Hannun blogi

Kurikassa käyty kuntapolitikointi on herättänyt huomiota valtakunnanlaajuisesti. Huomiointi on ollut rumaa, mutta oikeaan osunutta. Viimeisin kommentti tuli eilisen Hesarin pääkirjoituksessa. Harvoin pieni kunta nousee otsikoihin niin kuin Kurikka nyt.
Pääkirjoitus käsittelee kurikkalaista kuntapolitiikkaa osuvasti: “Oppositioon pakottaminen ei kuulu kunnallisen demokratian perusajatuksiin. Satunnaisen enemmistön vallantäyteys potkaisee yleensä takaisin”. Tekstissä kuvataan “teknistä vaaliliittoa epäpyhäksi allianssiksi, jolla ei ole muuta sisältöä kuin vallan tavoittelu”.
Maakunnallisella ja paikallisella tasolla olevat toimittajat ja päätoimittajat ovat kyseenalaistaneet yhden henkilön koko sirkuksen takana. Pohjalainen uho, yltäkylläinen itseriittoisuus on tullut tiensä päähän.
Harvoin tapahtuu niin että yksityinen kansalainen on niin voimakkaan arvostelun kohteena kuin Matti Ollila on ollut. Täysin ansaitusti.

Vastuu on Ollilalle joko pakoilemista tai omakehua. Hän esiintyy välillä kuin suuri sotapäällikkö, välillä kuin rintamakarkuri. Hänelle ihmiset ovat joko vihollisia tai ystäviä. Toimittajat ovat joko pettureita tai rakkaita ystäviä.
Mediaa ei voi hallita pyllistämällä eikä nuolemalla, vaikka tahto olisi kuinka luja ja taipumaton. Media on tavallaan oikeudenmukainen.
Tiedotusvälineitä pitää voida arvostella, mutta tälle näkymättömälle viholliselle rähjääminen potkii takaisin - Varsinkin kun viha osoitetaan henkilöihin, tavallisiin työtään tekeviin toimittajiin. Syytettyjen lista alkaa olla pitkä kuin näläkävuosi.
Tällainen vallantäyteys potkii takaisin joka suunnalta. Marttyyriksi heittäytyminen ja kiivas muiden syyttely ei juuri sympatioita heruttele.

Se ajatus että kunnallinen demokratia toimii vain yhdessä tekemällä ja toisia kunnioittaen sai lisää vahvistusta.

Kiitos kehuista kommenteissa !
Blogiin kirjoittaminen on sikäli vaikea laji, että siinä ei saa rakastua omaan tekstiin. Se on joskus ikäänkuin julkinen päiväkirja. Kontrollia ja ohjailua ei ole ulkopuolelta. Suuri vaara mennä jossain kohtaan metsään on tällä rallipolulla koko ajan olemassa. Jälkeen päin on tullut huomattua jotta joskus teksti on ollut luvattoman huonoa. Syynä siihen on aina ollut tietty hosuminen ja puntaroinnin puute. Ehkä pieni ylimielisyys.

Mutta onpa noita kavereita jotka antaa tykkyä negatiivista palautetta. Aiheettomat ja nimettömät haukut on asia jolle en korvaa kallista. Jossain netin keskustelupalstoilla on aina silloin tällöin perusteetonta äyläilyä. Nimettömänä kirjoittaminen on mielestäni on ajan haaskausta. Sanottava on painavaa jos sen perässä on nimi. En kirjoita koskaan nimettömänä. En myöskään kommentoi omia blogejani nimimerkillä. Sellaistakin sattuu, mikä on erittäin huvittavaa. Tunnistan aika hyvin kirjoittajan, vaikka tekstin tyyli vaihtelee ja siinä viljellään tahallisia kirjoitusvirheitä. Sormenjälki jää aina.
Itsensä toistamista on työläs välttää.

Tekstin tuottamisen pitää olla hinku. Tämän ajan  voisi käyttää atrikkeleiden kirjoittamiseen - hyödyllisempään, josta saisi lähettää laskun. Tämä nyt on vain hauskaa kirjoittaa mitä sattuu aiheita. Mulla ei oo laskuria joten en tiedä kävijöiden määrää.

