Marinagit

Vaihdoin toisen kouluttajamme kanssa viime viikon koulutuksemme. Hän koulutti torstain alkeisryhmäläisiä ja minikilpailevia ja minä keskiviikon kilpailuvalmiita maxeja, kilpailevia maxeja ja viimeisenä kilpailevia maxeja & medejä (sekaryhmä), johon otin omankin koirani mukaan, kun juoksu vihdoin ohi.

Koulutettavista osa oli minulle tuttuja ja osan tapasin ensi kerran tai ainakin ensi kerran treenien muodossa. Saattaa olla, että joillekin tuli yllätyksenä meikäläisen suoraakin suorempi palaute, mutta toivottavasti tarkoitukseni/palautteeni ymmärretään oikein. Jos siis sanon, että “huuda vähemmän ja ohjaa enemmän”, niin ihan oikeasti sitä tarkoitan, en pahalla, vaan hyvällä ja itseasiassa, kun ohjaaja noudatti neuvoani, niin tulostakin alkoi näkymään 

Teemaksi olin suunnitellut sylikäännöstä, mutta sylikäännös oli selvästi useammalla ohjaajalle vieras juttu, joten nuo ohjauskohdat pystyi hyvin kyllä valssaten tai muutenkin sujuvasti ohjaamaan. Ideanani olikin “esitellä” sylikäännös, kertoa, miten sitä voisi itse harjoitella jopa ilman esteitä ja ehkä sitten joskus jossain sopivassa kohdassa kisassakin tulee paikka, että sylikäännös olisi paras ohjaustapa.

Esteinä oli okseri, jonka etenkin kilpaileville maxeille tein isoksi, moni kolisutteli rimoja, eli lisää okseritreeniä. Lisäksi tuo “suora” 6-aidalta renkaalle (7),  okserille (8) ja putkeen (9), ei todellakaan ollut suora, vaikka moni ilmeisesti näin rataantutustuessaan ajatteli. Eli rataantutustumisessa pitää kiinnittää huomioita esteiden linjoihin suhteessa toisiinsa. Keppikulma oli myös kohtuu vaikea, putkelta tultiin vauhdilla ja toisesta suunnasta aidan kautta kepeille piti malttaa odottaa koiraa, ettei vedättänyt liikaa kepeille, eli väärästä välistä sisään.

Treenit menivät hyvin, oli kiva tavata ja kouluttaa uusia koirakkoja

Tässä treenirata, esteet 1-15 ja 21-32

Eilen oli vuorossa vauhtia ja haltuunottoa. Tässä ohjaajat pääsivät kokeilemaan erilaisia ohjauksia, treeni oli suunniteltu niin, että oli mahdollista harjoitella takaaleikkauksia, valsseja, mutta myös sylikäännöstäkin. Mutta haasteensa toi kyllä pitkien suorien juoksu, okseri ja muuri ovat liian vähän treenatuja esteitä, niitä pitäisi harjoitella useammin.

Lisäksi muistuttelin mieleen, että treeneissä kannattaisi kokeilla uusia juttuja, tai niin minä ainakin yritän toimia. Kisoissa ei ainakaan ihan upouutta asiaa viitsisi kokeilla, vaan olisi hyvä tietää mitkä ohjauskuviot ylipäätänsä ovat suoritettavissa. Toisaalta treeneissä pitäisi läytää tasapaino, jos takaaleikkaus on vaikeaa, niin sitä pitää harjoitella, unohtamatta kuitenkaan valssiharjoituksia jne.

Treenirata, ensin 1-13, sitten 21-34:

Ensi viikolla minä koulutan poikkeuksellisesti keskiviikkona kilpailuvalmiita ja kilpailevia maxeja ja medejä.

Henna veti eilen suunnittelemani treenin, jossa oli sama aihe kuin kilpailevilla mineillä, eli vauhtia ja haltuunottoa. Koska omat koulutukseni jatkuvat iltayhdeksään, niin tämän ryhmän osalta toimin tällä kertaa vain avustajana, muuttelin esteiden korkeuksia (ryhmässä maxi- ja medikoiria) ja kuskasin kentälle esteitä.

