Marinagit

Eilen oli vuorossa vauhtia ja haltuunottoa. Tässä ohjaajat pääsivät kokeilemaan erilaisia ohjauksia, treeni oli suunniteltu niin, että oli mahdollista harjoitella takaaleikkauksia, valsseja, mutta myös sylikäännöstäkin. Mutta haasteensa toi kyllä pitkien suorien juoksu, okseri ja muuri ovat liian vähän treenatuja esteitä, niitä pitäisi harjoitella useammin.

Lisäksi muistuttelin mieleen, että treeneissä kannattaisi kokeilla uusia juttuja, tai niin minä ainakin yritän toimia. Kisoissa ei ainakaan ihan upouutta asiaa viitsisi kokeilla, vaan olisi hyvä tietää mitkä ohjauskuviot ylipäätänsä ovat suoritettavissa. Toisaalta treeneissä pitäisi läytää tasapaino, jos takaaleikkaus on vaikeaa, niin sitä pitää harjoitella, unohtamatta kuitenkaan valssiharjoituksia jne.

Treenirata, ensin 1-13, sitten 21-34:

Ensi viikolla minä koulutan poikkeuksellisesti keskiviikkona kilpailuvalmiita ja kilpailevia maxeja ja medejä.

Eilen teemana oli välistävetoa, takaakiertoa ja takaaleikkausta sai parissakin kohtaa tehtyä, myös keinua ennen halutessaan. Mutta kuten kaikissa treeneissä, aina mukaan mahtuu muutakin ja niin eilenkin; haltuunottoa ja sylikäännöksen sai parissa kohdassa harjoitella ja kepeille pystyi viemään kummalta puolen vaan kahdessa ekassa harjoituksessa.

Koirista tai oikeastaan ohjaajista huomasi, että välistävetoja (7-11) on tehty.  ”Yksikertaisempi” aitojen pujottelu (esim.28-32) meinasi ensin mennä pieleen, mutta se johtui kyllä kouluttajan silmillä katsottuna siitä, että koiria ei ohjattu selkeästi, joten koirat joutuivat tekemään itse päätöksen, mihin mennä ja tulivat aitojen välistä pois tuttuun tapaa. Kun ohjaajat keskittyivat kunnolliseen vartalo-ohjaukseen, niin johan kropat kääntyivät ja koirat kulkivat juuri sinne minne pitikin ja ohjaus alkoi näyttämään oikein sujuvalta ja kivalta . 

Ensin tehtiin “lämmittelynä” numerot 1-12. Sitten päivän “pääharjoitus” 21-33, missä ehkä hankalin osa heti alussa 21-24.  Loppuun 41-55, jolloin keinu käännettiin tietysti toisinpäin. Tässä oli hankalinta 50-51 aitojen sylikäännöksen (joka sujui hyvin), jälkeinen haltuunotto, ettei koira syöksynyt putken väärästä päästä sisään:
 

On mukavaa huomata, että treenisuunnittelu alkaa sujumaan ja kokoajan kehittelen mielessäni treenejä lisää. Ainakin nyt tuntuu, että treenit ovat olleet aika hyviä ja haluaisin itsekin treenata noita suunnittelemiani treenejä oman koirani kanssa .

Ensi kerralla on vuorossa vauhtia ja haltuunottoa, elleivät koulutettavat esitä  muita toiveita.

Tämän kerran harjoituksena oli irtaantuminen ja esteenohitus. Ensin otettiin lämmittelynä, erillisenä irtaantumis- ja takaaleikkausharjoituksena esteet A-K. Ensin tehtiin koko “rata”, sen jälkeen vielä targetin tai lelun kanssa harjoiteltiin irtaantumista D esteelle. Alussa aidalta 2 puomille piti ohjata kunnolla, jotta koira ei hypännyt puomille ihan sivusta. Myös takaaleikkausta harjoiteltiin erikseen ja itseasiassa se alkaa sujumaan. “Eteen” tms. käskyn opettaminen olisi hyvä juttu, sitä voisi tietysti harjoitella erikseenkin.  