Maatilan Pirkan entinen päätoimittaja Paavo Laukka on loistava palautteen antaja.  Kehuakin voi rakentavavasti.  Kehuissa on aito uskottavuus tärkeää. Arvostelut menevät samaten hyvin perille jos ne rakennetaan nasevasti ja rakentavasti. Puhdas moite ei rakenna. Laukalla oli vielä yksi loistava piirre: Hän antoi erinomaiset ohjeet jutun rakentamiseen. Näkökulmat ja sudenkuopat. Hän oli sen vuoksi myös hyvä opettaja.
Parasta tälläisen blogitekstin tuottamisessa on omien ajatusten seulominen. Luulen että tämä kehittää. Kaikki kirjoittaminen on hyvästä. Lukeminen samaten.

Mutta aikaa tähän kuluu paljon.

Joulu alkaa leivinuunin lämmityksellä. Pihasaunan valmistelulla. Ruokien kypsennyksellä. Turun joulurauhan julistuksella. Rituaalit ovat osa rauhoittumista. Se lyhyt aika, kun mukulat olivat pieniä, oli joulu erityisen merkityksellinen. Se aika oli lyhyt.

Yksi on pesästä jo neljättä joulua pois. Toisella puolella maapalloa, Etelä-Amerikassa. Pojat koristelivat eilen kuusen veljellisesti nahistellen, niin kuin aina. Välipäivinä nähdään sukulaisia ja vietetään häät. Uunna vuonna Verdin Rigoletto ja Senaatintorin hartautta - “Jumala ompi linnamme” veisataan kaksin käsin kun muualla riehutaan. Se on sitä suomalaista. Ulkomaalaisille suomalainen joulu on erilainen, aika hiljainen juhla.

Pojat menevät pukittelemaan yhteen paikkaan. Taidamme mennä mukaan - siitä tuloo hauskaa. Hautuumaa, Vieno-täti. Naapurin Eevalle emme enää voi viedä kukkaa.
Meidän jouluun kuuluu jokunen joulupuhelu Italiasta, Giuseppeltä, Annalta, Robertalta. Ehkä yksi brasiliasta, Danielilta, toivottavasti. Ja meidän Rosa soittaa nauravan puhelun Chiloen saarelta, Tyyneltä mereltä kaukaa.
Joulu on odotusta.
Hyvää joulua !

“Eteläsuomalaiset ovat tyytymättömiä etenkin viime perjantaina Suomen ja EU-komission kesken syntyneeseen pohjoisen tuen ratkaisuun, joka mahdollistaa sika- ja siipikarjatukien maksamisen jatkossa pohjoisella tukialueella. Suomi ja komissio päättivät jo aiemmin, että kyseiset tuet ajetaan alas Etelä-Suomesta viidessä vuodessa”.

Kukaan ei saisi saada mitään. Lapsellista. Tuollainen joukkoeroaminen on aika järkevää. Sillä saadaan asioita eteenpäin. Pohjoisen väki aikanaan tuki etelän viljelijöiden pyrkimyksiä. Nythän on sellainen tilanne että jos lasketaan etelän isot investointituet, niin pohjoinen on häviäjä.

Sirkka-Liisa väittää että pohjoinen on ylittänyt tuotannon ja sen vuoksi komissio haluaa leikata. Ei pidä paikkaansa. Tuet eivät saa lisääntyä. Tuotanto saa.

Miten meidän maatalouden käy kun omat leikkaa vapaaehtoisesti loputkin ?

Miksi meillä on maatalousministerit noin osaamattomia ja huonoja neuvottelijoita ? Miksi siihen hommaan ei panna parasta osaamista ?

Kurikan kaupungin osakepääomasta on sulanut 150 miljoonaa euroa. Luku on tietenkin teoreettinen, koska osakkeita ei ole realisoitu. Voisi kuitenkin ajatella, että onko ollut viisasta istua osakkeiden päällä tekemättä edes jonkinlaista sijoitussuunitelmaa.

Vaalien alla ratsastettiin osakeasialla. Nyt on kuitenkin käynyt niin että ne jotka ovat vaatineet passiivisuutta osakesalkun hoidossa, ovat sitä salkkua eniten sulattaneet. 150 miljoonaa euroa - hups ! Ajatelkaa jos Jarvan ajatus olisi sanut tuulta ja osakkeista olisi kotiutettu vaikka 20 miljoonaa, meillä olisi nyt 20 miljoonaa. Voitaisiin perustaa vaikka kirjastoon virkoja tai ostaa Fortumin osakkeita.

