Pelinaisen blogi

Ja niin meni opiskelijabileet. Meno oli yllättävän hyvä odotuksiin nähden, paljon vähäpukeisia naisia, kiimaisia miehiä, alkoholia ja hyvää musiikkia. Herutus ja kilpailu itseni kohdalla oli kova. Miehiä oli monia jonottamassa ja naisia varmasti enemmän kuin yhdelläkään miehellä. Monet kokeilivat onneaan, mutta ainoa jolle herui, oli tyttö. Miehet eivät kuitenkaan olleet tästä katkeria, sillä tanssilattialla tapahtunut känninen sähellys sai miehet kovettumaan ja muut naiset katsomaan kieroon. Kyllä minihameet ovat käteviä tyttöjen välisessä rakkaudessa. Muutama muu tyttö yritti illan aikana saada samanlaista suosiota, kuin mitä me saimme, mutta turhaan. Olemmehan me sentään bileiden ammattiviihdyttäjiä. Päädyinkö yöksi kotiin? En.
np: Cyndi Lauper - Girls Just Want To Have Fun

xoxo Hivenen huonovointinen blondi

Viime yö hieman venähti. Alkoholilla ei ollut mitään osuutta asiaan, mutta lopputuloksena päädyin erään mukavan pojan luo. Ja nyt tosiaan puhun pojasta, en miehestä. Missä menee miehen ja pojan raja? Onko poika mies sitten kun se on käynyt armeijan? Ei. Armeija ei tee miestä. Itseasiassa se vain erottelee tulevat miehet hiiristä, mammanpojista. Saattaa näyttää komealta armeijan vihreissä puvuissa, mutta kun katse siirtyy kasvojen kohdalle, huomaa finnisen nuoren pojan kasvot. Moni sanoisi: “Aivan oikean ikäinen sinulle” mikä toisaalta onkin tietyssä mielessä totta. Sanonta “Ei rakkaus katso ikää” pätee myös moneen muuhun tilanteeseen kuin vain rakkauteen. On olemassa vain tiettyjä rajoja, jotka koskevat ikää, kun valitsen seurani. Sääntö numero 1) Ei alle 16 vuotiaita piste huutomerkki.! En halua joutua syytetyn penkille, vaikka se olisikin epätodennäköistä, kuitenkin mahdollista, en tahdo ottaa riskiä. Sääntö numero 2) Ei isoveljeä vanhempia miehiä. Tässä kohtaa tulee joskus tehtyä poikkeuksia, joskus vain himo vie voiton, eikä järki pysy mukana.

Seuraa etsiessä tulee vastaan myös muita sääntöjä. Näiden noudattaminen on tosin silloin tällöin kyseen alaista, mutta pääasiassa noudatan näitä. (Ja huom! Nämä säännöt koskevat myös muuta seuraa, kuin seurustelumielessä)

Sääntö numero 1) Ei lapsia.

Sääntö numero 2) Ei asu vanhempien luona.

Sääntö numero 3) Jos on naimisissa/seurustelee en mene samaan sänkyyn vaimon tai tyttöystävän kanssa.

Sääntö numero 4) Ei veljien kavereita.

Sääntö numero 5) Ei kavereiden miehiä.

Sääntö numero 6) Hyvän näköinen.

Sääntö numero 7) Näitä sääntöjä on paljon lisää, ota selvää jos uskallat ; )

xoxo Blondi biletuulella

“Hyvät naiset lattialle kohottakaa lasianne, jäbät on tääl takianne jonottamas rasialle, teil on täällä päätösvaltaa meil on tänään käytös rahaa, jos teil löytyy stringit alta niin meilt löytyy käytöstavat..” Voi voi voi, en tiedä kukahan nämäkin sanat kyseiseen kappaleeseen on taas kirjoittanutkaan sanat? Voi olla että olen poikkeustapaus, mutta usein kohdallani on käynyt kyllä niin päin, että mitä pienemmät alushousut, sitä varmemmin miehiltä katoaa käytöstavat järjen mukana.