Sitten oli päivän “pääharjoitus” 1-11, missä oli  irtaantumista putkeen, mutta myös takaakiertoa esteen ohituksen lisäksi (renkaan jälkeen 10-aidalle takaakiertona, eikä hämäysaitaa F ollenkaan).  Lopputreeninä vielä 21-28, joka oli “mukamas helppo”, mutta putkelta osa singahti kuitenkin 10 aidan yli. Esteiden ohitukset ja hämäysesteet toivat omat haasteensa treeniin. Kiva oli huomata, että edellisellä kerralla olleet takaakierrot alkavat jo vähän sujumaan, vielä muutamat vastaavat treenit, niin koirat osaavat ne tuosta vaan .

Ohessa treenirata:

Torstai on aika rankka päivä (koulutuksia 4h), mutta viimeinen ryhmä on kiva kouluttaa ja eilen oli ilmeisen onnistunut harjoitus. Haastava, mutta kaikille sai taas antaa positiivista palautetta

Eilen oli kilpailevien toinen treeni. Minulla on vaikeuksia suunnitella treeneihin vain yhtä teemaa, vaan selvästi olen tunkemassa useampaa harjoitusta yhteen iltaan.  Sinänsä ei tuo ehkä ole huono asia, koska niinhän radoillakin pitää osata monta asiaa lyhyen ajan sisällä. Lisäksi, vaikkei ratatreenejä olekaan tarkoitus tehdä, niin kymmenen esteen sarjoja ollaan kuitenkin tehty. Toisaalta näin saadaan aikaan sekä vauhtia suoria että pienellä alueella liikkumista, missä pitäisi osata pitää itsensä liikkeellä vaikkei oikeasti liikukaan.

Eilen teemoina oli esteiden takaakiertoa ja tiukkoja käännöksiä ja nämä osuudet sujuivatkin hienosti. Keppikulmat eivät kuitenkaan olleet helppoja ja A-este houkutteli koiria molemmissa suunnissa kovasti. Totesin näille kilpailevillekin (joilla koirien motivointi on hienoa), etä palkkausta voisi miettiä, miksi koirat hakeutuvat aina kontakteille .

Ohessa treenikuvio:

Torstai-illan viimeinen treeni on minikilpailevat ja kouluttajalle uusia haasteita ryhmän osaamisen myötä, mutta samalla myös uutta oppia, miten eri tavoin voikaan radanpätkiä tehdä. Eilen paikalla oli vain neljä koirakkoa, porukka on tuttuakin tutumpaa, kaikki tuntevat toisensa ennestään, niinpä myös kommentit lentävät puolin ja toisin iloisen kannustavasti.

Treenisuunnitelmani oli mielestäni OK, olin kopioinut Riihimäen epävirallisesta radasta sopivia osia parin muunnoksin. Ryhmä ei halua tehdä kokonaisia pitkiä ratoja, vaan mieluummin keskitytään tekniikkaan. Itsekin suosin samaa ajatusta, kisoissa voi harjoitella ratoja, tosin ehkä joskus otetaan joku superpitkä rata…?    Jossain vaiheessa eilen ajattelin kyllä, että treeniradassa ei ole riittävästi treenattavaa (kun koirakoita tosiaan vain neljä), mutta nämä koulutettavani keksivät sitten itse uusi variaatioita samaan rataan. Jotain parannettavaa osasin osalle suorituksista sanoa, mutta olipa joukossa välillä omaan silmään niin hienoja suorituksia, että ei voinut muut sanoa, kuin hieno suoritus

Tässä treenikuvia, joka tehtiin myös vastakkaiseen suuntaan ja lopussa sitten vielä muutamat erilaisetkin kieputukset. Haastavin oli tuo putken umpikulma, joka kyllä treenaamalla lähti sujumaan. Järkevin suuntahan oli ohjaajan kiertää putken ulkokautta, jotta koira ei 7 aidan jälkeen syöksynyt 12 aidalle (joka oli vähän lähempänä kuin kuvassa), mutta toisessa päässä piti olla oikein kutsumassa, ettei koira pyörähtäisi  itsensä ympäriä. Saimmepa renkaalle mennessä takaaleikkauksenkin sujumaan muutaman ohjaajan epäilyksestä huolimatta.

Tiukempiin ohjauslinjoihin aletaan keskittymään jatkossa, vaikka  yksi koira “etsiikin suorimman linjan ohjaajan luokse”, niin muiden kanssa voidaan alkaa oikomaan vähän mutkia ja ehkä saadaan muutama sekunnin sadasosa kiristettyä ajoista .

Kiitokset ryhmälle ja Niinalle erityskiitos kotiinkuljetuksesta