Harjoitus oli aika vaikea, helpon ja pitkän juoksuosuuden jälkeen A-este, jonka jälkeen haltuunottoa. Ensin tehtiin esteet 1-11 ja sen jälkeen vielä 21-30.

Paikalla oli vain neljä koirakkoa, joten ohjaajat ehtivät kokeilemaan erilaisia ohjaustapoja hienosti. Okseria on harjoiteltu selvästi liian vähän, joten sitä, kuten muitakin “harvinaisempia” esteitä pitää jatkossa ottaa mukaan treeneihin.

Erikoisen kiva oli havaita, että koiran motivointiin aletaan kiinnittämään huomiota. Motivoinnin tärkeyttä ei voi liikaa korostaa ja kouluttajalle on todella iloinen asia, että ohjaajat miettivät oma-aloitteisesti asiaa .

Eilen oli uutena esteenä muuri, joka tehtiin näin ensi kertaa ilman irtopaloja. Olin varautunut riman kanssa “ohjaamaan” koirien hyppyä muurin yli, mutta jokainen hyppäsi hienosti yli, ottamatta muurista tukea. Lisäksi yksikään koirista ei aristellut muurin sivutolppia, vaan kaikki hyppäsivät rohkeasti muurin yli.

Rengasta harjoiteltiin taas kertauksena. Käytössä oli vanha renkaamme, jota voi asteittain kohottaa korkeammalle, joten maxit saivat hypätä hieman korkeampaa rengasta, kuin mini/medi rengas. Rengasta tehtiin jo vierestä lähettäen, tosin monelle pidin targettia kuitenkin houkuttimena renkaan edessä, ettei tullut tarvetta juosta välistä.

A-este oli myös uudemman kerran ja edelleen tein sen kaikkien kanssa hihnassa. Hihnassa kontaktin harjoittelu ei ole häpeä, vaan harkittua harjoittelua, joka toivon mukaan kantaa pitkälle myöhemmin =kontaktin suoritus opitaan oikein. Koirilla alkaa olla selkä taju A:n suorittamisesta, hieno homma .

Lopuksi oli neljän aidan suora, joka ensin tehtiin sivulta ohjaten kaikki neljä aitaa. Tämän jälkeen koira ohjattiin edelleen sivulta, mutta koira tulikin vetää kolmannen aidan välistä pois = hlatuunottoa. Seuraavaksi toisen aidan välistä ja loppuun tehtiin vielä koko suoran juoksu sivulta ohjaten. Sivulta ohjaaminen on itseasiassa vaikeampaa kuin enää muistaakaan; koira tahtoo juosta esteiden välistä heti ohjaajan luokse, joten kouluttajan  seisominen neljän aidan takana toimii aika kivana houkuttimena ja näin koira saadaan juoksemaan suoraan. Aitojen rimat pidin maxeilla vielä medien korkeudella ja nyt ei kukaan yrittänyt juosta rimojen ali. Nostetaan siis rimoja vähitellen ylemmäksi, niin tulee hypyt suoritettua oikein.

Ensi kerralla on torstain treenien kouluttajana toinen kouluttaja itse koulutan ensi viikolla keskiviikkona kilpailuvalmiita ja kilpailevia maxeja ja medejä.  

Eilen teemana oli välistävetoa, takaakiertoa ja takaaleikkausta sai parissakin kohtaa tehtyä, myös keinua ennen halutessaan. Mutta kuten kaikissa treeneissä, aina mukaan mahtuu muutakin ja niin eilenkin; haltuunottoa ja sylikäännöksen sai parissa kohdassa harjoitella ja kepeille pystyi viemään kummalta puolen vaan kahdessa ekassa harjoituksessa.

Koirista tai oikeastaan ohjaajista huomasi, että välistävetoja (7-11) on tehty.  ”Yksikertaisempi” aitojen pujottelu (esim.28-32) meinasi ensin mennä pieleen, mutta se johtui kyllä kouluttajan silmillä katsottuna siitä, että koiria ei ohjattu selkeästi, joten koirat joutuivat tekemään itse päätöksen, mihin mennä ja tulivat aitojen välistä pois tuttuun tapaa. Kun ohjaajat keskittyivat kunnolliseen vartalo-ohjaukseen, niin johan kropat kääntyivät ja koirat kulkivat juuri sinne minne pitikin ja ohjaus alkoi näyttämään oikein sujuvalta ja kivalta . 

