois kimpustaan. Ehkä he
muistavat seuraavalla kerralla jättää helikopterin ikkunat avaamatta.

Helikopteriretken jälkeen Aliisa päätti lähteä tutkimaan kävellen saaren nähtävyyksiä. Ensimmäinen oikeasti
mielenkiintoinen paikka oli haaksirikkoutunut merirosvolaiva ja varsinkin siellä oleva kapteenin kajuutta, josta
löytyi niin ikään rahaa kuin kapteenin vanha lokikirja. Hetkeä myöhemmin Aliisa poistui juosten ja kirkuen
laivasta, sillä kajuutasta astui ulos kukapa muukaan kuin entisen kapteenin haamu.

Uteliaisuus kuitenkin voitti pelon, ja Aliisa palasi takaisin laivaan, jossa haamu opetti naiselle merirosvojen
laulun ja siihen kuuluvan tanssin. Loppujen lopuksi Aliisa ystävystyi kapteenin kanssa.

Palatessaan takaisin hotelliin ja liityttyään perheensä seuraan katselemaan ulkomaista komediaa, Aliisa
selosti kaiken mitä oli nähnyt ja oppinut. Eritoten Adam oli kiinnostunut kapteenista ja tämän puujalasta.
Amberia ajatus lähinnä pelotti.

Peiteltyään lapset sänkyyn, Aliisa ja Marcus palasivat ulos ja kietoutuivat toisiinsa penkillä. Aliisa itki, sillä
tämä ikävöi Clairea ja halusi palata takaisin kotiin viipymättä. Lopulta Marcus suostui huomattuaan, ettei
edes loman kalliiseen hintaan vetominen auttanut, ja kävi herättämässä lapset.

Perhe kirjautui siis keskellä yötä pois hotellista ja pakkasi tavaransa. Lapset, sekä Marcus olivat kovin pettyneitä,
mutta kukaan ei sanonut Aliisalle vastaan, vaan nousivat kiltisti taksiin, joka lähti kiireen vilkkaan kohti
lentokenttää. Loma oli lyhyydestään huolimatta ollut todella hauska ja unohtumaton.

Matkan päättymiseen onkin hyvä päättää myös tämä osa. Kaikenlainen palaute on toivottua ja kiitokset niistä jo näin etukäteen. Ainakin omasta mielestäni tämän osan alku on aika tönkkö, mutta se johtuu varmasti vain siitä, että viime osan kirjoittamisesta on niin pitkä aika. “Taidot” ovat hitusen ruosteessa vielä.