Pelinaisen blogi

“/msg XXXXX Oot hot, saanko sun mesen?” ja entteriä.

Tuo tapahtui viikko sitten, mutta tuntuu kuin siitä olisi jo ikuisuus. Herutus.netissä käytetään tuota lausetta suhteellisen paljon “hyvänä” iskurepliikkinä, voin kai todeta, että he ovat kutakuinkin oikeassa… (?) Nyt kun mietin viikko sitten tapahtuneita asioita, en voi muuta kuin hymyillä. Kyllä, vaikka moni voisi minun tilanteessani itkeä, niin minä hymyilen. Jokun aika sitten keksin itselleni uuden moton. En olisi ikinä kuvitellut, että se tulisi minun suustani, mutta tulipa kuitenkin. “Tiedän mitä haluan, mutta tyydyn siihen mitä saan.” ja sitä toistelen nyt, kun istun tässä typerä virne naamallani kertaamassa viime viikkoisia tapahtumia mielessäni yhä uudestaan ja uudestaan. Tosiaankin tiedän haluavani paljonkin enemmän, mutta olen kerrankin tyytyväinen, että sain edes vähän. Ja sen vuoksi olen tänään ylpeä itsestäni! Tässä minä istun, istun ja hymyilen. En voi sanoa, ettenkö voisi olla onnellisempi, sillä tiedän että voisin, mutta joka tapauksessa olen onnellinen, sillä sain enemmän kuin saatoin toivoa.

Keskustelimme perjantaina siitä, ettei tietyistä asioista kuulu kiittää. Nyt tahtoisin sanoa kuitenkin Kiitos, sillä sain jälleen terveen elämäniloni takaisin.

Sain neljänä päivänä leikkiä Tuhkimoa, mutta sitten koitti keskiyö. Kukaan ei palannut luokseni sovittamaan lasikenkää, mutta silti tuntuu kuin olisin saanut enemmän iloa, kuin uskalsin kuvitellakkaan. Hetkiä, jotka elän mielessäni toisensa jälkeen ja jotka toivon saavani jonain päivänä kokea uudelleen. Vaikka minut nyt lukittaisi torniin, hymyilisin silti niinkuin Tuhkimo, sillä toivoni elää jälleen.
Kiitos ja anteeksi että sanon kiitos, mutta en keksi muutakaan. Sanotaan että pitäisi jatkaa elämää, mutta tällä hetkellä haluan pysyä paikallani. Edes pikkuisen hetken pysyä paikallani ja nautiskella ja elää muutamaa hassua päivää uudestaan ja uudestaan. Nyt haluan olla haaveilija ja haaveilla Sinusta.
:)

Naiset hyvät, jos vietätte iltaa humalaisten tummaihoisten miesten keskuudessa, varokaa olemasta liian tuttavallinen liian monen miehen kanssa.

Oli kyse vain hyvästä tuurista, ettei joku ottanut sinä iltana pataan.

Välillä lasken leikkiä siitä, kuinka omaan monta persoonaa. Se naurattaa yleensä ihmisiä, etenkin neljäs persoona, joka ei tee muuta kuin käskee minun syödä keksejä. Toisinaan tuo monipersoonallisuus pelästyttää minut, sillä tuntuu etten hallitsekaan sitä.