Muutama kesä sitten myin alushousuni eräälle miehelle Helsingin yössä. Käytin minun hieman lyhyen puoleisia shortsejani. Oikeastaan kun ostin kyseiset shortsit, luulin ostavani alushousut, mutta myöhemmin ne paljastuivatkin shortseiksi. Ensin ajattelin, etten voisi missään nimessä käyttää niin pientä vaatekappaletta! Myöhemmin päädyin pitämään näitä housuja rannalla päälläni ja loppujen lopuksi ajattelin että noh, jos nyt kerran rannallakin voi, niin miksi ei muuallakin ja niistä tuli yksi lempivaatteistani. Joka tapauksessa, olimme viettämässä ystäväni kanssa lauantai-iltaa Helsingin cruisingeissa. Tarkoituksemme oli viettää siellä hetki iltaa ja mennä jatkoille jonnekin, kunnes eräs mies pamahti eteeni. “Moi, onkos sulla mitään noitten shortsien alla?” Katson miestä hetken ymmälläni ennenkuin ymmärrän kysymyksen, “No tietysti on!” Mies: “Mitäs kokoluokkaa olevat alushousut?” Minä: “No varmaan aika pienet, kerta ne tänne alle mahtuvat” Mies: “Paljollako sä myyt ne?” En ollut uskoa korviani. “Ei sulla oo kuitenkaan varaa, enkä mä ota maksua luonnossa vastaan”. Tässä vaiheessa paikalle tuli kaksi muutakin miestä ja he laskivat nopeasti kaikki rahansa yhteen. “Meillä on 32 euroa ja 50 senttiä, riittääkö?” “No aivan varmasti!” Sain taiteiltua alushousuni pois kuuluisten shortsieni alta ja annoin ne miehille. Sain kolmekymppiä ja ystäväni otti tilanteesta oikein kuvankin. Ainoa haittapuoli oli, että niin pienissä shortseissa on äärimmäisen epämukavaa ilman alushousuja. Onneksi asia korjaantui nopeasti.

Eilinen tarjonta oli kyllä huonoimmasta päästä pitkään aikaan. Tai ei ollut edes huonoa, vaan ärsyttävän keskinkertaista. Ei yhtään joka olisi oikeasti sytyttänyt. Tosin se huono puoli siinä on, kun vetää puoleensa normaalisti vain tasokasta tai erittäin tasokasta seuraa, tulee nirsoksi sellaisille, jotka saattaisivat loppujen lopuksi ehkä ollakin keskinkertaista parempia. Onneksi on vara valita, eikä tarvitse tyytyä huonompaan, kuin mitä ansaitsee. Lopputuoloksena päädyin kuitenkin kotiin yksin ja aamulla otti päähän. Aina ei voi voittaa.

