Taistelua ei ollut mitään järkeä enää jatkaa. Ukko kuihtui muutamassa päivässä ihan olemattomiin. Päätös ei ollut vaikea. Kaikki muu siihen liittyvä oli. Nyt rakas Ukkeli on kivuton. Ei huonoa oloa, eikä muutakaan ikävää.Luulisin ja toivoisin, että siellä Mosse nyt on, on kaikkea sellaista mistä se tykkäsi.
Elämäni koira, se kaikista rakkain, nukkuu nyt kotipihassa isojen kuusien alla edellisen rottweilerini vieressä.
Tätä surua ja tuskaa on vaikea pukea sanoiksi mutta tämän kokeneet tietävät mitä tarkoitan.
Nuku rauhassa kulta pieni, sinua on niin kova ikävä.
En tajua miks tää tuntuu niin paskalta. Poitsulta vietiin killuttimet ja mä melkein vetistelen… Terveydellisistä syistä ne lähti, eturauhasongelmat ja sitten tuo addison. Mosse on/oli “testosteronipommi”, aina kosiskelemassa Piraa, nuoleskelemassa sen pissoja ja sisällä piti aina klutsuttaa sitä paikkaa missä Pira oli ollut. Siinä sitten kuolasi hampaat kalisten, höntti. No kait se tästä vielä iloksi muuttuu 
Kortisonikin lopetettiin tuossa viime viikon lopulla. Toivottavasti pärjäisi ilman Tänään ja huomenna saa puolikkaan leikkauksen takia.
Tänään käytiin kontrollikäynnillä Etelä-Tampereen eläinklinikalla. Erittäin mukava paikka ja kokemukset vain positiivisia, terveisiä vaan sinne ja kiitokset hyvästä hoidosta 
Hyviä uutisia verikokeiden suhteen, vain yksi munuaisarvo oli enää ihan pikkuisen koholla. Mosse on laihtunut hurjasti 
9 kiloa on hävinnyt noin puolessatoista viikossa. Tänään paino vaivaiset 38 kiloa! Poskien luut, kylkiluut, selkäranka ja lonkkaluut näkyy selvästi. Normaalipaino hoikkana tuolla on ollut 45-47 kg. Nyt alkaa “maltillinen” lihotuskuuri. Tuolle hömppänälle kun ruoka maistuu 
Viime viikonloppuna Mosse oksenteli, lääkitys laitettiin pahoinvointiin. Maanantai aamun jälkeen ei oksentelua ole ollut. Pahoinvointilääke jätetään pois ja aloitetaan uudestaan, jos tarve vaatii.
Samalla lääkityksellä mennään vielä parisen viikoa. Sen jälkeen kortisonia mahdollisesti vähennetään. Antibioottikuuri loppuu parin päivän päästä.
Ukkeli on tyytyväinen kun saa reippaasti ruokaa
Addisonin tauti
Tämmösen sitten Poitsulle pukkas. Ajattelin, että nuo aiemmat ongelmat ois riittäny ja niiden kanssa oltais pystytty jotenkin elämään elämisen arvoista koiranelämää. Mutta ei helvetissä näin ollukkaan… Koira meinas kuolla käsiin sunnuntain ja maanantain välisenä yönä. Epämääräiset oireet kun alkoi niin tosi nopeasti meni huonoon kuntoon. Maanantaina käytiin Tre:lla lekurissa. Tuossa lauantaina epäilin Mossella olevan jotain eturauhasvaivaa oireiden perusteella.
Löydökset ell:llä olikin tosi mielenkiintoiset. Jotkut veriarvot ihan persiillään, eturauhanen suurentunut (halkaisija 5,5 cm), eturauhasessa kysta ja tulehdus. Virtsa-arvoissa oli myös sanomista. Eipä tämäkään riittäny vaan oik. korvassa oli korvakäytävän tulehdus. Korvaa oli rapsutellut vähän, ajattelin siitä mainita kun eturauhasta oltais käyty tutkituttamassa. Ja sitten sieltä taustalta löytyy tämmönen schaisse viskattavaksi koiran niskaan, voihan ###¤¤¤%%&¤¤¤. Koiran lopetus kävi mielessä moneen kertaan… Addison kokeet otettiin ja tiistaina ell soitti, että löydös on selvä. Mossella ei ole ollenkaan omaa kortisoli tuotantoa tällä hetkellä. Mutta nyt katsotaan kolmisen viikkoa miltä silloin näyttää. Klinikalla oli tosi upea henkilökunta ja ell soitteli eilen torstaina mitä Mosselle kuuluu. Kehuivat klinikalla Ukkoa kovasti kuinka on reipas ja aivan ihana rotunsa edustaja. Jotain positiivista sentään… Sai nuolla naamat ja pääsi kainaloonkin möyrimään.
