Marinagit

Eilen paikalla oli neljä koirakkoa, kaksi maxi ja kaksi medi koiraa. Minä vedin medien treenit ja Henna maxit.

Treenirata jaettiin kahteen osaan, ensimmäisellä osalla takaaleikkausta, jota teimme myös päinvastaiseen suuntaan ja toisella osalla A:ta kontaktiesteenä ja putken umpikulmaan lähetystä.

Omalla puolella juteltiin irtaantumisen tärkeydestä, takaaleikkaus on muutoin mahdotonta ja sitähän voisi harjoitella kotonakin lelun avulla. Eli ilman esteitä voi ja kannattaa harjoitella, irtaantumista voi treenata heittämällä lelua tai käyttää targettia ja opettaa irtaantumiskäskyä ilman muuta häiriötä.

Motivoinnista myös puhuttiin, leikin ja lelun avulla vauhtia voisi saada paljon lisää. Toisaalta, jos koira on kovasti kiinni ohjaajassa, eikä vaan irtoa, niin sitten ainoa vaihtoehto on vain juosta kovaa. Koira sitten menee niin kovaa, kun ohjaaja juoksee (ja itseasiassa näinkin saadaan vähitellen vaivihkaa irtaantumista tapahtumaan, kun koira innostuu vauhdista, “nimimerkki kokemusta on”  ).

Putken umpikulmaan lähetys ja sieltä oikeaan suuntaan kääntyminenkin sujuivat hyvin, kun etenkin kutsu tehtiin riittävän tehokkaasti ja tiheään, jotta koira oikeasti tiesi, mihin suuntaan putkelta piti kääntyä.

Kiva treeni taas kouluttajalle, alla treenirata. Vappuna ei treenata, vaan seuraavan kerran tavataan 8.5. Kelkkapuistossa .

Eilen oli kilpailevien toinen treeni. Minulla on vaikeuksia suunnitella treeneihin vain yhtä teemaa, vaan selvästi olen tunkemassa useampaa harjoitusta yhteen iltaan.  Sinänsä ei tuo ehkä ole huono asia, koska niinhän radoillakin pitää osata monta asiaa lyhyen ajan sisällä. Lisäksi, vaikkei ratatreenejä olekaan tarkoitus tehdä, niin kymmenen esteen sarjoja ollaan kuitenkin tehty. Toisaalta näin saadaan aikaan sekä vauhtia suoria että pienellä alueella liikkumista, missä pitäisi osata pitää itsensä liikkeellä vaikkei oikeasti liikukaan.

Eilen teemoina oli esteiden takaakiertoa ja tiukkoja käännöksiä ja nämä osuudet sujuivatkin hienosti. Keppikulmat eivät kuitenkaan olleet helppoja ja A-este houkutteli koiria molemmissa suunnissa kovasti. Totesin näille kilpailevillekin (joilla koirien motivointi on hienoa), etä palkkausta voisi miettiä, miksi koirat hakeutuvat aina kontakteille .

Ohessa treenikuvio:

Toisella treenikerralla oli esteinä rengas, pussi ja kaksi aitaa eteenlähetyksenä joko targetin tai lelun kanssa.
Minun puolen ryhmissä aloitimme renkaalla ja se tehtiin kaikkien kanssa hihnalla. Ohjaaja jätti koiran renkaan eteen, minä otin hihnan renkaan läpi (hihna ihan löysällä), ohjaaja tuli renkaan toiselle puolen ja kutsui koiran. Joko jokainen koira oli ilmiömäinen renkaan suorittaja tai ehkä hihnalla oli hienovarainen ohjaava vaikutus, kaikki tulivat hienosti renkaan läpi. Etäisyyttä otettiin jonkun verran renkaaseen ja myös kutsuun, mutta mitään lähetystä ei meidän puolella edes yritetty vielä. Itse suosin, että tehdään harjoitus oikein, antamatta mahodollisuutta virheelliseen suoritukseen. Seuraavalla kerralla kun rengas on treenattavana, otetaan lähetystäkin - ehkä . 

Kahden aidan kanssa teimme targetille lähetystä, paitsi yksi lelupalkkauksesta innostunut koira, jolle lelu heitettiin. Lelun heitossa tulee kuin huomaamatta ja luontevasti käden ohjaava liike, joka pelkälle targetille lähettäessä tahtoi helposti unohtua.