xoxo Kesää ja korkokenkäkelejä odottava blondi

Tänään oli pakko juoruta kaverille pääsiäislomasta. Vaikka hän onkin jo tottunut toilailuihini, kuulostaa hän aina yhtä hämmentyneeltä. Kun aloitin opiskeluni täällä, sanoi muutaman viikon jälkeen eräs poika: “Täällä koulussa on vuosien varrella ollut muutama satunnainen pelimies satunnaisilla vuosikursseilla. Nyt uudella vuosikurssille on tullut kolme pelinaista”. Hän tarkoitti kuulemma huhun mukaan minua ja kahta ystävätärtäni. Nyt kun ajattelen viimekesää, voin todeta, ettei ole ihmekään, jos sain kyseisen tittelin omakseni. Viime kesä, huhhu! Juuri ennen kouluun lähtöäni tapasin kotona Porvoossa erään miehen. En antanut lähtiessäni lupauksia, eikä sormeeni työnnetty sormusta, mutta ilmeisesti en myöskään tuonut todellista luonnettani tarpeeksi hyvin esille. Olin uudessa kaupungissa, uudessa koulussa ja luulin olevani täysin rajoitteeton! Ensin ajattelin, että en löytäisi mitään kiinostavaa koko paikasta, saisin kerrankin keskittyä täysillä opintoihini. Viikon sisällä huomasin erehtyneeni pahemman kerran. Tutustuin harvoihin ihmisiin kunnolla ennakkoasentetteni tähden, mutta löysin sielunveljen. Todellisen pleijjerin, pelimiehen, naisten naurattajan. Muutaman illan jaksoin sitäkin lämppäilyä, mutta kun tuli toiminnan paikka, ahhah, menikin pojalta pupu pöksyyn ja sormi suuhun. Pysyimme kuitenkin kavereina (niinkun pysyn aina kaikkien kanssa kavereina, sama se mitä tapahtui tai jäi tapahtumatta) ja hän yllytti minut toisen saaliin kimppuun. Noniin, elikkä siis, ennen kuin ensimmäinen viikkoni oli kulunut loppuun, olin jo saanut yhden voiton kotiin päin. Kotiin palatessani ymmärsin, että tämä samainen aiemmin mainittu mies oli odottanut minua koko ajan. *oops* Koko kesä jatkui noin samaa rataa. Tuli sähellettyä sitä sun tätä suuntaan jos toiseen. Mutta oli ehkä paras kesä ikinä! Kävin myös säänöllisesti Porvoossa ja tapasin ystäviäni. Siellä en joutunut minkään laisiin tilanteisiin, vaikka mieli olisi tehnytkin, ainakin kerran. Kuten jo aiemmin olen todennut, en ihastu ikinä, tai jos ihastun niin erittäin harvoin. Kiinostuin kuitenkin eräästä miehestä, haaveilin seikkailusta, mutta jostain syystä en tehnyt asialle mitään. Se ihmetyttää minua vielä tänäänkin, sillä en yleensä käyttäydy niin. Yleensä tiedän mitä haluan ja otan sen myös.

Tänään ylioppilaskirjoituksissa ensimmäinen puolituntia meni silmäpelin merkeissä hyvännäköisen valvojan kanssa. Juuri kun ajattelin tiputtaa jotain lattialle, jotta kyseinen valvoja tulisi noukkimaan sen minulle, menivät ne vaihtamaan vuoroa ja tilalle tuli erittäin yrmeän näköinen nainen. Kun olin sitten päässyt salista ulos, vihdoin ja viimein, näin samaisen valvojaopettajan lähestyvän minua naulakoilla ollessani. SHIT! Ja äkkiä karkuun. Kipitin kikatellen korkokengilläni ulos rakennuksesta ja heitin vielä hymyn olkani yli *; )* ja jätin miesraukan virnistellen katselemaan perääni. Oli tuo kyllä optimaalinen valinta kirjoituksiin tuo hame, kun kaikki muut olivat verkkareissa. Sain taas ansaitsemani huomion.

Olisin halunnut lähteä viihteelle tänä iltana, mutta ystäväni ovat tylsiä, enkä jaksa yksin lähteä. Sunnuntaina voisi suunnata Helsinkiin leffaan, jos ei muuta keksi, kun kerran on vapaa päivä.

Nyt alkaa taas pitkä tylsä kevät, ilman mitään odotuksia. Että lisäilkää vaikka msn messengeriin tai lähettäkää kivaa sähköpostia, niin ei käy arki turhan pitkäveteiseksi *; )* kissatytto@windowslive.com Ja pannaan yhdessä elämä risaiseksi!

np: Skandaali - Pesästä Pesään

xoxo Hikinen ja tylsistynyt blondi

Oli kyllä niin hyvä päivä että huomenna taidan mennä ostamaan uudet kengät! Ajattelin Biancon sorbetin värisiä nilkkureita, mutta tiedä sitten mitä löydän. En muista koska viimeksi olisin viettänyt samanlaisen päivän, kuin tänään. En tehnyt juuri mitään erityistä. Makasin sängyssä melkein koko päivän, välillä kävin suihkussa tai juomassa. Silti olen aivan loppu! Vierailin kyllä niin hyvässä hotelissa, että jos vain kutsutaan, voi olla että vasten tapojani menen uudelleen asiakkaaksi.