Viime viikko oli yhtä hurlumheitä. Lauantaina kello 16.50 olin täysin varma, että olin viimein tavannut kauan kaipaamani henkilön. Henkilön, johon pystyisin ehkä sitoutumaan. Mieleni oli täynnä sekavaa ihastumisen sokeaa tunnetta. Seitsemän tuntia myöhemmin istuin linja-autossa ja mielessäni pyöri vain tuleva yö. Pakko saada tehdä jotakin jännittävää! Pakko saada ottaa elämästä kaikki ilo irti, pakko päästä pois, pakko olla joku muu kuin mitä on. Pakko unohtaa se Mies ja tanssia koko yö. Sitä hetkeä kun ajattelen, tuntuu aivan kuin olisin silloin ollut joku toinen ihminen. En se sama tyttö, joka seitsemän tuntia sitten oli istunut sängyllä sen Miehen sylissä ja toivonut olevansa ainoa siinä maailmassa, siinä sylissä. Silloin en ajatellut kenties yhteistä tulevaisuutta Miehen kanssa, en miettinyt, että jospa sittenkin lähtisin Helsinkiin jatko-opiskelemaan. Jospa sittenkin… Ei, sillä hetkellä ainoa asia, jonka tiedostin, oli että näytin hyvältä ja että voisin sen varjolla pelata koko yön ilman rahaa. Tiesin että pankkikorttini oli unohtunut kotiin, mutten jaksanut kantaa huolta, yöpaikan löytäisi aina jostain. (Ja tähän väliin pakko todeta, että olen ikuisesti kiitollinen Ystäväpojalle rahasta, jonka hän lainasi kotimatkaa varten!) Sillä hetkellä mieleni oli jälleen täynnä tunteita, muttei niistä yksikään viitannut ihastumiseen tai tykästymiseen. Tunsin kapinoinnin himoa, halua tehdä jotain mistä äiti oli varoittanut, osittain tunsin myös katkeruutta. Käytin silloin omaa selvitymiskeinoani pahan olon purkamiseen, leijuin muiden ihmisten yläpuolella, vakuutin itselleni olevani kaikin puolin täydellinen. En myöntänyt, että olin kenties juuri mokannut tilaisuuteni oikeaan ihmissuhteeseen, vaan tyydyin olemaan ylpeä siitä, että tiedossa olilisi yllinkyllin irtosuhteita.

Ilta meni suunitelmien mukaan kutakuinkin. Mies toisensa jälkeen tarjosi drinkin jos toisenkin ja tanssi kanssani päänsä pyöryksiin. En välittänyt mistään, vaan tein kaikkea mikä tuntui vähääkään houkuttelevalta. Olin kuin transsissa. Transsini virkosi hyvissä ajoin ennen pilkkua, istuessamme tupakkahuoneessa. Juttelin erään mukavan tummaihoisen miehen kanssa, jonka seurassa olin viihtynyt jo pitempäänkin. En ymmärtänyt kaikkea, mitä hän sanoi, sillä välillämme oli erittäin hauras rikottavissa oleva kielimuuri. Erotin kuitenkin lauseen: “I love you, i just love you”, tiesin että mies oli humalassa, eikä tarkoittanut mitä sanoi, mutta se sai minut silti miettimään. Voiko tunteita syntyä yhdessä yössä? Enhän ollut tuntenut sitä Miestäkään kuin yhden yön verran, kun jo koin häneen turhankin kiinteän tunnesiteen. Se lause sai minut taas ajattelemaan. Siirryin vesilinjalle ja lähdin railakkaiden jatkojen sijasta kotiin.
Olinko ollut muutamien tuntien ajan toinen ihminen? Kenties, mutta olin myös oppinut paljon. Jos tosissaan haluaa elämässään jotain saavuttaa, on sen eteen tehtävä jotain. Vaikkei sitten sitä saavuttaisikaan, olisi ainakin tehnyt voitavansa ja kenties jopa nauttinut kaikesta kokemastaan. Elämä on kuitenkin joka suhteessa liian lyhyt, joten hyvistä asioista ja hetkistä kannattaa pitää kiinni.

Det är det som susen gör.

“Ei kukaan voi tehä huorasta vaimoo” -teksti. Perun kaiken sanomani ja tää neiti tsekkaa nyt peiliin.

on chiksei nokka pystyssä chiksei jotka ei itse pysy pystyssä
ja niit jotka haluu vaa pitää dikkei pystyssä
mut pystytsä sanoo et haluisit viettää aikaa
vaa et heruis jos ei se yhes hengailu muuten maita
ja monet leikkii vapaita tekee mitä vaa vuokses
ja sit pelehtelyn jälkee takas oman äijän luokse
moni muija juoksee peräs vaa ku on massii tai feimii
ja moni teini haluu vaa isojen poikien leiriin

meikil voi peittää kasvot muttei paska luonnetta
kledjuil kropan muttei asennevammast asennetta
asennetta joka asettaa sut kävelemään nii ylpeen
saattaa sut joka viikonloppu eri jäbän kylkeen
ei moikata ennenku meitsin biisi soi radiossa
tai oon videossa jotain pahasti vinossa
oot pienemmäs mekossa ku sun älykkyys osamäärä
ja jaksat ihmetellä miks jengi pudistaa päätä

