Hannun blogi

Uudessa kuntien terveydenhuoltoyhteistyömallissa on  samat potilaat, samat lääkärit ja sama perusterveydenhuolto. Kunnilla ei ole kuitenkaan päätösvaltaa muuta kuin tilaajalautakunnan kautta. Voisi olettaa että terveydenhuoltomenot kasvavat kun terveyskeskuksella ei ole tavallaan kunnan rahaa takana rajoittamassa. Saatan olla väärässä. Joka tapauksessa luulen että perusterveydenhuoltopalvelujen parantamiseen tähtääminen olisi tärkeämpää, kuin johtorakenteiden jumiuttaminen. Juhani kommentoi, aivan oikein, että väestöpohjavaatimus pitää täyttyä. Se ei ole sen kummemmin itseisarvo kuin kuntien pakkonainti. Tulos pitää olla aina parempi kuin vanha. Ja menettelytavat oikeita. Jos ajatellaan terveydenhuollon kehittymistä viime vuosikymmeninä, niin aikaisemmin on keskitytty hoitotason parantamiseen - Hyvin tuloksin.

Siinä arvelen olevani oikeassa, että Jik - ratkaisu on väliaikainen.

Kummallista että Jikin puheenjohtajan paikka on niin kiinnostava, että siihen muitakin jo kepulaisia tyrkyllä kuin valtuuston väistyvä puheenjohtaja. Mielenkiintoinen asettelu tulossa.
Vaimoni tuumaili, että kohta tarvitaan Suomessa vain yksi kunnanjohtaja, hän on samalla presidentti ja hallituksen puheenjohtaja ja valtuuston puheenjohtaja. Keskitetään kaikki terveyspalvelut yhteen terveyskeskukseen.

Kouluruokakin voisi tulla samasta keskuskeittiöstä koko Suomeen. Kaikki keskushallintovetoiseksi ! Politbyroo töihin.
Hyvä kun Neuvostoliitto on kuallu. Voidaan kopioida systeemi historiankirjoista. Keskustahan on nostanut jo vasemmistolaisuuden uuteen nousuun. Vanhakin taittiin jo vallata uudelleen.Staalini on kans pirulauta kuallu, vai onko ? Hitleri oli muuten aika kova johtaja, oikiasti; Ei toki demokraattinen mutta ainakin autoritäärinen, siis tehokas. Psykopaatti. Narsisti. Säälimätön.

Mussoliini teki yhden hyvän työn: Hän kukisti  tauti nimeltä Mafian. Liitoutuneet sitten tietämättään vapauttivat mafiosot poliittisina vankeina. Antoivat heille kunnon virat kunnissa. Siitä mafia lähti uuteen nousuun. Nyt sitä pirulaista ei tapa enää mikään. Uusiutuvana se syöpäki on pahee. Alun perin mafia oli maalaisten vastareaktio sorrolle.

Miksi kouluruuan pitää olla säästökohde ? Viime aikoina on tullut esille kouluruuan laatu. Laatua voi parantaa satsaamalla siihen hiukan lisää rahaa. Se, mistä raha otetaan on määrittelykysymys. Mun mielestä kouluruuan merkitys on paitsi terveydellinen, myös kasvatuksellinen. Se ei oikeasti tarvitse edes perusteluja. Kouluruoka on kuitenkin asia, josta olemme voineet olla ylpeitä.
Aikanaan keskuskeittiöpäätös aiheutti kovasti keskustelua, miksi emme puntaroisi kouluruuan merkitystä ?

Voisko joku valaista mitä konkreettista hyötyä tuo JIK- yhteistyö ? Se on varma että jotain sen on pakko olla jos nyt rakennetaan valtava kallis koneisto johtamaan ja pyörittämään.

Monesti raskaat konsernirakenteet on jouduttu purkamaan tehottomina, kuulemma. Onko Jikkiä tarkasteltu kriittisesti ? Onko mahdollista että siitä muodostuu yksi kustannusimuri lisää. Vai toimiiko se nin päin että se vähentää kustannuksia, vai parataako se palveluja. Lääkäripalvelut tuskin lisääntyvät.

Taidanpa ottaa selvää.