Rankan päivän aiheuttamasta uupumuksesta johtuen en jaksa tarinoida tämän enempään, vaan painelen suihkuun (varmaan neljäs kerta tänään!) ja sen jälkeen nukkumaan, jotta jaksan hymyillä huomenna *: )*

np: Willa Ford - I Wanna Be Bad

xoxo raukea ja iloinen blondi

Niin tylsää vuotta 2008 kun tässä nyt onkin eletty, on pakko taas avautua omista toilailuistaan. Olen aina ollut sitä mieltä, ettei omiin päätöksiini voi vaikuttaa. Mielipiteeni ovat jälleen kerran osoittautuneet huteriksi. Sanottua on että seksi on verrattavissa tuliseen ruokaan, se tuottaa mielihyvää, ja satuttaessaan se satuttaa nautittavalla tavalla ja ennen kaikkea, hyvään sellaiseen tulee himo. Samoin, jos yhdessä ravintolassa on kerran saanut hyvää ruokaa, tekee sinne mieli mennä uudestaan, vaikkei välttämättä olisikaan varaa. On se niin väärin! Ja kuka onkaan väittänyt että tämä maailma olisi reilua? Varmaan samainen ihminen, jonka mielestä kiltit naapurin pojat ovat ja pysyvät kiltteinä. Kaikki ei ole miltä näyttää ja yllätyksiä tulee, jos on tullakseen. Toisinaan on erittäin rentouttavaa ottaa niitä vastaan.

Puhutaan, että onnistunut seksisuhde on suhde, joka ei yllä tunteisiin. Sanoisin että paras seksisuhde on suhde, joka nousee tunteiden yläpuolella. Jokainen kosketus ja liike on täynnä tunnetta, sitä parasta tunnetta nimittäin intohimon tunnetta! Hetken jo luulin, että osaisin vastustaa tätä tunnetta, mutta mihinkäs ne kärpässienet pilkuistaan pääsisivät.. Jos tahtoo saada, pitää myös antaa, mutta mikäs siinä, ei minulla ainakaan ole mitään sitä vastaan!

“On tiettyjä asioita, joita ei tehdä kaverin kanssa!” pääsi tänään suustani erittäin sekavassa mielentilassa. Tällä tarkoitin siis seksin harrastamista. Nyt kun pää on selvinnyt alkujärkytyksestä tulee uusi ajatus mieleeni.. Miksi ei? Kuka estää? Ja muutenkin, onko kaikkea aina pakko ajatella niin järkevästi ja loogisesti? Toisinaan tietynlainen järjen kotiin jättäminen tuo vain lisää jännitystä ja iloja muuten niin tylsään ja harmaaseen elämään.

Talvi on mukavaa aika, ulkona on kylmä ja sisällä lämmin. On miellyttävää viettää hetkiä sängyssä oleillen ja mikäs sen mukavampaa, jos ei tarvitse olla yksin! Onko sillä väliä, kuka se toinen on? Vastaus on varsin selkeä: Kyllä, sillä on väliä! Väitin taannoin, että seksi on mitä miellyttävintä tuntemattoman ihmisen kanssa. Näemmä on taas pakko nöyrtyä itsensä edessä ja tunnustaa, että voi se olla varsin hyvää tutunkin ihmisen kanssa. Ei mitään vikaa, ei niin kerrassaan mitään vikaa!

Jännittävää huomata jälleen kuinka juuri ne ihmiset, joilta sitä vähiten odottaa yllättävät ehkä parhaiten. Maailma tosiaan on mitä yllättävintä. Ja seuraavan kerran kun tulee valitettua kuinka elämä on kurjaa ja epäreilua, voin taas mennä itseeni ja todeta kuinka monta kertaa olenkaan ollut väärässä. Asiat ovat parhaimmillaan, kun ne ovat sopivan mutkattomia ja tämä päivä on ollut varsin….mutkaton ;-) Kaikkea ei kannata ottaa aina niin vakavasti, välillä on täysi oikeus olla hieman hullu ja bimbo. Sellainen maailma sopii blondillekin!