Pussia harjoiteltiin ensin hieman rullalle käärittynä ja vähitellen avattiin enemmän, kunnes kaikki koirat syöksyivät itsenäisesti pussi läpi . Rohkeita koiria ja totesinkin, että agility on siitä kiva laji, että kivan harrastuksen myötä hieman arempi koira saa lisää itseluottamusta, kun sen annetaan itse tehdä päätöksiä, eikä pakoteta.

Kaikissa ryhmissä aikaa jäi näiden suunnitelman mukaisten treenien jälkeen, joten treenasimme ylimääräisenä putkea, joka kuuluu seuraavan kerran treenisuunnitelmaan. Ensin kutsuna ja sitten putkeen lähetystä. Tässä vaiheessa osa koirista alkoi kuitenkin väsymään ja pitäisikin muistaa, että vaikka ohjaajat jaksaisivatkin vielä uusia asioita, niin koirat eivät jaksa omaksua uusia asioita kerralla liian paljon.  

Harmittava huomio oli, että uroskoirat merkkasivat putkemme aika huolellisesti Ensi kerralla onkin hienovaraisen puheen paikka, koska kun yksi uros merkkaa esteen, moni muu tekee sen perässä. Eli mitään muuta ei juuri tarvitsekaan kieltää agilitytreeneissä, mutta esteitä EI merkata. 

Ensi kerralla on vuorossa A-este, pituus (+aita) , kepit taas puolikkaana ja ehkä putki.

Torstai-illan viimeinen treeni on minikilpailevat ja kouluttajalle uusia haasteita ryhmän osaamisen myötä, mutta samalla myös uutta oppia, miten eri tavoin voikaan radanpätkiä tehdä. Eilen paikalla oli vain neljä koirakkoa, porukka on tuttuakin tutumpaa, kaikki tuntevat toisensa ennestään, niinpä myös kommentit lentävät puolin ja toisin iloisen kannustavasti.

Treenisuunnitelmani oli mielestäni OK, olin kopioinut Riihimäen epävirallisesta radasta sopivia osia parin muunnoksin. Ryhmä ei halua tehdä kokonaisia pitkiä ratoja, vaan mieluummin keskitytään tekniikkaan. Itsekin suosin samaa ajatusta, kisoissa voi harjoitella ratoja, tosin ehkä joskus otetaan joku superpitkä rata…?    Jossain vaiheessa eilen ajattelin kyllä, että treeniradassa ei ole riittävästi treenattavaa (kun koirakoita tosiaan vain neljä), mutta nämä koulutettavani keksivät sitten itse uusi variaatioita samaan rataan. Jotain parannettavaa osasin osalle suorituksista sanoa, mutta olipa joukossa välillä omaan silmään niin hienoja suorituksia, että ei voinut muut sanoa, kuin hieno suoritus

Tässä treenikuvia, joka tehtiin myös vastakkaiseen suuntaan ja lopussa sitten vielä muutamat erilaisetkin kieputukset. Haastavin oli tuo putken umpikulma, joka kyllä treenaamalla lähti sujumaan. Järkevin suuntahan oli ohjaajan kiertää putken ulkokautta, jotta koira ei 7 aidan jälkeen syöksynyt 12 aidalle (joka oli vähän lähempänä kuin kuvassa), mutta toisessa päässä piti olla oikein kutsumassa, ettei koira pyörähtäisi  itsensä ympäriä. Saimmepa renkaalle mennessä takaaleikkauksenkin sujumaan muutaman ohjaajan epäilyksestä huolimatta.

Tiukempiin ohjauslinjoihin aletaan keskittymään jatkossa, vaikka  yksi koira “etsiikin suorimman linjan ohjaajan luokse”, niin muiden kanssa voidaan alkaa oikomaan vähän mutkia ja ehkä saadaan muutama sekunnin sadasosa kiristettyä ajoista .

Kiitokset ryhmälle ja Niinalle erityskiitos kotiinkuljetuksesta

Ensimmäisella ulkokauden treenikerralla paikalla oli viisi koirakkoa seitsemästä. Ryhmä on vähän sekalainen tasoltaan ja eri koko luokiltaan. Kaksi tyttöä ovat ohjaajina aloittelijoita, mutta koirat jo kokeneita kisakoiria, muut ryhmässä ovatkin sitten jo lähes kilpailuvalmiita tai kilpailevia, mutta kunkin osaamisen mukaan treenejä tehdään ja hienosti kaikkien ensimmäinen treeni meni .