Markku Ala-Mieto pohti Kurikka-lehden mielipidepalstalla kirjaston määräraha-asioita. Pitkän populistisen kirjoituksen ideasta en oikein päässyt käsitykseen. On kuitenkin selvää että jos haluamme objektiivista tietoa valtuustosalin tapahtumista ja kokonaisuudesta, se ei tapahdu Kurikka-lehden mielipidekirjoitusten kautta. Otan asiaan kantaa, koska tuollainen kirjoittelu antaa harrastelijamaisen käsityksen kunnan talouden hoidosta. Yhden asian irrottaminen kokonaisuudesta ei tee muista kirjastonvihaajia. Jos rahaa ei ole niin sitä ei ole. Jos kirjastoasiaan otan kantaa niin olisi ennemmin syytä pidentää aukioloaikoja aamuun, koska sitä tarvitsevat koululaiset hyppytuntejaan varten. Papat voivat käydä Ilkkansa lukemassa silloin kun pytinki on auki.
Tiedottaminen on sinänsä tärkeä asia ja sitä on syytä lisätä. Kokousten videokuvaaminen olisi aika mielenkintoinen veto. Asiaa en ole syvällisemmin pohtinut enkä sitä suoralta kädeltä ehdota, mutta puhujapöntön teatterista saisi aika paljon mainiota kummelipätkää.

Sirkka-Liisa Anttila teki sen !

Sirkka-Liisa Anttila Vorssasta tuumasi jotta pohjoisen poijjat saa liikaa rahhaa. Hän irrotti tuet C-alueella tuotannosta noin vain. Eikö hän ei tiennyt että liittymissopimus on edelleen voimassa.

Eikö hän tiennyt että on todella typerää lopettaa artikla, joka on pysyväksi kirjattu ? Ministeri rikkoi ministerivalansa. Hän ei pidä huolta hallinonalastaan. Hän katsoo että Vorssan liepeillä kaikki hyvin.

Kiukku Vanhasen piittaamattomuutta kohtaan kasvaa.
Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että kun tuet irrotetaan tuotannosta, tuet loppuvat muutaman vuoden jaksolla kokonaan. Unionissahan ei tunneta termiä “kansallinen omavaraisuus”.

Helekkari kun kiukuttaa. Naputtelen yhtä lehtiartikkelia kesän koeajosta Koneviestiin, enkä saa oikein ajatuksia pysymään kasassa. Perhana !

Meillä on jo syntyny kaksi järjestelmää. Etelässä on edelleen 15 prosenttiyksiköä paremmat investointituet kuin pohjoisessa. Tällä hetkellä eri tuotantosuuntien välillä on hurjia tukieroja. Samojen tuotantosuuntien välissä on eri tilojen väliset tukierot huimia. Tämä on tilanne.

Pohjoisen takamatka kasvaa etelään verrattuna. Puhuin Itälälle investointituista. Hän ei ollut niistä kovin perillä. Kokonaisuus ratkaisee. Etelän edustajat laulavat kaikki samaa virttä - Pohjoisessa menee paremmin. Mutta kun asia on päinvastoin. Tätä teroitin Itälällekin; hänet on väärin informoitu.
Tilanne on niin, että erot ovat suuret naapurienkin kesken, miksi sitten ei eri tuotantoalueiden kesken. Jo kulunut sanonta, miksi naapurinkin sauna pitää polttaa jos oma on palanut, pitää edelleen kutinsa. Emme kukaan halua että etelän 141 neuvotelut kariutuvat, mutta meidän tilannetta ei saa enöö huonontaa solidaarisuussyistä. Menikö jankkaamiseksi ?

Ville Itälän kanssa käymät keskustelut tänä aamuna selvensivät jonkn verran asiaa, mutta tilanne on edelleen sekava. Sanoin että jos etelässä sauna palaa, miksi polttaa se myös pohjoisessa.