np: Tata Young - Sexy Naughty Bitchy

xoxo Blondi, joka aina jaksaa hämmästyttää itseään ja tulla hämmästyneeksi

Voinko sanoa tuntevani ihmisen, jonka kanssa harrastan seksiä? Oikea vastaus on useimmiten ei, en tunne. Nykyajan väännös periaatteesta ei seksiä ennen avioliittoa on ei avioliittoa ennen seksiä. Se pätee myös aika pitkälti seurustelusuhteisiin. Sanotaan, ettei pitäisi harrastaa seksiä ensimmäisillä treffeillä. Miksi ei? Suostuisinko seuraaville treffeille, jos seksi olisi huonoa tai jos sitä ei olisi harrastettu lainkaan? Todennäköisesti en, (Poikkeuksia löytyy kuitenkin aina, joskus ovat ensimmäiset treffit olleet vaan kerrassaan mahtavat) enhän halua ihastua ensin tulisesti ja huomata sen jälkeen seksin olevan kerrassaan surkeaa! Jos seksi on upeaa jonka jälkeen kyseinen henkilö osoittautuukin täydeksi idiootiksi, on huomattavan tuskattomampaa, sekä helpompaa löytää tämän jälkeen uusi kiinostuksen kohde, kuin löytää uusi palava rakkaus, koska edellisen kanssa seksi oli huonoa. Toisaalta onko totta että seksi paranee suhteen iän myötä? Tätä olen pyöritellyt mielessäni jo jonkin aikaa ja omalla kohdallani olen päätynyt tulokseen: Ei. Ensimmäinen kerta uuden kumppanin kanssa on jostain syystä aina paras, ainakin jos kumppani sattuu olemaan entuudestaan tuntematon tai pelkkä ystävä. Tuntemattoman kanssa on helpompi rentoutua, jolloin seksistä tulee estotonta. Vai tuleeko?