Eka treeni oli ratamainen treeni, jossa katsoin miten koira irtoavat, miten sujuu valssi tai takaaleikkaus ja ohjaus ylipäätänsä. Tämän perusteella suunnitellaan seuraavia treenikertoja ja vaikka osan olin jo tehnyt valmiiksi, niin pientä vaikeutta, koirien haltuunottoa, mutta myös irtaantumista treeneihin suunnittelen lisää. Kouluttajalla oli mukavaa, kun ohjaajat ovat selvästi lajista innostuneita, kohtelevat koiriaan nätisti ja kuuntelevat kouluttajaa. Kivasti kaikki palkkasivat ja herättelivät koiriaan, joita ulkokausi aina ihanine hajuineen yleensä enismmäisellä treenikerralla hämmentää.  

Ohessa treenikuva:

Ensi kerralla treenataan takaaleikkausta, A-estettä ja putken umpikulmaan lähetystä.

Torstaina oli ensimmäinen treeni alkeiskurssilaisilla. Nuoret olivat mukavasti ajoissa paikalla, muutamaa poikkeusta lukuunottamatta… paikalla olisikin hyvä olla mieluummin hieman liian aikaisin, kuin myöhässä .

Ensimmäisella kerralla tutustuttiin hyppyesteestä aitaan, jota harjoiteltiin matalan riman kanssa kutsuna suoraan ja vinottain eri suunnista, jotta esteelle lähestyminen ja poistuminen tulivat tutuiksi. Sitten otettiin targetille/lelulle lähetys. Kivasti koirat jo nyt katsoivat rimaa ja hyppäsivät matalan riman yli ongelmitta, eivätkä siivekkeetkään pelottaneet.

Seuraavaksi oli vuorossa kepit, ohjaajat saivat ensin kuivaharjoitella puolikkailla (6) kepeillä ilman koiraa ja sen jälkeen koiran kanssa. Kepit otettiin molemmin puolin ohjaten ja minun puolella pidin koirat hihnassa, jotta tarvitaessa pystyin hienovaraisesti ohjaamaan hihnan avulla. Hienosti koirat seurasivat namikättä ja ohjaajien rytmi & peruuttaminen sujuivat kivasti.

Loppuun otettiin putki, ensin putki suorana ja ohjaaja kutsui putken toisesta päästä. Toisella kerralla ne koirat, jotka selkeästi olivat jo syöksymässä putkeen, lähetettiin putkeen. Lopussa putki käännettiin hieman kaarelle ja rohkeus riitti putken läpimenoon tällöinkin, kun ohjaajat kutsuivat putken toisesta päästä.

Kivasti ohjaajat muistivat palkata ja kehua koiria suoritusten jälkeen, muutama ohjaaja sai oikein “erityiskiitosta”, kun he osasivat kannustaa ja kehua koiriaan erityisen hyvin. Tunti vierähti nopeasti, mutta eipä koirat, saati ohjaajat jaksaisi keskittyä kovinkaan paljon pidempään, vaikka halua ehkä olisi ollutkin .

Ensi kerralla harjoitellaan rengasta ja pussia, aitojen  lisäksi.

Kevään alkeiskurssit (ei jäsenille), alkavat huomenna 10.4. Meillä Hennan kanssa on nuorisoryhmät koulutettavana, ensimmäisen ryhmän treeni alkaa klo 18  ja seuraava klo 19. Ryhmissä on 10 koirakkoa, mutta meitä on tosiaan kaksi kouluttajaa, joten aikaa pitäisi olla ihan mukavasti perusasioiden opettamiseen.

Eilen pidimme teoriaosuuden, joka on kursseille osallistuville pakollinen. Toivottavasti teoriasta oli hyötyä, aiheina mm. mitä agility on, koiran ja ohjaajan suhde, koiran motivointi ja palkkaus,  esteiden esittely ja oikea suoritus sekä treenisääntömme. Tänne päivittelen alkeiskurssin sujumista ja tunnelmia .

Ensi viikolla alkavat jäsenten omat treenit ja minä koulutan torstaina ei-jäsenten lisäksi omia nuorisojäseniä ja illan päätteeksi vielä kilpailevia minejä. Näistä treeneistä voi lukea myöhemmin ko. ryhmien omista osioistaan ja niihin tulee tuttuun tapaan treenipiirustuksia.