Ensin tehtiin “lämmittelynä” numerot 1-12. Sitten päivän “pääharjoitus” 21-33, missä ehkä hankalin osa heti alussa 21-24.  Loppuun 41-55, jolloin keinu käännettiin tietysti toisinpäin. Tässä oli hankalinta 50-51 aitojen sylikäännöksen (joka sujui hyvin), jälkeinen haltuunotto, ettei koira syöksynyt putken väärästä päästä sisään:
 

On mukavaa huomata, että treenisuunnittelu alkaa sujumaan ja kokoajan kehittelen mielessäni treenejä lisää. Ainakin nyt tuntuu, että treenit ovat olleet aika hyviä ja haluaisin itsekin treenata noita suunnittelemiani treenejä oman koirani kanssa .

Ensi kerralla on vuorossa vauhtia ja haltuunottoa, elleivät koulutettavat esitä  muita toiveita.

Eilen uutena esteenä oli keinu, jota tehtiin tietysti hihnassa. Ensin selostin kaikille keinun suoritusta, kontaktiosuuksia ja keinun huolellista harjoittelua alkuun hihnassa, jottei lentokeinuja tai muitakaan vahinkoja pääsisi sattumaan. Samalla puhuessani kolisuttelin keinua maahan ja näin koirat saivat kuulla keinun kolinaa turvallisesti tassut maanpinnalla.  Keinu sujuikin valtaosalla hienosti ja se tehtiin kolmeen (tai peräti neljään?) kertaan hihnassa.

Viime kerralla puomia pelännyt koira sai puomin yhden osan harjoiteltavaksi maata vatsen. Puomin toisen pään nostin muurin yhtä osaa vasten, jolloin puomi nousi aavistuksen ylöspäin. Tämä harjoittelu sujui hyvin. Sen jälkeen koira nousi keinua pienen matkaa ylöspäin, mutta keinun noustessa hieman enemmän ylöspäin, matkanteko pysähtyi.  Koiraa ei pakotettu jatkamaan matkaa, vaan hetken päästä ohjaaja nosti koiran keinulta pois ja kuuntelimme keinun kolinaa keinun läheisyydessä ja koira söi siinä namia (keinun kolina ei kuitenkaan pelottanut, joten uskoisin, että pelon syynä on korkeus).

Kepit tehtiin eilen ensi kertaa kokonaisena ja kuuden kepit jälkeen 12 keppiä taisikin tuntua loputtomalta matkalta . Oikean rytmin löytäminen on vaikeaa, keppien harjoittelu vaati paljon harjoittelua ja kärsivällisyyttä, mutta osa koirista alkaa jo hieman rytmittämään itseään ja osa ohjaajista osaa jo ihan selvästi ohjata keppejä. 

Kolmantena harjoituksena oli kolme aitaa, sivulta ohjaten. Osan kanssa käytimme edelleen targettia houkuttimena, mutta osa koirista jo alkoi seuraamaan ohjausta. Maxikoirilla oli eilen ensi kerran rimat maxikorkeudella ja aika kivasti se sujui, mutta yksi lähti alittamaan rimoja. Otimme heti apurimat käyttöön, mutta ensi kerralla riman alittajalle taidan kuitenkin laskea riman vielä medikorkeudelle - varmuuden vuoksi. Kiva oli huomata, että ohjaaminen alkaa sujumaan.

Tämä oli siis jo 5. treenikerta alkeisryhmäläisille, puolet kurssista on nyt käyty ja niin koirilla kuin ohjaajillakin alkaa olla varmaan käsitys siitä, mitä agility on, onko se kivaa ja haluaako lajin harrastamista jatkaa. Kivasti koirakot ovat mielestäni edistyneet, koirat ovat pääsääntöisesti hienosti hallinnassa ja rohkeita kokeilemaan uusia asioita.