Viikko sitten eksyin muutaman ystävättäreni kanssa mielenkiintoisiin juhliin. Ne olivat nyt sitten ne kuuluisat “teekkaribileet”, joista niin paljon on kuultu muttei koskaan koettu. Nyt sitten on nekin läpi käyty ja voin todeta, että paperiteollisuuden porukka on erittäin mielenkiintoista väkeä. Ilta lähti hyvin käyntiin lähikuppilasta. Mukavalla tyttöporukalla istuttiin hienojen drinksujen kanssa juttelemassa ihan vaan mukavia, kun hienostunut teekkaripoika mustassa puvussaan tuli kysymään saisiko ystävineen istua seuraamme. Tuumasimme että mikäs siinä, porukka kun vaikutti aivan asialliselta! Siinä jutellessa tuli otettua lonkero jos toinenkin ja alkoi aiheet kääntyä hieman levottomiksi. Kun pojat huomasivat, että olimme täysin pelottomia heidän suhteensa, joku heitti kehiin villin idean, teekkarisauna! Yhteistuumin “Yhdet vielä ja sitten mentiin!” lähdimme kohti pahamaineisia teekkaribileitä.
Paikalla oli meno päällä. Valtaosa oli miehiä, mutta mikäs siinä! Päät kääntyivät, kun paikalle astelivat täti viininpunainen, täti pinkki ja täti turkoosi. Ilta meni loppujen lopuksi aika mukavasti, vaikka olinkin liikkellä kahden kotirouvan kanssa ainoana porukan sinkkutyttönä. Istuimme huoneen reunalle rennosti suurelle sohvalle nauttimaan drinkkejämme (vaihtuivat hienot drinkit ja viini äkkiä olueen ja siideriin kun päädyimme opiskelijabileisiin). Viereeni istahti hauskan näköinen, tummatukkainen mies. Siinä hetken keskusteltuamme säästä, kukista ja mehiläisistä, lennähti ilmoille houkutteleva ehdotus: “Mä asun tässä aika lähellä, ei sua kiinostaisi lähteä katsomaan mun sohvaa?” (aikaisemmin oli ollut puhetta sohvista, kun kerran sellaisella istuimme). Olin jo vastaamassa myöntävästi, kun paikalle ilmestyi äkäinen tarjoilijanaikkonen vaatimaan kyseistä herrashenkilöä tilille puuhistaan. Naikkonen paljastuikin loppujenlopuksi miehen pitkäaikaiseksi tyttöystäväksi. *Oops* Seuraava havainto miehestä olikin, kun tupakalta palatessani huomasin hänen istuvan tiskin takana nurkassa jakkaralla visusti tarjoilijatyttöystävän valvovan silmän alla. Sain jälleen kerran olla tyytyväinen itseeni!
Täti turkoosi oli siirtynyt sohvalta läheiseen nurkkaan pohtimaan elämän suuria kysymyksiä (ei kuitenkaan keskustellen suusta suuhun, niinkuin joskus saattaa käydä) erään kaksilahkeisen kanssa. Tarjolla oli aiemmin ollut pyttipannua, joten päätimme täti viininpunaisen kanssa mennä katsomaan, josko saisimme jotain suuhun pantavaa. Siinä sitä sitten oltiin, ruokaa ei ollut, joten päädyimme syömään toisiamme (?). Paikalle ilmaantui kaksi nuorta miestä, jotka laukaisivat illan parhaat kommentit. Oikeammin sanottuna ehkä parhaat kommentit IKINÄ!! (Nauran vielä tänäänkin heille) Mies1: “Mitäs tyttöjä te oikein olette? Ihanko oikeita lepakoita?” Me: “Ei toki, ihan teidän iloksenne me tässä leikitään” ja silmän iskua päälle. Mies2: “Ai onko tänne bileisiin palkattu ihan oikeita viihdyketyttöjä?” (Hämmästynyt ilme) Mies1: “Missäs te työskentelette?” Me: “Ihan missä sä vaan ikinä haluat……” Mies1: “Ja kuinka paljon se maksaa?” Me: “Kolmella kympillä saatte kattoa meitä puolituntia, siitä lähdetään sitten eteenpäin. Saatte alennusta, kun ootte ihan teekkareita” Mies2: “Ai ihan oikeestikko? Mun on aina tehny mieli kokeilla tällästä maksullista juttua..” (Miettii hetken..) “No jos vaikka mentäisiin tohon vessaan mikä on tossa?” Noh, ei ne poikaparat sitten loppujen lopuksi uskaltaneet lähteä meidän matkaan, mutta hauskaa oli! Eipä ole kukaan minuakaan ennen maksulliseksi luullut, mutta kerta se on ensimmäinenkin. Huvittavinta tilanteessa oli, että ne miehet oli ihan tosissaan.
Ilta päättyi sitten loppujen lopuksi ihan mukavasti, kun kävelimme kohti rautatieasemaa ja olin seittemättä kertaa sinä iltana turvallani, ensin oksennettuani jonkun teekkariraukan tossuille. Pääsimme turvallisesti Toijalaan ja kun koululla ensimmäiset iloiset opiskelijat olivat siinä vartin yli kahdeksan menossa aamiaiselle (siis kyseessähän oli perjantaiaamu) olimme täti viininpunaisen kanssa saaneet pitsamme syötyä ja suunittelimme nukkumaan menoa.
Aamulla ilmoittauduin sairaaksi, sillä kamalan krapulan lisäksi huomasin, että olin ollut ehkä liikkeellä turhan vähissä vaatteissa, ainakin korkeasta kuumeesta päätellen.

