LC Murray

Vielä vähän aikaa sitten päivittelin sitä, että täysi 20 on koossa. Nyt on kai sitten aika kummastella tätä osaa 30. Sukupolvissa olen vasta viidennessä ja osia on silti jo 30. Tai en tiedä onko se “jo,” mutta välillä tuntuu kuin toiset olisivat tässä kohtaa jo jossain kahdeksannessa sukupolvessa vähintään. No, pidetään kuitenkin tämä tahti. Tässä osassa perhe saa lisää jäseniä joukkoonsa eikä tule menettämään ketään, kuten viime osassa kävi. Lukemaan sitten vain!

Veronica rakasti leikkiä yhdessä mumminsa kanssa ja mitäpä Claire ei olisi tehnyt miellyttääkseen pojantytärtään?
Kaksikko vietti monia yhteisiä tunteja päivässä leikkien milloin puuhevosilla, milloin soittopeleillä. Kun samaa menoa
oli jatkunut jo monen päivän ajan, alkoi Varpu tulla kateelliseksi Clairelle. Miten Veronica leikki mieluummin mummin,
kuin oman äitinsä kanssa?

Clairen vihdoin irrottauduttua Veronicasta, tytön vanhemmat päättivät päästää tämän ulos telmimään lumeen.
Vilkuillessaan koko ajan toisella silmällä Veronicaa, Zach ei voinut olla hyväilemättä Varpun mahaa. Oli täysin selvää,
että masussa kasvoi enemmän kuin yksi lapsi. Varpun maha oli kasvanut jo nyt sellaisiin mittoihin, ettei yksi lapsi
voisi mitenkään viedä niin paljon tilaa. Voimme vielä vain arvailla montako lasta sieltä tulee syntymään.

Varpu kävi pian napaamassa lunta suuhunsa ammentavan Veronican syliinsä ja katseli tätä hetken kuin kalleinta
aarrettaan, mikä tyttö varmasti Varpulle onkin. Veronica sai kuulla pitkän selostuksen siitä, miten saisi pian uusia
siskoja tai veljiä. Jostain syystä tyttöä kiinnosti enemmän paluu takaisin lumen ääreen, kuin äidin selostukset
olemattomista sisaruksista.

Katsoessaan tyttärensä touhuja, Zach ja Varpu tunsivat itsensä maailman onnellisimmiksi. Mikä kummassa voisi
enää mennä heidän elämässään pieleen? Heillä oli upea koti suurkaupungin laitamilla, maailman ihanin ja suloisin
tyttö, kohta lisää noita suloisuuksia ja totta kai toisensa. Onnea oli pakko juhlia pienellä suuteluhetkellä.

Veronica oli oppinut puhumaan ja kävelemään ihan ennätysvauhdissa, mutta potalla tyttö ei olisi millään suostunut
käymään. Zachin epätoivoiset yritykset saada tyttö potalle, olivat aivan turhia. Lopulta Veronica ei ikinä oppinut
käymään potalla. Tiedä sitten oliko siinä kyse pelkästä halusta vaiko myös lievistä taidon puutteista.

Varpun maha vain kasvoi kasvamistaan ja oli kohta siinä pisteessä, että lattialla leikkimen Veronican kanssa oli ihan
sula mahdottomuus. Varpu ei vain enää pystynyt istuutumaan alas lattialle ja joutui tyytymään sivusta katsojan
rooliin Veronican leikkiessä isänsä kanssa kotileikkiä tytön nukkekodin kanssa. Veronica omasi todella hyvän
mielikuvituksen noinkin nuoreksi. Tytöllä oli aina uusi leikki keksittynä ja tämä jätti normaalin lapsen tavoin isälleen
kaikkein tylsimmät roolit.

Eräänä iltana Veronica ei millään suostunut nukkumaan, kitisi ja vinkui vain kehdossaan. Vanhemmat päättelivät
nopeasti, että tytön oli aika viettää elämänsä toiset syntymäpäivät. Tällä kertaa pikkuista auttoi kasvamaan oma äiti,
jonka mahan päällä oli taatusti mukava istuskella.