Tämän kerran harjoituksena oli irtaantuminen ja esteenohitus. Ensin otettiin lämmittelynä, erillisenä irtaantumis- ja takaaleikkausharjoituksena esteet A-K. Ensin tehtiin koko “rata”, sen jälkeen vielä targetin tai lelun kanssa harjoiteltiin irtaantumista D esteelle. Alussa aidalta 2 puomille piti ohjata kunnolla, jotta koira ei hypännyt puomille ihan sivusta. Myös takaaleikkausta harjoiteltiin erikseen ja itseasiassa se alkaa sujumaan. “Eteen” tms. käskyn opettaminen olisi hyvä juttu, sitä voisi tietysti harjoitella erikseenkin.  

Sitten oli päivän “pääharjoitus” 1-11, missä oli  irtaantumista putkeen, mutta myös takaakiertoa esteen ohituksen lisäksi (renkaan jälkeen 10-aidalle takaakiertona, eikä hämäysaitaa F ollenkaan).  Lopputreeninä vielä 21-28, joka oli “mukamas helppo”, mutta putkelta osa singahti kuitenkin 10 aidan yli. Esteiden ohitukset ja hämäysesteet toivat omat haasteensa treeniin. Kiva oli huomata, että edellisellä kerralla olleet takaakierrot alkavat jo vähän sujumaan, vielä muutamat vastaavat treenit, niin koirat osaavat ne tuosta vaan .

Ohessa treenirata:

Torstai on aika rankka päivä (koulutuksia 4h), mutta viimeinen ryhmä on kiva kouluttaa ja eilen oli ilmeisen onnistunut harjoitus. Haastava, mutta kaikille sai taas antaa positiivista palautetta

Eilisenä harjoituksena oli irtaantuminen, mutta myös vähän haltuunottoa puomitreenin lisäksi. Koska Henna veti varsinaisen treeniosuuden, en kauheasti voi kommentoida, miten treeni meni. Paitsi, että kontakteihin pitäisi kiinnittää huomioita jatkossa kovasti, sen verran “iloisesti” osa niitä hyppeli…

Itse vedin sivussa hyppytekniikkaa, teemana askeleen pidennys, eli medeillä aidat olivat etäisyydellä 5/6/7 ja maxeilla etäisyys 6/7/8. Osa koirista hyppi oikein hyvin, ottamatta ylimmäräisiä sipsutuksia, mutta osa otti sipsutuksia väiin, eli kyllä hyppytekniikkaa harjoitellaan jatkossakin. Henkilökohtaisesti olen sitä mieltä, että kilpailevienkin kanssa pitäisi hyppytekniikkaa aika-ajoin harjoitella, muutoin hyvänkin hyppääjän tyyli & hypyn taloudellisyys kärsii, kun koira alkaa “fuskaamaan”. Hyppytekniikka palauttaa nopeasti mieleen, miten sitä kannattikaan hyppiä.Ensi kerralla on Hennan suunnitelma treeni nuorisryhmällä, joten välttämättä tänne ei tule kommentteja viikon päästä.    

Eilen uutena esteenä oli puomi, kertauksena rengas ja kolme aitaa.

Minun puolen ryhmissä aloitettiin renkaalla ja koska suosin mieluummin tehdä “kerralla oikein”, kuin korjata väärää suoritusta, niin rengas tehtiin ensin hihnan kanssa kutsuna. Eli minä pidin hihnaa renkaan läpi ohjaamassa oikeaa suoritusta ja ohjaaja kutsui koiran renkaan läpi. Tämä meni hyvänä kertauksena ja sen jälkeen ohjaaja ohjasi koiran renkaan läpi, mutta minulla edelleen hihna renkaan läpi  “oikeaa suuntaa näyttämässä”. Ne koirat, jotka selvästi jo hakivat katseellaan rengasta, saivat sitten mennä seuraavaksi renkaan vapaana ohjaajan ohjatessa sivusta ja osa suoritti renkaan vapaana, mutta ohjaaja kutsui koiria. Hienosti alkaa  rengas kaikilla sujumaan!