Kuvassa osa sisilialaista sukua. Edessä mumma. Oikealla ylhäällä vitsinkertoja härskistä päästä. Maiolinojen ja meidän perhe hajasijoitettuna edessä. Davide pyörätuolissa. Maassa puista tippuneita appelsiineja. Perhe ja ystävät on italialaiselle tärkeitä. Italialainen yhteisöllisyys antaa elämälle voimaa. Niin notkopaikoissa kuin onnen kukkuloilla. Me suomalaiset olemme monessa asiassa italialaisten vastakohtia. Jos ajatellaan yhteisöllisyyttä, olemme eri planeetalla.

Jos ajatellaan politiikkaa, niin italialainen demokratia on hyvin erilaista. Lukekaa kirja “eräs avioliitto” by Dino Satriano. siinä selviää moni asia.

Tuona vuonna 2000 oli appelsiinin viljely loppumassa tuolla seudulla. Paikallinen entinen appelsiinifarmari ( pitkä hoikka oviaukon kohdalla ) selitti, että kun Fiat myi autoja Afrikkaan ja otti maksuksi appelsiineja, Sisilian tuottajahinnat putosivat alle tuotantokustannusten. Etelä on omillaan kun Pohjoinen toimii. Etelä ei ole köyhä, mutta Pohjoinen on rikas. Koska Italia oli täynnä pieniä kaupunkivaltioita, oma paikka oli tärkeä. Oma kylä on oma kylä. Naapurikylän tomaatit eivät ole niin hyviä kuin oman kylän. Meillä lähiruokaa on Itikan käristeet - Meillä ei ole kunnollista käsitettä “lähiruoka”. Lännen kuningas tai ryssän keisari ovat ehkä murentaneet yhteisöllisyyttämme. Olemme olleet omillamme.
Sisilia on paikka johon kannattaa tutustua. Jos pääsee ihmisten sisälle ja ajatusmaailmaan, niinkuin me pääsimme Maiolinojen perheen kotiin ja ajatuksiin, aukenee uusi maailma joka ei lopuksi ole kovin erilainen kuin meidän maailmamme. Mutta iatalialainen kulttuuri ja toisen huomioon ottaminen on häkellyttävää. Kohtelias käytös on konnillekin luonnollista, koska muuten monien ihmisten kanssa ei pärjää. Meidän ei ehkä tartte olla kovin kohteliaita koska meillä on tilaa väistää. Niin luulemme.

Kohteliasuus heijastuu erityisesti palvelussa. Ravintola-asiakkaana Italiassa on keskimäärin mukavampi olla kuin Suomessa. Täällä ei ravintolassa aina panna parasta. Postimerkin ostaminen saattaa taas kestää puoli tuntia. Meillä taas kaikki tuollainen sujuu. Meillä on taas esimerkiksi pankissa hieno palvelu. Tässä on jännä kulttuuriero. Lentokentällä Suomessa tehdään parasta, Italiassa asiakas hoidetaan sivuun helpolla ja nopeasti.

Mutta käykääpä joskus parranleikkuussa italialaisessa parturissa. Huone täynnä pöliseviä ukkoja. Vanha herra veistää vanhalla veitsellä kuin lännen elokuvissa posket bambinoksi. Päälle hyvä jäätelö ja sitruunalikööriä. Tervetuloa italialaiset joskus Moccaan sokerisikakaffille ja Hiuskulumahan tukalleikkuulle ! Italiassa naiset ei tukka leikkaa. Ja ne juo kahvinsa fingerporista ILIMAN NISUA.

Olen ollut Esa Härmälän kanssa tukkanuottasilla. Kerran hän lähetti terveisiä Alangon Eskon kautta “kapinakenraalille”. Näkemyksemme maatalouspolitiikasta poikkesi siinä, että minä olisin halunnut tänne samat edut kuin Etelä-Suomeen. Härmälä piti etelän puolta. Varmaan on yleisesti totuttu siihen että kyllä ne Pohjanmaan pojat omillaan pärjää.

Pohjoisen tuen leikkaus oli typerä veto aikanaan. Etelän investointituista me ei saatu kuin murusia.