liikaa horoi liian vähän helmi chiksei
mut miksei nää ryhmät oo erikseen
hei neiti jos tää sua koskee
tsekkaa peiliin ja paras koskee

häpee aina ku tuut meille kännis päteen
vielki nokka pystys ei jää sulle mitää käteen
pidä kii leipäläpee sulle vaan fiksuu
luulet oleevas pelaaja mut sun ote lipsuu
ja tuut pelatuksi ku lähet ympäriinsä kuksii
liikaa kanoi liian vähän hyvii kokemuksii
pelkkää sahanjauhoo pääs et kestä huomautuksii
mee ittees miettii sitä ku tuut feidatuksi

ai jakamal arvostust saatte mitä vittuu kelaatte
pistäkää vanhat suhteet poikii enneku pelaatte
te vaa teette ittestänne naurun alasii
luulette ettette te jää kii ku suhteet on salasii
joka kana siis jolle tää o tuttuu “thui”
voisitte saman tien rupee miehittään katui
epätoivosii hakui vaik ketään ei kiinnosta
ja lyön vetoo et aidomman seuralaisen vois vaik ostaa

“heruuks” edelleenkin ihan turha luulla
2001 ja meitsil on edelleen tunteet ku puulla
eikä ihme ku chikseil on tommoset kuteet ku sulla
aight tuu ineen mut takas päälle saat pukee kadulla
se on siinä ja sä vihaat mua just nytte niin paljon
huomio ei kukaan voi tehä huorasta vaimoo
se on ku suolasta janoon ei toimi niin millään
mä oon meitsi sä oot joku me ei tehä mitään nimillä
eli neidillä ei oo syyt käydä läheiseksi
suhde on lähinnä seksi haluut nähä soita dexiin
anteeksi mut sä et tuu näkee mua sun ovellas
kuka sä luulet olevas
sano mitä sanot mut älä syytä meitsii mistään
neiti on hyvä tsekkaa itteensä peilistä
“mitä onko jotain vastaan sanomista”
turha ees kuvitella et laittaisin sun nimee listaan

Sain pidettyä muutaman päivän sairasloman. Se muutti aika paljon, suhteessa kaikkeen. Nyt jaksan taas tämän vuoden viimeiset koulupäivät. Ei koulussa sinänsä ole mitään vikaa, mutta jotenkin vaan kaikki tuntuu kohtuuttoman raskaalta. Tähän päivään asti olen ollut sitä mieltä, että jokainen voi selvitä yksin. Olen edelleen samalla kannalla, mutta todettakoot että ei ole helppoa. Ystävät ovat tärkeitä, ainakin oikeat ystävät, jotka eivät ole vain olevinaan. Selän takana puhuminen on tyhmää. Jos on jotain sanottavaa, voi asian ilmaista suoraan kohdehenkilölle. Vaihtoehtoisesti voi toki jättää sanomatta lainkaan.

Kenestäkään ihmisestä ei ole pakko tykätä. Mutta jos ei tykkää, ei myöskään kannata esittää tykkäävänsä. Ystävällinen voi olla, muttei tarvitse esittää. Kaksinaamaisuus alas. Jokaisen ihmisen tulisi elää omaa elämäänsä ja kyetä siirtymään eteenpäin. Olen itse junnannut joskus paikallani. Miettinyt, että mitä jos sittenkin, ehkä ja toisaalta taas ehkä ei. Viime aikoina olen oppinut että sen lisäksi, että osaa sitoutua, on myös tärkeää osata päästää irti, kun sopiva aika koittaa. Kukaan ei pärjää yksin, mutta vedessä on miljoonia kaloja. Onko totta että jokaiselle on olemassa Se_Yksi_Ja_Ainoa_Oikea? Jos onkin totta, ei voi olettaa, että Sen_Oikean löytäisi ensimmäisellä tai toisella tai kolmannella yrittämällä. Toki se on mahdollista, mutta tosiasiat on hyväksyttävä. Kahden ja puolen vuoden seurustelun jälkeen en pystynyt unohtamaan, mutta pystyin siirtymään elämässä eteen päin. Se oli tuskallista toisaalta, mutta toisaalta olisi ollut kivuliaampaa jatkaa siinä suhteessa, joka loppupelissä oli jokseenkin yksipuoleinen. EI! Ei yksipuoleinen, vaan moniavioinen. Nykyään olen viisastunut, todennut että rakkauden löytäminen vie aikaa ja vaatii pitkää pinnaa. Ehkä tällä kertaa? Ei, mutta ei se mitään, ehkä sitten seuraava…