Tässä nyt lapsi-iässä oleva Veronica. Tyttö on yhä hyvin sievä vaaleissa, nyt jo huomattavasti pidemmissä, hiuksissaan
ja kimaltavan sinisissä silmissään. Myös Veronica näyttää saaneen vallan mukavan pyöreät huulet, vaikka eivät ne kyllä
ole mitään verrattuna Yasminin huuliin. Kummaa, että vielä Marcuksen aikana perheen lapsilla, varsinkaan pojilla, oli
suhteellisen ohuet huulet. En sitten tiedä keneltä lapset nuo suuremmat huulet ovat perineet.

Veronica halusi aivan välttämättä esitellä huoneensa teille. Varpua ja Marcusta ei voi ainakaan syyttää siitä, että he
olisivat antaneet tyttärelleen liian vähän leluja. Huonehan aivan pursui tavaroita. Hyvä, että koulupöytä sentään
säästyi suuremmalta lelukasalta.

Tässä vielä kuva huoneen toiselta puolelta, jossa näkyy loput tytön lelut ja muut kamppeet. Suurimman osan
tavaroista tyttö oli saanut mummiltaan syntymäpäivälahjaksi. Claire tosiaan halusi hemmotella ensimmäisen lapsen-
lapsensa täysin piloille. Tai sitten se on vain Clairen tapa osoittaa välittävänsä.

Vaikutti siltä, että Veronica oli kasvanut lapseksi juuri oikeaan aikaan. Oli nimittäin Varpun synnytyksen aika, eikä
talossa tosiaan tarvittaisi yhtään taaperoa, kun perhe saisi vähintään kaksi vauvaa. Vauvat itsessään jo vievät
aikaa, saati sitten, että samalla pitäisi huolehtia vielä enemmän vaativasta taaperosta. Tällä kertaa myös isä oli
mukana synnytyksessä vaimonsa tukena.

Perheeseen syntyi suloinen vaaleahiuksinen ja sinisilmäinen tyttö. Tämä kaunokainen sai nimekseen Rachel.

Ojennettuaan Rachelin Zachille, Varpu ponnisti maailmaan lapsista ensimmäisen ruskeahiuksisen, Allisonin. Tyttöjä
siis kaikki lapset tähän mennessä.

Allison ei kuitenkaan jäänyt viimeiseksi lapseksi. Annettuaan vauvan mummilleen, Varpu valmistautui synnyttämään
jälleen uuden lapsen maailmaan. Tässä näette niin ikään ruskeahiuksisen tytön, Charlottan.

Mutta älkääpä luulko, että Charlotta oli viimeinen lapsi. Maailmaan putkahti vielä yllätys, yllätys, neljäs tyttö. Tämä
kaksoissikonsa Rachelin kopio sai nimekseen Natalie. Ensimmäiset neloset tähän sukuun ovat syntyneet.

Alakerran makuuhuone kävi äkkiä hyvin ahtaaksi, kun sinne piti änkeä kokonaista neljä kehtoa. Lopulta kuitenkin
löytyi käytännöllinen ratkaisu kehtojen asettelun suhteen. Jokainen tyttö sai tismalleen samanlaisen vaaleanpunaisen
kehdon tähän muutenkin vaaleanpunaisella sisustettuun huoneeseen. Eipä tulisi ainakaan myöhemmin mitään
sanomista siitä, että toisella olisi ollut muka hienompi makuupaikka.

Aikaisin aamulla kaikki kolme perheen täysi-ikäistä jäsentä kiiruhti lasten luo. On sääli, että vapaita käsipareja oli vain
kolme. Tällä kertaa pikkuinen Charlotte joutui jäämään yksin kehtoonsa, kun tytön sisarukset pääsivät vanhempiensa
ja mummin leikitettäviksi ja hellittäviksi.