Nyt kun on taas parempi olo, jaksan kirjoittaa viikonlopusta. Sunnuntaiaamun olotila oli järkyttävä, henkisesti aivan loistava, oli ollut mahtava lauantai ja sitä vastaava yö! Niin mahtava, että seuraavan aamun fyysinen vointi oli mitä kamalin. Lauantaina olin pitkästä aikaa viihteellä ja oli muuten aivan mahtavaa. Montako pinkkiä drinkkiä sitä voikaan yhden illan aikana juoda, ilman että oksentaa? Oikea vastaus: erittäin monta!! Ei käy kyllä valittaminen, en ollut yhtään huonossa kunnossa ja ilta päättyi niin upeasti kun vain sinkkutytön ilta voi päättyä, eli ei tarvinnut herätä aamulla yksin, vaan ihanan miehen vierestä. Tuntui taas että elämä kukoisti, vaikka oksettikin. Pelinaisen sanoin: parasta seksiä on lupaukseton seksi! Ei tarvitse sanoa “Tahdon” voidakseen kokea nautinnon.

Moni nyrpistelee nenäänsä minut nähdessään ja ihmiset kuiskivat, kun kävelen ohitse. Onko sinkkuus niin paha asia? Ovatko sinkkunaiset niin paljon huonompia kuin kotirouvat? Ovat ja eivät. Sain joululahjaksi Viivi Avellánin kirjoittaman Sinkkunaisen käsikirjan. Loppuun kirjoitettu hyvä vertailu sinkun ja suhteessa elävän naisen viikoittaisita puuhista. Mikäs siinä, jos vie tiistai-iltaisin mieluummin koiraa agilityharjoituksiin, kuin istuu esimerkiksi manikyyrissä. Minä valitsen manikyyrin! En myöskään haluaisi tarjoilla illallista miehen pomolle, jotta tämä saisi ylennyksen, kun vaihtoehtona on ottaa äkkilähtö Barcelonaan. (Barcelonasta huolimatta tarjoilisin todennäköisesti tuon illallisen erittäin pitkin hampain!)

En silti tahdo olla turhan tuomitseva. Voisin minäkin aivan hyvin elää suhteessa. Jos (ja vain ja ainoastaan jos) löytäisin miehen:

1) jolle ei tarvitse ilmoittaa jokaisesta liikkeestään erikseen

2) jonka kanssa voisimme käydä juhlimassa ja tanssia myös muiden kanssa

3) joka ei kokisi pakoittavaa tarvetta näyttää tunteitamme jatkuvasti julkisella paikalla

4) joka silti olisi uskollinen

5) joka silti välittäisi

6) jonka kanssa voisi harrastaa seksiä silloin kun molempia sattuu huvittamaan (on se sitten kerran viikossa tai viisi kertaa päivässä!)

7) jolta riittäisi aikaa käydä kanssani vaikka elokuvissa, mutta jolla on silti omia harrastuksia ja menoja

8) jolla on omat mielipiteet, mutta osaa kunnioittaa myös muiden mielipiteitä

9) jolla on itseluottamusta, muttei ole boustailija

10) joka ei puutu pukeutumiseeni

11) jolla on edes jokin miehinen harrastus/kiinostus, mieluummin useita (vähä pukeiset naiset eivät kuulu joukkoon)

12) joka osaa käyttäytyä vanhempien ihmisten seurassa, mutta joka ei ole perseennuolija

13) jolla ei ole erittäin sovinistisia periaatteita kuten “nainen kuuluu nyrkin ja hellan väliin” (hieman sovinisti saa kuitenkin olla, kunhan palvoo minua)

14) jolla on ystäviä

15) joka ei puutu (ainakaan paljoa) ostoksiini, mutta tarvittaessa voi tulla makutuomariksi (huom makutuomaria tarvitaan _harvoin_, koska loppupelissä olen sitä mieltä että itselläni on kuitenkin paras maku)

16) jolla ei ole mitään kiirettä mihinkään (kihloihin tms), vaan suostuu etenemään rauhallisesti

17) jolla on oma tyyli

18) jolla on jonkinlainen tulevaisuuden suunitelma (myös pulsutus on suunitelma)

19) jolla on edes ripaus kunnianhimoa

20) joka kestää sen että minulle flirttaillaan usein

21) jolla on suora penis

En ole vaativa.

Voi ilmoittautua, jos koet omaavasi edes suurimman osan yllämainituista.

(Toim.huom. Jos et ole listalla, joudut jonoon)