Tänään käytiin kontrollikäynnillä Etelä-Tampereen eläinklinikalla. Erittäin mukava paikka ja kokemukset vain positiivisia, terveisiä vaan sinne ja kiitokset hyvästä hoidosta 
Hyviä uutisia verikokeiden suhteen, vain yksi munuaisarvo oli enää ihan pikkuisen koholla. Mosse on laihtunut hurjasti 
9 kiloa on hävinnyt noin puolessatoista viikossa. Tänään paino vaivaiset 38 kiloa! Poskien luut, kylkiluut, selkäranka ja lonkkaluut näkyy selvästi. Normaalipaino hoikkana tuolla on ollut 45-47 kg. Nyt alkaa “maltillinen” lihotuskuuri. Tuolle hömppänälle kun ruoka maistuu 
Viime viikonloppuna Mosse oksenteli, lääkitys laitettiin pahoinvointiin. Maanantai aamun jälkeen ei oksentelua ole ollut. Pahoinvointilääke jätetään pois ja aloitetaan uudestaan, jos tarve vaatii.
Samalla lääkityksellä mennään vielä parisen viikoa. Sen jälkeen kortisonia mahdollisesti vähennetään. Antibioottikuuri loppuu parin päivän päästä.
Ukkeli on tyytyväinen kun saa reippaasti ruokaa 
Addisonin tauti
Tämmösen sitten Poitsulle pukkas. Ajattelin, että nuo aiemmat ongelmat ois riittäny ja niiden kanssa oltais pystytty jotenkin elämään elämisen arvoista koiranelämää. Mutta ei helvetissä näin ollukkaan… Koira meinas kuolla käsiin sunnuntain ja maanantain välisenä yönä. Epämääräiset oireet kun alkoi niin tosi nopeasti meni huonoon kuntoon. Maanantaina käytiin Tre:lla lekurissa. Tuossa lauantaina epäilin Mossella olevan jotain eturauhasvaivaa oireiden perusteella.
Löydökset ell:llä olikin tosi mielenkiintoiset. Jotkut veriarvot ihan persiillään, eturauhanen suurentunut (halkaisija 5,5 cm), eturauhasessa kysta ja tulehdus. Virtsa-arvoissa oli myös sanomista. Eipä tämäkään riittäny vaan oik. korvassa oli korvakäytävän tulehdus. Korvaa oli rapsutellut vähän, ajattelin siitä mainita kun eturauhasta oltais käyty tutkituttamassa. Ja sitten sieltä taustalta löytyy tämmönen schaisse viskattavaksi koiran niskaan, voihan ###¤¤¤%%&¤¤¤. Koiran lopetus kävi mielessä moneen kertaan… Addison kokeet otettiin ja tiistaina ell soitti, että löydös on selvä. Mossella ei ole ollenkaan omaa kortisoli tuotantoa tällä hetkellä. Mutta nyt katsotaan kolmisen viikkoa miltä silloin näyttää. Klinikalla oli tosi upea henkilökunta ja ell soitteli eilen torstaina mitä Mosselle kuuluu. Kehuivat klinikalla Ukkoa kovasti kuinka on reipas ja aivan ihana rotunsa edustaja. Jotain positiivista sentään… Sai nuolla naamat ja pääsi kainaloonkin möyrimään.
Me oltiin noiden vatsajuttujen kanssa hyvässä tasapainossa. Hevosta pääasiassa söi ja sillä ok. Tällä hetkellä, eikä tulevaisuudessakaan se käy. Ollenkaan.
Mossella oireili eturauhanen ja tää Addison. Alkoi lauantaina pissaamaan ihan mielettömiä määriä useasti. Siinä vaiheessa raksutteli et mitähän tää on. Mosse kun syö suojalunta harrastuksekseen niin tuossa ei ollut mukamas mitään hälyyttävää, erikoista kylläkin se kusen määrä. Pissaaminen oli sitten jo sunnuntaiaamusta jotenkin hankalaa, viittas eturauhasongelmiin. Sunnuntaina illalla koira horjahteli jo selvästi ja silmät “muljahteli”, oli sen oloinen kun olis heräilemässä nukutuksesta. Ulkoa kun tultiin viimisen kerran sinä iltana niin ei jaksanut enää seistä. Aamulla olikin jo tolpillaan vaikka huonosti ja oksenteli. Ell silloin maanantaina nesteytti litran niskanahkaan.
Tällä hetkellä tilanne ei oo mikään kovin hyvä. Oksentelu alkoi eilen uudestaan ja jatkui tänään. Apteekista haettiin pahoinvointilääkettä. Tunti kerrallaan nyt katsotaan. Jos oksentelee vielä niin sitten nesteytykseen. Lääkkeiden pitäis pysyä sisällä, paljon muulla ei ole väliä nyt. Otin jo selville kuka päivystää näillä main tänä viikonloppuna, otin yhteyttä ja sillä saralla näyttää hyvältä.
Tämän tekstin kopsasin rw palstalta, joten voipi olla vähän sekavaa…
Tää on ollut ihan hullua. Moneen kertaan oon miettiny, et miks hemmetissä en ole huomannut mitään… Tuo kaveri ei oireile oikeastaan mitenkään ennen kuin on jo todella kipeä. Mä en voi olla näin pahasti puusilmä oman koirani suhteen…