Loman jälkeen sain elämäniloni takaisin. Kaikki ei olekaan enää samaa ja harmaata. Vai onko? Jos onkin, niin se ei enää tunnu niin pahalta ja tylsältä. Pienetkin asiat voivat tuoda kummasti valoa risukasaan. Maailmassa ei sittenkään ole pelkkiä paskoja ihmisiä. Vai onko? Ehkä sanonta “rakkaus sokaisee” onkin totta? No, jos onkin, niin tykkään olla sokea, sillä olen rakastunut tähän kurjaan maailmaan. Elämä, uskollisin poikaystäväni.

HEI NEITI! Eipä ole kerta eikä toinenkaan, kun minulle on tämä erittäin kaunis ja  imarteleva Kapasiteettiyksikön kappale omistettu. “Meikki voi peittää kasvot, muttei paskaluonnetta.” Näinhän se on. Uskallan kyllä väittää, että ei kyseinen biisi sovi minuunkaan ihan joka kohdassa. Ok, ehkä on totta, että kuljen nokka pystyssä, omistan asenteen, joka saattaa minut joka viikonloppu eri jäbän kylkeen ja mekkoni saattaa olla ehkä pienempi kuin älykkyysosamääräni. Mutten ole ikinä väittänyt olevani vapaa ja yhteisen yön jälkeen feidannut palaten oman äijän luokse. Enkä ole vielä kertaakaan laittanut aamun pikkutuntien sähellyksiä kännin piikkiin. En ole myöskään joutunut juoksemaan ikinä kenenkään perässä rahan takia, vaan päinvastoin, olen omannut ongelmia selvittää kuka “juoksee peräs ku on massii tai feimii”. Onko tuo todella minun kappaleeni? “Liikaa horoi, liian vähän helmi chiksei, mut miksei nää ryhmät oo eriksee?” Toisaalta kyllä, mutta onko oikein yleistää näin vahvasti? Miksei naisella ole oikeutta käyttäytyä miehen tavoin? Mieheltä on täysin “normaalia” suorittaa vaimon vaiht päivittäin, mutta naisesta leimataan heti “horo”. Joku voisi sanoa, ettei nainen pysty pelaamaan miesten säännöillä, mutta voi kyllä! Tosissaankin voi, seksi ja tunteet on harvinaisen helppoa pitää erillään toisistaan. Uskaltaisin jopa väittää, että useimmiten tunteettoman seksin harrastaminen on helpompaa, kuin ystävänä oleminen, ilman että tunteet nousee pintaan joko toisella, tai molemmilla.

“Hei neiti, jos tää sua koskee, tsekkaa peiliin…” Hei herra, mitä jos tsekkaisit ite? Mikään ei ikinä kelpaa, jos yrittää olla yhteyksissä yhdenyönjutun kanssa, se koetaan ahdistavana “Eiks toi muija tajuu, että se oli PELKKÄÄ SEKSIÄ?!” Ja jos valitsee sen vaihtoehdoista mieluisemman, eli antaa olla, unohtaa ja jatkaa matkaa, on heti erittäin kylmä ja tunteeton horo. Olen viimein ymmärtänyt yskän. Oli tilanne mikä hyvänsä, miehen on päästävä niskan päälle näyttämään kumman säännöillä tässä oikein pelataan. Sääntöjä muutetaan joka kerta, sillä ei saa sattua missään nimessä sellaista vahinkoa, että nainen saattaisi välillä olla oikeassa. Olenko vihdoin löytänyt vastauksen kysymykseeni “Miksi en osaa sitoutua?” “HUOMIO! Ei kukaan voi tehä huorasta vaimoo!” (???) Miehet, tervetuloa omaan maailmaanne! Ei olekkaan niin helppoa tulla pelatuksi.