Vaikka kaikilla riittikin kiirettä nelosten kanssa, Lexille oli silti ehditty opettaa muutama temppu. Koira oli oppinut jo
Marcuksen ansiosta tottelemaan erilaisia peruskäskyjä, sekä nyt vielä seisomaan ja kierimään. Lex oli loppujen
lopuksi paljastunut kovin harmittomaksi koiraksi. Tarpeensa poika kävi tekemässä pihalla, eikä tämä juurikaan enää
järsinyt huonekaluja tai muuta. Vauvatkin koira oli jättänyt kokonaan rauhaan.

Zachilla riitti kiirettä nyt kun Varpu oli halunnut palata töihin muutamaksi päivää ja Clairekin oli sopimassa eläkkeestään
kaupungintalolla. Samaan aikaan nukuttaessaan Allisonia, miehen olisi pitänyt olla syöttämässä Rachelia, vaihtamassa
Charlottan vaipat ja viihdyttämässä Nataleita. Zach ei kuitenkaan menettänyt missään kohtaan hermojaan vaan hoiti
rauhallisesti yhden asian kerrallaan saaden kaiken lopulta vielä toimimaan hyvin.

Vaikka Veronica olikin osoittanut lapsena suhteellisen suuria älyllisiä lahjoja, eivät ne ainakaan todistuksessa näkyneet.
Tyttö sai päivä toisensa jälkeen vain seiskoja ja kahdeksikkoja ja alkoi jo tulla epätoivoiseksi. Toki seiskat ja kasit ovat
hyviä numeroita, mutta Veronica halusi siitä huolimatta vielä parempaa.

Onneksi tytön opiskelupaineita helpottivat hyvät kaverit. Veronica oli saanut alta aikayksikön tukun ystäviä koulusta,
jotka tosin kaikki ovat enemmän tai vähemmän sukua tytölle itselleen. Tämä poika tässä on kolmannen sukupolven
Kennethin nuorin poika Jake.

Veronica oli toki myös innoissaan siskoistaan. Vauvat olivat kuitenkin vielä sen verran pieniä, ettei tyttö saanut ottaa
heitä itse pois kehdoistaan. Onneksi äiti oli aina valmis näyttämään Veronicalle tämän siskoja, jotka myös näyttivät
nauttivat isosiskon kutitteluista ja seurasta ylipäätään. Pidäpä Veronica huoli siitä, että tulet olemaan pikkusiskoillesi
hyvä esikuva.

Veronica epäili koulumenestyksenä olevan kiinni vain läksyjen kunnollisesta teosta. Tyttö ei ollut ikinä oikein osannut
tehdä läksyjään täysin oikein ja päättikin nyt pyytää apua isältään, joka oli aina ollut haka koulussa. Zach opasti
tytärtään läksyjen kanssa enemmän kuin mielellään. Lopulta lähes kahden tunnin harjoittelun jälkeen Veronica
vihdoin tajusi, miten laskea kertolaskuja ja jakolaskuja.

Zach oli kyllä kerkiäväinen. Autettuaan Veronicaa läksyjen teossa ja leikittyään sen jälkeen Charlotten ja Natalien kanssa,
mies ryhtyi vielä valmistamaan illallista perheelleen. En voi käsittää mistä Zach saa tuon kaiken energiansa. No sekin
vähenee taatusti kun neloset kasvavat taaperoiksi ja miehen on aika palata työmaailmaan.

Vaikka Veronica kuinka siskojaan rakasti, alkoi tyttö pikku hiljaa kyllästyä jatkuviin yöherätyksiin. Tyttöjen yhteinen
itku ja huuto kaikui vallan mainiosti yläkertaan asti ja herätti vanhempien ja Clairen lisäksi myös Veronican. Tyttöä
ei myöskään lohduttanut yhtään tieto siitä, että neloset kasvaisivat pian taaperoiksi ja kiljuisivat sen jälkeen vielä
kahta kauheammin ja kovemmalla äänellä.