Hän on kysynyt komissaari Fischer Boelilta aikooko hän  dekoplata etelän tuet. Itälä lysyy asiaa sen takia hän on varma että myös pohjoisen dekoplaus toteutuu varmasti. Itälä aikoo sanojensa mukaan puolustaa koko Suomen maataloutta. Selvitin, että täällä on tuhkan alla hiilet kuumina ja tällaiset kommentit olivat koivua liekeille. Pesä roihahti kerralla !
Kerroin että lehdistötiedote oli huonosti laadittu. Hänen kantansa ei tullut riittävän selvästi esille.  Olen henkilökohtaisesti sitä mieltä että kysymys oli tarkoituksenmukainen, mutta huonosti laadittu. Itälä tajusi vasta nyt mitä hän on tahattomasti aiheuttanut. Ehkä tämä keskustelu on aiheellinen käydä taas.
Sovimme, että hän tulee Pohjanmaalle tammikuun lopulla ja selvittää asian. Varoitin häntä kuumista tunteista. Pitää löytää tilaisuuteen sellainen liiveri, että hän tietää mistä meidän tunteet kumpuaa. Olisko joku tyhjä sikala tai höyryävä tunkio. No ei sentään. Kauhavalla on komia nuorisoseura. Ja riittävästi kepulaasta ilimapiiriä. Laihian Ns on kans komia. Mutta Kurikka olis keskellä valakiaa.
Minä haluan olla myös koko Suomen puolella, mutta tilanne on niin että etelän saunanpolttajien vastapainoksi on pakko pitää oman alueen puolta. Itälä toive tasapuolisesta Suomesta tuskin toteutuu. Tämä on komission etu. Riitelevät farmarit ovat helppo saalis.

Politiikassa on helppo hallita niitä jotka ovat eripuraisia.
17/12/2008: Itälä kysyy komissiolta maataloustukien tasapuolisesta maksatuksesta

“Tuotantokustannukset ja panokset ovat kuitenkin samat koko Suomessa kaikille tuottajille”, toteaa Itälä. “Tuottajien erilainen kohtelu tuotantopaikkakunnan mukaan ei voi olla oikein ja siksi on yksiselitteisesti vaadittava yhtä suuria tuotantotukia ja samanlaisia maksuperusteita koko maahan. Tämä tarkoittaa myös siis tukien irrottamista tuotannosta eli dekoplausta täysimääräisenä myös C-alueella, kuten A- ja B-alueella tehdään 141 -päätöksen mukaan. Tilanteen on oltava reilu kaikille”, vaatii Itälä lopuksi.

Tämän päivän Ilkassa oli aika tylyt kommentit meppi Ville Itälän lausunnoista. Ilkan uutisoinnin mukaan Ville Itälä haluaa irrottaa C-alueenkin tuet tuotannosta. Tämä tarkoittaa sitä, että tuet loppuvat muutaman vuoden sisällä.

Sain yhteyden mieheen Luxemburgissa. Hän oli aika lailla tuohduksissa uutisoinnista, joka oli hänen mukaansa juuri päinvastoin kuin hän oli sanonut.
Hän on ilmeisen paljon perillä suomalaisesta maataloudesta ja ainoita meppejä, joka on ajanut maatalouden asiaa, joten luotan että hän on oikealla asialla. Hän oli selevästi tuohduksissa. Toivotaan että uutinen oli väärä. Toinen meppi joka asiaa ymmärtää on Esko Seppänen.

Jos taas Ilkan artikkeli on totta, niin tässä on taas noustava barrikaadeille. Koska silloin lähtevät ne tuhkatpesästä. Pirulauta. Lupasin olla miehen apuna täällä päässä jos on tarvis, ja jos hän on oikealla asialla.
Koska asia selvitetään ennen vuoden vaihdetta, on tässä toimittava kiivaasti. Nyt tieto on kuitenkin ristiriitaista. Otan selevää. Olin jo eduskuntaan yhteydessä Saloon, Koskiseen ja Hemmilään. Soppa on joka tapauksessa valamis ja seliteltävää piisaa.