“MEE ITTEES MIETTII SITÄ  KU TUUT FEIDATUKSI!”

Aamuinen fiilis oli taas jälleen tuttu, en herännytkään omasta sängystäni. Eipäs, tilanne olikin täysin vieras, heräsin vieraan miehen sängystä, nukuttuani koko yön siinä yksin! Hattu korkealle herrasmiehille. Eilinen reissu olisi taas voinut jäädä väliin, mutta turha sitä enää on murehtia. Asialle ei kuitenkaan voi tehdä mitään.

Takaisin surun syövereihin. Viime päivinä olen ollut erittäin alakuloinen, mikään ei tunnu enää kivalta. Katson vierestä parhaita ystäviäni, olemme suhteellisen samanlaisia kaikki, pidämme samanlaisista asioista ja ajatuksemme kulkevat yhteen. Huomaan kuitenkin yhden eroavaisuuden, olen ystäväpiirimme ainoa sinkku! Tähän asti olen ollut erittäin tyytyväinen elämän tilanteeseeni, viime päivinä olen kuitenkin alkanut ajatella, millaista olisi oikeasti sitoutua? Haluaisinko edes sitoutua? Tai osaisinko? Olisinko onnellisempi jos löytäisin vierelleni jonkun, joka oikeasti tukisi, oikeasti välittäisi?

Tähän asti olen pelännyt sitoutumista. Jos ei halua tulla satutetuksi, on parempi yksin. Epäilykset ovat kuitenkin alkaneet seikkailla päässäni, kun katson vierestä onnellisia ystäviäni kumppaneineen. Mitä loppujen lopuksi tahdon? En tiedä enää itsekään. Päivä päivältä sitoutuminen alkaa kuulostaa houkuttelevammalta, mutten tiedä sopiiko se minulle.

Lisäksi huomasin olevani nirso. Valikoin mahdollisiksi kandinaateikseni ne, joita en ikinä tule saamaan, ne, jotka ovat kauimpana kaltaiseni ihmisen stereotypisestä valinnasta.

Olenko kadottamassa identiteettiäni?