Nämä ovat menneen talven lumia. Aina on kuitenkin syytä muistaa taustoja. Härmälä on pelimies, joka puheessaan toi, toisin kuin moni muu, nostetta myös maatalouteen. Maatalous on osa yritystoimintaa siinä missä muukin yritystoiminta - Silloin kun se on yrittämistä. Maatalous on kuitenkin monella tilalla jäähdyttelyä, osa-aikaviljelyä, harrastamista tai muuten kevyttä sivutoimintaa. Kurikassa piisaa vielä jokusia tiloja joilla on kykyä satsata ja panostaa liiketoiminta-alaan nimeltä maatalous. Vesa ja Päivi Tikka palkittin Kurikan Yrittäjinä. Mielestäni he olivat sen ansainneet. He vaikuttivat myös nauttivan illasta. Ensimmäinen kerta historiassa kun maatalousyrittäjälle palkinto jaetaan. Sattumoisin puhuja oli myös maatalouden osaaja. Härmälän Kurikan keikka oli selvästi meppivaalien lobbausta. Kaiketi aivan onnistunut sellainen.

Muistan joskus neljän vuoden takaa kun maatalouspolitiikka oli kiihkeimmillään, olimme väittelemässä radiossa. Minä kotona. Härmälä ja maatalousministeri Korkeaoja studiossa. Lyhyt keskustelu oli vähän torso, eivätkä miehet puhuneet aivan totta. Härmälä oli ottanut minun asioistani selvää. Hän meinasi että Koivisto pärjää niin ja niin sillä pinta-alalla. Oli mielenkiintoinen huomata, että valmisteltu oli. Sittemmin olen arvostellut Härmälää MTK:n johdossa aika voimakkaasti nimenomaan puolueellisuudesta.

Oli mielenkiintoista tavata riitapukari livenä. Meillä oli aivan hetelmällinen tapaaminen. Olimme yhtä mieltä siitä, että meppivaalit on henkilövaalit. Kaikki vaalit ovat henkilövaaleja, jos niikseen tulee. Härmälä on tiukka ja kova poliitikko, joka puhuu hyvin, esiintyy korrektisti, mutta hänen kanssaan on syytä olla samaa mieltä. Toisella puolella aitaa on hankala olla. Ainakin maatalouspolitiikassa pohjoista lyötiin Härmälän toimesta turpaan jotta roikui. Oli myös hauska huomata jotta meikäläisen ääni oli noteerattu. Taistelu ei ollut turha, vaikka sillä ei asioita kerralla muutettukaan. Yksiöllä on kuitenkin valtaa. Ainakin vähän.

Kurikkalainen uudentyyppinen musiikkifestivaali Rytmiraide on alustavasti sopinut J. Karjalaisen Lännenjukan kiinnityksistä. Hehkumo on myös liipasimella. Puuhaamme myös italialaista tenoria esittämään napolilaista lauluperinnettä Kurikkaan joskus talvella.

Meillä on halu tehdä kökällä hyvää kulttuurityötä ja nostaa musiikkielämän profiilia Kurikassa. Henkilökohtaisesti olen erittäin ilahtunut Perttu Hemmingin kokoamasta kantaesityksestä Untamo Perttu & Kakkorin sahurit. Pertun teko oli todellinen kurikkalainen kulttuuriteko. Vanhojen kurikkalaissäveltäjien kappaleiden uudelleensovitukset saivat puntin väpäjämään. Esitys on nähtävissä levynjulkkarikeikalla Catchyssä lauantaina 29.11.

Olemme jalkautumassa jo nyt sponsorihankintareissulle. Jos aiomme kökkähengellä toteuttaa vuoden 2009 Rytmiraiteen entistä ehompana, on meidän saatava budjetti kasaan. Olemme anoneet kaupungilta ensimmäistä kertaa rahaa, koska meillä on jo kahdelta vuodelta näyttöä onnistuneesta tapahtumasta. Meillä on tavallaan ollut jo kumppanuutta Kurikan kaupungin kanssa. Nyt haluamme että kaupunki sitoutuu kannustamaan kökkäämme. Pieni tiimimme tarvitsee rohkaisua. Olemme tehneet pienen plussan kumpanakin vuonna, mikä on saavutus sinänsä pienelle festivaalijärjestäjälle. Nyt homma paisunee isommaksi ja esiintyjäkaarti on tunnetumpaa. Emme halua talkoohommissa pelata riskillä. Joka tapauksessa sosiaalinen tilaus on nyt tunnetuille laatunimille. Myös kaupungille on kaavaltu näkyvyyttä ja yhteistyötä.

Pieni lobbaus on nyt paikallaan. Tarjolla on herkkua kurikkalaisille.