Yöllisen itkukohtauksen oli aloittanut Natalie, joka oli muutenkin nelosista kaikkein herkimmin itkevä. Tyttö oli
valvottanut isäänsä koko yön suostumatta nukkumaan lainkaan. Aamulla Varpu tuli päästämään valvotun yön johdosta
rättiväsyneen miehensä nukkumaan ja otti tytön omaan hoivaansa.

Varpu sai pian kokea täysin viime yön kaltaisen aamupäivän. Natalie ei suostunut millään menemään omaan kehtoonsa
nukkumaan, vaikka oli selvästikin jo aivan kuitti. Lopulta tyttö nukahti äitinsä syliin tuttipullo suussaan ja Varpu pääsi
vihdoin hoitamaan myös muita lapsia.

Illalla neloset kasvoivat taaperoiksi. Tässä taaperoiän saavuttanut Allison, joka on aivan valtavan suloinen. Tytön
luonnepisteet ovat tässä: 4/8/10/3/10.

Seuraavana kuvaan saapuu pisamanaamainen Natalie, joka toivottavasti lopettaa kiukuttelun nyt uuden ikävaiheen
myötä. Tämän neidin luonnepisteet ovat: 3/4/4/10/7.

Seuraavaksi perheen toinen ruskeaverikkö, Charlotta. Tyttö sai kuten kaksi edellistä sisartaankin, aivan oman
yksilöllisen luoteen: 2/3/10/7/4.

Viimeisenä nelosista ensimmäisenä maailmaan astunut Rachel. Tyttö näyttää ainakin tämän kuvan perusteella hyvinkin
viekkaalta ja juonittelevalta. Toivotaan, ettei näin kuitenkaan todella ole. Luonne tällä neidillä on: 3/4/9/10/1, eli täysin
sama kuin Veronicalla.

Saman tien kasvunsa jälkeen kaikki neljä taaperoa lähtivät kukin omiin suuntiinsa. Rachel oli jo ehtinyt kadota kulman
taa Lexin luo, joka lymyili olohuoneen puolella tietämättä pitäisikö noista pienistä iloita ja vai olla kauhuissaan. Onneksi
kaikki pysyivät ihan suhteellisen luvallisilla teillä.

Charlotta jämähti pianon viereen, jota yöpukeissaan oleva Veronica soitteli innoissaan. Charlotta kuunteli kiinnostuneena
siskonsa soittoa, joka oli vielä vähän alkutekijöissä. No ainakin pikkusiskoa Veronican soitto miellytti, saattaa tosin
johtua myös osin siitä, ettei Charlotta ole ennen kuullut pianon ääntä, eikä siis tiedä miltä soiton oikeasti pitäisi
kuulostaa.

Allison sen sijaan keskittyi enemmänkin vastustamaan ja toisaalta myös nauttimaan isän kutitteluista. Zach tunsi
illan mittaan olevan vähän väliä hukassa. Hänen oli jollain lailla kovin vaikea erottaa lapsia toisistaan, vaikka kaikki
ovatkin aivan erilaisia. Miehestä tuntui myös, että joka puolella viiletti joku taaperoista ja aina joku oli mankumassa
syliin tai leikkimään lattian rajaan. Koita tottua, Zach. Tuota se tulee olemaan vielä pitkän ajan!

Lopulta pitkän, leikkisän ja antoisan päivän jälkeen kaikki neljä lasta nukahtivat tyytyväisinä omiin kehtoihinsa. Lasten-
huone oli jo valmiiksi niin ahdas, ettei sinne mahtunut likimainkaan riittävästi leluja neljää taaperoa varten, joten loput
ripoteltiin ympäri alakertaa. Odotan puoliksi kauhulla ja puoliksi innolla, miten perhe tulee pärjäämään neljän taaperon
kanssa. Helppoa se ei ainakaan tule olemaan.