Levyhyllystäni löytyy tällä hetkellä…

• Absolute Hits 2
• Ace Of Base – Singels Of The 90’s
• Alexia – Fun Club
• Ally McBeal – Heart And Soul
• Andrea Bocelli – Amor
• Andrea Bocelli – Romanza
• Annie Lennox – Medusa
• Anssi Kela – Nummela
• Anssi Kela – Suuria Kuvioita
• Apulanta – Heinola 10
• Apulanta – Kiila
• Apulanta – Kolme
• Backstreet Boys – Black And Blue
• Backstreet Boys – Millenium
• Bon Jovi – Crossroad
• Bon Jovi – These Days
• Bryan Adams – Waking Up The Neighbours
• Celine Dion – 1 Fille And 4 Types
• Children Of Bodom – Hate Crew Death Roll
• Dance Xpress
• Darude – Before The Storm
• Darude – Before The Storm Special Edition
• Delta Goodrem – Mistaken
• DJ Esko – Setti 1
• Don P & Jam – Tuomitut
• Drömhus – Drömmar
• Eminem – Slim Shady
• Eva Dahlgren – Ett Fönster Mot Gatan
• Eva Dahlgren – Jag Vill Se Min Älskade Komma Från Det Vilda
• Fintelligens – Kokemusten Summa
• Fintelligens – Nää Vuodet 1997-2003
• Fintelligens – Renesanssi
• Gimmel – Lentoon
• Green Day – American Idiot
• Gregorian – Christmas
• Helmiä Ja Sikoja Soundtrack
• Him – Heartagram
• Hurriganes – Roadrunner
• Hurriganes – 25 Golden Greats
• Il Divo – Ancora
• Janina Frostell – Like A Hurricane
• Jari Sillanpää – Kuninkaan Kyyneleet
• Jonna – Kaksnolla
• Kwan – The Die Is Cast
• Kylie – Fever
• Lady Sings Blue Vol 2
• Las Ketchup – Hijas Del Tomate
• Madonna – Something To Remember
• Michael Flateys – Lord Of The Dance
• Michael Jackson – History
• Modern Talking – Alone
• Most Wanted Hits 2
• Most Wanted Hits 4
• Movetron – Romeo Ja Julia
• Music From The Motion Picture Titanic
• Neljä Ruusua – Valuva Taivas
• N.E.R.D.- Fly Or Die
• Nina Simone – In Concert
• Nordman – Här Och Nu
• N*Sync – No Strings Attached
• Nylon Beat – Demo
• Nylon Beat – Extreme
• Nylon Beat – Nylon Beat
• Nylon Beat – Satasen Laina
• Oasis – (What’s The Story?) Morning Glory
• Paul Anka – Rockswings
• Pikku G – Räjähdysvaara
• PMMP – Kuulkaas Enot
• Popstars 2 – Indx & Jane
• Relaxion With Violin
• Robbie Williams – Escapology
• Robbie Williams – Life Thru A Lens
• Roxette – Crash! Boom! Bang!
• Roxette – Have A Nice Day
• Roxette – Look Sharp
• Royal Family – Pyöreän Pöydän Ritarit
• Sakari Kuosmanen – Onnen Lyhteet
• Sakari Kuosmanen – Pieni Sydän
• Sami Saari – Sam The Man
• Sasha – Dedicated To
• Savage Garden – Greatest Hits
• Shaggy – Hot Shot
• Shakira – Laundry Service
• Shania Twain – Come On Over
• Sonique – Hear My Cry
• Soundi 2001
• Spice Girls – Spice World
• Suomirokkia 4
• Suurlähettiläät – Mitä Miehen Tulee Olla
• Strictly Ballroom – Mambo
• T.A.T.U. - 200 Km/h In The Rong Lane
• The Corrs – In Blue
• The Greatest Lovesongs ever
• The Middle Of The Road – The Best Of The Middle Of The Road
• The Osbournes – Family Album
• The Rasmus – Into
• The Rasmus – Hellofacollection
• The Rasmus – Hide Of The Sun
• Tiktak – Jotain Muuta
• Tiktak – Ympyrää
• Trance 2000
• Tyttö Sinä Olet Tähti Soundtrack
• Ultra Bra – Sinä Päivänä Kun Synnyin
• U2 – The Best Of 1990-2000
• Vanessa Mae – The Violinplayer
• Virtuoso – Suuren Meren Suolaa
• Www.Dancenet.Net
• Zen Cafe – Helvetisti Järkeä

…Loput on lainassa ympäri Suomea, kaipailisin pikkuhiljaa takaisin :)

Viime päivät on ollu pelkkää armotonta biletystä.

Maanantaina oli koulun tanssiaiset, sinäänsä tosi huonot kekkerit, mutta jatkot sitäkin paremmat! Lähdettiin tansseista hyvissä ajoin ja mentiin kämpille jatkamaan juhlia. Otettiin vähän (ja vähän enemmän) kuohuvaa, jonka jälkeen ystävällinen opettajamme suostui meille kuskiksi (ei tosissaan tiennyt mihin ryhtyi!)

Tiistaina oltiin kattomassa 50 centtiä, mikä oli ehkä parasta pitkään aikaan!! Aivan tajuttoman siistit bailut! Paljon hyvän näköisiä miehiä, hyvää musiikkia ja vähän vaatetta päällä. Tannashdeltiin lanteet keinuen rap-musiikin tahtiin, eikä vältytty katseilta. Muuta ei jäänyt kuitenkaan käteen, kuin uusi t-paita ja hyvää bilemieltä. Pitkästä aikaa oli tajuttoman hauskaa ja vaikkei kukaan uskokaan, aivan selvinpäin!

Tänään olimme ensin juhlistamassa ystävättäreni ansioikasta ylioppilaslakin saantia. Muut lähtivät jatkoille baariin, minä suuntasin sinne, missä asuin koko viime talven: Porvoon laskettelukeskukseen, Kokonniemeen. Oli mahtavaa päästä suksille taas pitkästä aikaa, etenkin kun joka tauolla oli ihastuttavan monta härskiä nuorta ja vähän vanhempaakin miestä ympärillä ehdottelemassa tuhmia. Blondi pääsi loistamaan kahdessa elementissään.