Me oltiin noiden vatsajuttujen kanssa hyvässä tasapainossa. Hevosta pääasiassa söi ja sillä ok. Tällä hetkellä, eikä tulevaisuudessakaan se käy. Ollenkaan.
Mossella oireili eturauhanen ja tää Addison. Alkoi lauantaina pissaamaan ihan mielettömiä määriä useasti. Siinä vaiheessa raksutteli et mitähän tää on. Mosse kun syö suojalunta harrastuksekseen niin tuossa ei ollut mukamas mitään hälyyttävää, erikoista kylläkin se kusen määrä. Pissaaminen oli sitten jo sunnuntaiaamusta jotenkin hankalaa, viittas eturauhasongelmiin. Sunnuntaina illalla koira horjahteli jo selvästi ja silmät “muljahteli”, oli sen oloinen kun olis heräilemässä nukutuksesta. Ulkoa kun tultiin viimisen kerran sinä iltana niin ei jaksanut enää seistä. Aamulla olikin jo tolpillaan vaikka huonosti ja oksenteli. Ell silloin maanantaina nesteytti litran niskanahkaan.
Tällä hetkellä tilanne ei oo mikään kovin hyvä. Oksentelu alkoi eilen uudestaan ja jatkui tänään. Apteekista haettiin pahoinvointilääkettä. Tunti kerrallaan nyt katsotaan. Jos oksentelee vielä niin sitten nesteytykseen. Lääkkeiden pitäis pysyä sisällä, paljon muulla ei ole väliä nyt. Otin jo selville kuka päivystää näillä main tänä viikonloppuna, otin yhteyttä ja sillä saralla näyttää hyvältä.
Tämän tekstin kopsasin rw palstalta, joten voipi olla vähän sekavaa…
Tää on ollut ihan hullua. Moneen kertaan oon miettiny, et miks hemmetissä en ole huomannut mitään… Tuo kaveri ei oireile oikeastaan mitenkään ennen kuin on jo todella kipeä. Mä en voi olla näin pahasti puusilmä oman koirani suhteen…
Aikaahan on jo hetki ehtinyt vierähtää viime kirjoittelusta…
Ukkelille kuuluu ihan mukavia. Kasvaa edelleen hitaasti mutta varmasti, toivoin jo tuon vaiheen olevan ohi. Henkisestikin ukkeli on kehittynyt todella mukavasti! Kovassa testissä oli pääkoppa pienten pulkkavieraiden kanssa ja Mosse selvisi siitä arvosanalla 10+ Tuolla otuksella kun on ollut tapana kiihdyttää itsensä uskomattomiin sfääreihin vaikka mistä. Tässä kohtaa ehkä omistajallakin on toiminta muuttunut ja on päästy parempiin lopputuloksiin. Summa summarum, vieraat eivät enää aiheuta mitään älytöntä hässäkkää vaikka touhua riittää vieläkin yli omien tarpeiden.
Vatsan suhteen tilanne nyt hyvä. En oikein edes uskalla sanoa tuota ääneen… Kolme kertaa Mosse on oksentanut tän vuoden puolella. (Joo-o, ne lasketaan!) Silloin tällöin itseään rapsuttelee. Kuolaamis/läähättämiskohtaukset liityvät tuohon yrjöilyyn. Tämä hyvä tilanne saavutettu barffilla. Ja edelleen barf on hyvin rajoitettu. Moni ehkä olisi jo laittanut koiran monttuun mutta kun Ukkeli on rakas, ei “pelkkä” harrastuskaveri niin minkäs teet. Muun kuin parhaasi. Siinäkin tapauksessa, jos asiat alkavat kääntymään huonolle tolalle. Mutta eipä maalailla piruja seinille…
Ukkeli tässä nykyisessä ulkoasussaan. Otsa on edelleen mallia luiska mutta vähemmän luiska kuin ennen