Tarvitseeko Kurikan kaupunginjohtaja ylempää korkeakoulututkintoa ?

Nimet jotka putkahtivat Kurikka-lehdessä eivät vielä saaneet kelloa soimaan. Olisiko niin jotta todella kovia nimiä Kurikkaan on vaikea saada. Tällä hetkellä Kurikka ei ole houkutteleva.

Kaupunginjohtajaksi on saatava dynaaminen henkilö jolla on ennen kaikkea hyvät taidot henkilöstöjohtamisessa. Kurikkalaisen kinastelukulttuurin katkaisemiseksi tarvitaan kunnon pomo, jota ei apinat potki munille.

Kunnassa tapahtuu. Aina puhutaan jostain. Puhutaan nyt siitä, mitä voitaisiin kaupungintalolle tehdä. Purkuun perhana, sanon minä. Ajan rakentamistyylissä ei ollut mitään mitä pitäisi säilyttää. Ei ollut vain rakennusliikkeen vika että talo on vajonnut, hajalla ja huonosti rakennettu. Se oli ajan tyyli.

Hajotetaan vanha antikulttuurinen rötiskö, jonka näyttelytila on ikkunattomassa kellarissa. Ei kauhiammasta väliä. Muistan kuinka ole itsekin joskus roudannut valokuviani kaupungintalon kellariin ja todennut jotta vain fanaatikko tänne kömpii.

Kunnantalon kuuluisi olla foorumi, jossa on liiketiloja ja palveluita sulassa sovussa virkamiesten kanssa. Lahjatavaraa kurikkalaisittain ja pieni kahvila jossa olisi hyviä sokerisia sikapossuja.

Konserttisali akustiikalla. Paikka jossa olisi mahdollista pitää taitovoimistelijoiden esityksiä ja sirkusta. Paikka missä vois vaikka rokata. Kirves ja Perkeles, sanoos siellä Hemmingin Heikkiki.

Heräsin kahvin keittoon vähän ennen viittä. Ohjelmassa on lietteen siirto laarista toiseen. Pari tapaamista puolilta päivin. Iltalenkki jää tänään väliin, kun menemme Jurvaan Kokoomuksen palaveriin. Jurvalaisten kanssa olemme samaa pataa, vaikka muutakin on väitetty lähinnä vasemmisto-keskusta-koalition suunnasta. Väite on väärä: Meillä on hyvä tiimi yli mettävyöhykkeen.
Eilen illalla oli palaveri laatuheinän tuottamisesta Pohjanmaalla. Hanke kerää porukkaa tekemään kuivaheinää hevosille ja muillekin. Hanke on mielenkiintoinen. Aina löytyy jotain uutta.
Käyn möyhimässä yhden pellon. Seitsemältä piipahdus sikalaan. Kahdeksalta panen vehkeet laihinsa ja aloitan ajelun. Läppäri on traktorissa nykyään aina mukana. Kun koneessa on sähköposti, gps - paikannin ja karttaohjelma viljelykirjanpitoineen, niin ulkomaailma on lähellä.

Aamu on musta ja märkä. Ei häävi. Kahdeksan kuppia kahvia ja kolme paahdettua ruisleipää. Nam ja menoksi.

Kaupunginjohtajamme lähti Vihtiin. Eilen oli viimeinen valtuuston kokous, jossa mies oli virallisesti paikalla. Ala-Miedon piti vielä jauhaa osakkeista ja Ollilan piikitellä.

Muuten tilaisuus oli mukavan oloinen. Mies oli kokenut aika kovia Kurikassa. Samoista kourista oli tullut ruusuja ja risuja. Vaikeitä päätöksiä ja huonokuuloisia kuntalaisia.

Mies on humanisti. Joku sanoi että humanisti on siellä hyvä missä sitä tarvitaan. Kurikan kaupungin johdossa olisi mielestäni edelleen tarvittu. Jos kovuutta puuttui, niin sen korvasi olemus. Mies oli kaikkien kanssa samalla tasalla. Fiksusti ja helposti lähestyttävänä.

Kun uutta kunnanjohtajaa valitaan, on habitus tärkeä. Mies on kurikkalaisuuden ilmentymä. Jarva on kohtelias ja hyväntuulinen älykkö, joka antaa nyt sitten vihtiläisyydestä hyvän kuvan.

Onnea ja menestystä !