Marinagit

Torstai-illan viimeinen treeni on minikilpailevat ja kouluttajalle uusia haasteita ryhmän osaamisen myötä, mutta samalla myös uutta oppia, miten eri tavoin voikaan radanpätkiä tehdä. Eilen paikalla oli vain neljä koirakkoa, porukka on tuttuakin tutumpaa, kaikki tuntevat toisensa ennestään, niinpä myös kommentit lentävät puolin ja toisin iloisen kannustavasti.

Treenisuunnitelmani oli mielestäni OK, olin kopioinut Riihimäen epävirallisesta radasta sopivia osia parin muunnoksin. Ryhmä ei halua tehdä kokonaisia pitkiä ratoja, vaan mieluummin keskitytään tekniikkaan. Itsekin suosin samaa ajatusta, kisoissa voi harjoitella ratoja, tosin ehkä joskus otetaan joku superpitkä rata…?    Jossain vaiheessa eilen ajattelin kyllä, että treeniradassa ei ole riittävästi treenattavaa (kun koirakoita tosiaan vain neljä), mutta nämä koulutettavani keksivät sitten itse uusi variaatioita samaan rataan. Jotain parannettavaa osasin osalle suorituksista sanoa, mutta olipa joukossa välillä omaan silmään niin hienoja suorituksia, että ei voinut muut sanoa, kuin hieno suoritus

Tässä treenikuvia, joka tehtiin myös vastakkaiseen suuntaan ja lopussa sitten vielä muutamat erilaisetkin kieputukset. Haastavin oli tuo putken umpikulma, joka kyllä treenaamalla lähti sujumaan. Järkevin suuntahan oli ohjaajan kiertää putken ulkokautta, jotta koira ei 7 aidan jälkeen syöksynyt 12 aidalle (joka oli vähän lähempänä kuin kuvassa), mutta toisessa päässä piti olla oikein kutsumassa, ettei koira pyörähtäisi  itsensä ympäriä. Saimmepa renkaalle mennessä takaaleikkauksenkin sujumaan muutaman ohjaajan epäilyksestä huolimatta.

Tiukempiin ohjauslinjoihin aletaan keskittymään jatkossa, vaikka  yksi koira “etsiikin suorimman linjan ohjaajan luokse”, niin muiden kanssa voidaan alkaa oikomaan vähän mutkia ja ehkä saadaan muutama sekunnin sadasosa kiristettyä ajoista .

Kiitokset ryhmälle ja Niinalle erityskiitos kotiinkuljetuksesta