Pahinta mitä nyt voidaan tehdä on upottaa pohjoisen maataloustuet joululomilla ikään kuin uudenvuoden lahjana. Pääarkkitehtina toimii kuitenkin Sirkka-Liisa Anttila. Uutisointi on ainakin nyt hataraa joulun aikana. Sirkka-Liisa Anttila on muori, jolla on jalat tukevasti Etelä-Suomessa. Hän on ollut kielteinen pohjoista kohtaan aina. Tämä on toki vain minun käsitykseni.
Muistan vielä muutaman vuoden takaa kun pääministeri Vanhanen vieraili Seinäjoella. Siitä alkoi suomalaisen maatalouden lyöminen. Maatalousasiat ovat hirmu vaikeita. Kaiken lisäksi ministerin hommiin on pantu epäsopivia henkilöitä. Korkeaojan selitys oli aina tehtävien vaikeus ja Vanhanen tuki.
Pieni taustatieto: Unioniin iityttäessä on tapahtunut monia arveluttaviakin asioita. Pääpiirteissään se meni niin että etelä sai isot investointituet ja pohjoinen tuotantotuet, jotka oli määrä jäädä pysyväksi. Silloin asia hyväksyttiin koko maasa. Kun etelän investointituet oli syöty, ruvettiin viilaamaan pohjoisen tukia pienemmiksi - Livettiin sopimuksesta. Näin karrikoidusti. Asia ei ole aivan yksinkertainen. Jos nyt halutaan tasapuolistaa leikkaamalla pohjoisesta, niin se on väärin. Tasapuoliseksi asioita ei saa jälkikäteen. Olisi aikanaan pitänyt pitää koko suomi samassa vyöhykkeessä. Neuvotteluin ei siihen kyetty.

Maajussien kanssa on helpompaa neuvotella kuin komission, meille kelpaa selitykset. MTK on näissä asioissa pelkkä lausuntojen antaja.

Joka tapauksessa nyt on selvää, että tiedonvälityksessä pitää olla tarkkana. Siinä oon kai epäonnistuttu. Liitän tuohon Itälän lehdistötiedotteen. Aika kummallista ja sekavaakin se viestii. Who knows.

Jokainen tulkitkoon. Olen asialle uskollinen, en henkilöille.
Ville ITÄLÄ

Euroopan parlamentin jäsen

Strasbourg, 17.12.2008

Lehdistötiedote - julkaisuvapaa heti

Itälä kysyy komissiolta maataloustukien tasapuolisesta maksatuksesta



Maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila sekä virkamiehet neuvottelevat tällä viikolla maatalouskomissaari Marianne Fisher Boelin kanssa maatalouden 142-tuesta.

Euroopan parlamentin jäsen Ville Itälä (kok) on lähettänyt komissiolle asiasta kirjallisen kysymyksen. “Kysyn komissiolta, mitä he aikovat tehdä, jotta kohtelu tukialueesta riippumatta olisi tasapuolista ja tasa-arvoista ja mitä komissio aikoo tehdä, jotta maksettu tuki olisi sama A-, B- ja C-tukialueilla”, sanoo Itälä. Lisäksi Itälä kysyy, miten komissio aikoo estää kilpailun vääristymisen ja luoda tuottajille tasapuoliset mahdollisuudet liiketoiminnan harjoittamiseen.

Taustana kysymykselle ja nyt käytäville keskusteluille on Etelä-Suomelle tehty artiklan 141 mukainen tukiratkaisu, selvittää Itälä. Ratkaisun mukaan artikla 141 perusteella sika- ja siipikarjatiloille maksettava tuki irrotetaan tuotannosta vuonna 2009. Tuki alenee vuosittain niin, että vuonna 2013 tukimäärä on enää noin kolmannes vuoden 2008 tasosta. Etelä-Suomeen artiklan 141 mukaan maksettu kansallinen tuki siipikarjalle on päätetty lopettaa kokonaan vuoden 2013 jälkeen.

Pohjois-Suomessa C-tukialueella, artiklan 142 perusteella maksettava tuki on tarkoitettu pysyvämmäksi, eikä sitä ole aiottu irrottaa tuotannosta kokonaan. Nykytiedon mukaan sika- ja siipikarjatalouden tuki C-alueella säilyy samana, eikä se ole laskeva.

“Tuotantokustannukset ja panokset ovat kuitenkin samat koko Suomessa kaikille tuottajille”, toteaa Itälä. “Tuottajien erilainen kohtelu tuotantopaikkakunnan mukaan ei voi olla oikein ja siksi on yksiselitteisesti vaadittava yhtä suuria tuotantotukia ja samanlaisia maksuperusteita koko maahan. Tämä tarkoittaa myös siis tukien irrottamista tuotannosta eli dekoplausta täysimääräisenä myös C-alueella, kuten A- ja B-alueella tehdään 141 -päätöksen mukaan. Tilanteen on oltava reilu kaikille”, vaatii Itälä lopuksi.