Seuraavaksi teimme kolme aitaa, ensin targetin avulla eteen lähetyksenä ja sen jälkeen edelleen targettia apuna käyttäen ohjaaja ohjasi koiraansa sivulta. Ohjaus tehtiin molemmin puolin ohjaten ja osa koirista seurasi jo ohjausta, osa  haki vielä targettia, mutta kyllähän ne sivusilmällä ohjaajan ohjauksenkin havitsevat ja oppivat siitä ideaa vaivihkaa.

Treenin uutena esteenä oli puomi ja se tehtiin hihnassa kahdesti ja sen jälkeen sai koittaa vapaana, mutta ne, jotka eivät “ehtineet” pysähtymään targetille, otettin heti takaisin hihnaan. Yksi koira ei rohjennut puomille nousta, mutta sitä sitten siedätettiin puomin ylös- ja alasmenoilla namien kera, eikä tällä erää enempää tehtykään. Itse en todellakaan halua pakotta enkä paineistaa koiraa suorittamaan estettä, jokainen oppii ne aikanaan, kun niille annetaan mahdollisuus ja aikaa riittävästi. Yksi koira kohelteli puomilla niin, että tassut tipahtelivat puomi ohi ja koira tippui puomilta alas, mutta mitään vahinkoa, saati pelästymistä ei tapahtunut, vaan puomille mentiin uudelleen ja loppujen lopuksi puomi sujui hyvin. Yksi koira houkuteltiin namien kera koko puomin läpi, koska tälläkin koiralla oli hienoisia koordinaatio-ongelmia. Lopulta minä kuljin koko matkan kädet lähes koiran ympärillä (sen, minkä kädet puomi yli riittivät maksikoiralla), namit viljeltynä puomia pitkin ja kehuen ja kannustaen puomi sujuikin sitten OK. Lopussa harjoitelttiin vielä tuon koiran kanssa pelkkää kontaktin alasmenopaikkaa namien kera, joten uskoisin, etä puomi on itseasiassa alun jännityksen jälkeen ihan kiva paikka. 

Kaikki koirat ovat edistyneet hurjasti ja vaikka osaa eilen pelottikin, niin jokainen ylitti itsensä selvästi yrittämällä & onnistumalla suorituksessaan. Kukin edistyy omaan tahtiinsa ja pitää muistaa, että vaikka nyt esim. puomi ei kaikilla sujunut kuten muilla, niin kyllä se siitä alkaa sujumaan, kun annetaan koirien työstää asiaa rauhassa.

Kouluttaja sai erityispalkan eilen koulutuksissa hieman varautuneelta koiralta, joka alkuun häiriintyi selvästi läsnäolostani, alan olla kaiketi siedettävä tyyppi: eilen tuli pusu 

Kouluttaja on ollut hieman laiska kirjauksissa… tässä pikainen yhteenveto 24.4. treeneistä:

Esteinä harjoiteltiin pituutta, A-estettä, putkea ja keppejä puolikkaina. Pituus sujui kaikilta minun ryhmissäni hyvin, mukaan otimme myös aidan ja hienoista ohjaustakin oli jo mukana kuviossa. A-esteelle muutama koira ei halunnut kiivetä, niinpä minä käskin ohjaajan kiivetä A:n harjalle ja koirat menivät luottavaisesti isännän/emännän luokse. Sen jälkeen A:lle meno sujui näiltäkin koirilta ongelmitta ja peloitta yksinään, mutta toki ohjaajat kulkivat esteen toisella puolen ja minä toisella puolen hihnassa kuljettaen.

Kepeillä alkaa ohjaajilla jo löytymään rytmiä ja mutkaputkeen lähetyskin sujui jo kivasti. Yksi koira yritti hypätä edellisellä kerralla monasti putken päälle/yli, joten sille heitettiinkin narulelu putken sisään ja näin suoritus sujui hienosti putken läpi, niinkuin kuuluu.

Huomenna on vuorossa uutena esteenä puomi ja koitan olla hieman ahkerampi, niin tulee noita tunnelmia ja ajatuksia paremmin kirjoitettua, kun ovat tuoreessa muistissa .