Pakoilin koko illan kahta asiaa, valmentajaani, sekä keskustelua, joka liittyisi jollain tapaa edellisviikonlopun toilailuihini. En halunnut vastata yhteenkään kiperään kysymykseen, joka sattuisi edes sivuamaan sitä missä vietin yöni ja mitä tehden. Yksi kaikista selvästi tiesi, mutta onnekseni osasi pitää suunsa kiinni.

Jos kaikki tulisi julki, tiedän että ainakin firman hameväki katsoisi minua entistä kierompaan, entistä halvemmin, mutta mitä tuumaisi rakas miehinen sukupuolemme? Sitä en tiedä, ellei edellä mainittu tule joskus tapahtumaan… En tiedä haluanko ottaa riskin…?

Voisi taas todeta, että eilisen ois ehkä voinu skipata. Hauskaa oli joo, eikä ees menny överiks, mutta nukkuminen ei välttämättä olekkaan niin yliarvostettua. Ja todettakoot että kahden hengen oksennusepidemia ja jomottava päänsärky… Ei kiva.

Ajatus oli taas vaihteeksi ihan hyvä, toteutus huono. Päätettiin eilen illalla edustaa perussuomalaisia kolmekymppisiä naisia, eli tuulipukukansaa. Käveltiin reippaina Toijalaan tarkoituksena harrastaa liikuntaa, viettää laatuaikaa tyttöporukalla ja hakea vähän sipsejä ABC:ltä. Ja tidyy, voisi todeta, että suunitelma meni täysin pieleen viimeistään siinä vaiheessa, kun yksi kolmesta iskettiin taksiin ja takaisin kotiin ja löysin itseni junasta matkalla Tampereelle.

Tampere on kyllä hieno kaupunki. Kaunista mihin tahansa vuorokauden aikaan. Juna-asemalla kohtasimme uuden tuttavuuden: “Hei tytöt! Tiiätteks kuka mä oon? Mä oon muuten Matti Nykänen! Ootteks nähny mun leffaa?” Kaunis tekohymy ja pientä nyökkäilyä, sitten nopea poistuminen takavasemmalle. Oh, mikä uros!

Edellisen viikonlopun kokemusten perusteella kukaan meistä ei halunnut lähteä baariin, vaan kaikki tyytyivät viettämään rauhaisaa koti-iltaa Pojan kotona. Ilta meni erittäin tyylikkäästi kolmestaan, minä, Poika ja Neiti. Nautimme viiniä ja keskustelimme Pojan viimeisimmästä ulkomaanmatkasta, katselimme matkakuvia ja nauroimme. Olotila vaihteli jutun tason mukana 14 vuotiaasta teinistä 40 vuotiaan yksinhuoltaja äidin rooliin. Olen huomannut olevani humalassa monipersoona, joka hieman kummaksuttaa minua. Olenko humalassa kaikkea sitä mitä salaisesti haluaisin olla? Ehkä, mutta se tarkoittaa vain sitä, että olen tyytyväinen elämääni, sillä suurimman osan ajasta olen oma kauhea itseni. Selvänä tai epäselvänä.

Aamuyöstä päätimme lähteä Pirkanhoviin syömään. Söin puolikkaan kebabhampurilaisen, josta toisen puolen onnistuin levittämään pitkin pöytää. Viihtyisää. Jossain vaiheessa yötä menetin hermoni totaalisesti Neitiin, jonka oli pakko olla koko ajan lirkuttelemassa Pojalle. Ei niin, että olisin ollut mustasukkainen, sillä omassa mielessäni pyöri jostain kumman syystä koko ajan eräs toinen kaksilahkeinen. Ärsyynnyin vain aivan suunnattomasti, sillä katsellessani “nuoren parin” estotonta flirttiä näin vain itseni milloin kenenkin miehen sylissä. Olenko tosissaan tuollainen?

Hätkähdin myös huomatessani, että ajattelin erästä tiettyä poikaa tauotta. Tilanne oli uusi minulle, mutta olin kuullut joidenkin puhuvan siitä, ihastuminen. EI! En ole ihastunut, vaan taas kerran vain kiinnostunut.

Voi kumpa ihastuisinkin kerran, voi edes kerran…