Satunnaista maratonharjoittelua

Usein ennen kisaa saa jännittää säätä tai flunssaa tai muita (lähinnä psyykkisiä) oireita, mutta harvemmin kuitenkaan tuhkapilvien liikkeitä. Uutisia on viime päivinä tullut tuijotettua varsin ahkeraan ja eihän tuo tilanne hyvältä näytä. Tosin nythän on vasta tiistai… Juoksufoorumilla aika monet lähtevät lautalla ja/tai autolla kohti Hampuria. Jos työtilanne sen sallisi, minäkin varmaan tekisin niin. Nyt ei auta muu kuin odotella ja toivoa parasta. Jos Hampuri saa väliin, toukokuulta löytyy ainakin pari mahdollista maratoonia. En ole koskaan käynyt Köpiksessä enkä Riiassa, molemmissa juostaan toukokuun toiseksi viimeisenä viikonloppuna. Neljän viikon lisätreenihän voisi olla vaan plussaa;)

Tea

Usein ennen kisaa saa jännittää säätä tai flunssaa tai muita (lähinnä psyykkisiä) oireita, mutta harvemmin kuitenkaan tuhkapilvien liikkeitä. Uutisia on viime päivinä tullut tuijotettua varsin ahkeraan ja eihän tuo tilanne hyvältä näytä. Tosin nythän on vasta tiistai… Juoksufoorumilla aika monet lähtevät lautalla ja/tai autolla kohti Hampuria. Jos työtilanne sen sallisi, minäkin varmaan tekisin niin. Nyt ei auta muu kuin odotella ja toivoa parasta. Jos Hampuri saa väliin, toukokuulta löytyy ainakin pari mahdollista maratoonia. En ole koskaan käynyt Köpiksessä enkä Riiassa, molemmissa juostaan toukokuun toiseksi viimeisenä viikonloppuna. Neljän viikon lisätreenihän voisi olla vaan plussaa;)

Tea

Firenze joskus viime vuoden puolella poiki uuden ennätyksen, 4:05.xx, vaan kovin oli epätasainen juoksu Berliiniin verrattuna. Alku kulki hyvin ja tunne oli mahtava tuonne 28 kilsaan saakka. Sitten tulikin kova jano - miksei niillä juomapisteillä osaa pysähtyä ajoissa?! - ja kun 30 km:n juomapisteellä otin ekat kävelyaskeleet, olikin vauhtiin pääseminen todella vaikeaa. Siinä vaiheessa en osannut edes laskea, että varsin maltillinen 6 min/km vauhti loppupätkälle olisi riittänyt neljän tunnin alitukseen. No, sellaista se on.

Vajaan kahden viikon päästä juostaan taas, Hampurissa. Takana on ehjä ja hyvin sujunut harjoittelukausi, jopa PK-vauhdit ovat merkittävästi parantuneet. Toiveet ovat siis korkealla! Neljän tunnin alitusta lähdetään siis hakemaan. Alunperinhän neljä tuntia piti alittua jo Berliinissä viime syksynä (vaikka tästä ajatuksesta jo luovuinkin hyvissä ajoin), joten tavallaanhan tämä olisi siis kolmas kerta toden sanoo…

Fiilistellään lisää juoksun lähestyessä ja ennen kaikkea sen jälkeen!
Tea 

 

Kympin kisa lauantaina sujui sitten suunnitelmien ja odotusten mukaisesti, loppuajaksi kirjattiin 49:14. Urakka oli jopa helpompi kuin kuvittelin, eka vitonen meni aika mukavasti 24:30 (avg oli 183, joskaan en sykkeitä kyllä kisan aikana seurannut); toisella puoliskolla alkoi sitten 8 km:n kohdalla tahti jo vähän hyytyä. Vikan km:n ajaksi tuli 5:11min ja sykekin oli jo noussut lukemaan 193… Ei tullut oikein loppukiriä otettua. Loppupuoli tuossa kympissä on vähän ylämäkeä, sekin tietysti vaikuttaa. Suosittelen kyllä tapahtumaa kaikille, jotka haluavat lyhyemmillä matkoilla kisata, tässä on tarjolla myös 5 km:n matka ja näitähän siis kisataan kerran kuussa aina maaliskuulle saakka:

http://www.ku-58.fi/kilpailut/yleisen_sarjan_kilpailut/aktia_maantiejuoksu_cup/

Jännä muuten, että kun mulla on anakynnys Teskun testien mukaan 174 tai sitä luokkaa, niin aika paljon kovemmilla sykkeillä pystyy kuitenkin kympin juoksemaan (keskisyke oli 185). Maitohappoa “pitäisi” kyllä noilla sykkeillä kertyä aika reipasta vauhtia. Tästä tuli taas mieleen, että voisi sen mattotestin hengityskaasuilla käydä tekemässä, niin saisi ihan oikeat rajat.

Nyt alkaa sitten keventely kohti Firenzeä. Eilen kävin illalla juoksemassa 15km:n PK-lenkin ja vaikka kymppi ei jaloissa painantukaan, näkyi se kyllä vielä vauhdissa/sykkeissä. Tänään siis lepoa. Muuten loppuviikon ohjelmaan näyttäisi kuuluvan 15 km:n PK, lyhyt maravauhtinen, lyhyt kova lenkki (5 min/km) ja 16 km:n PK. Tuleehan tostakin vajaa 50 km tälle viikolle. No, jos loppuviikosta tuntuu raskaalta, täytyy vähän lyhentää tota viimeistä lenkkiä.

Ja nyt miettimään Firenzen tavoiteaikaa, mitähän sitä uskaltaisi lähteä yrittämään…

Tea 

 

 

 

 

Firenzen maraton starttaa tosiaan jo kahden viikon ja kolmen päivän kuluttua. Käsittämätöntä. Tämä lyhyehkö väli Berliinin ja Firenzen välillä johti tietysti siihen, että Berliinin jälkeen ei viikkokaupalla tullut lepäiltyä. Mutta hyvin on treeni maistunut ja kulkenutkin, viikkokilsat on vaihdellu kolmestakymmenestä päälle seitsemäänkymmeneen. Pitkiksiäkin on siis tullut ihan kivasti nylkytettyä.

Viime viikko oli kevyt viikko ja kilsoja kertyi pikkasen vajaa neljäkymmentä. Maanantain aloitin kympin pk:lla ja eilen kävin tekemässä tonnin vetoja (x 5). Ne saa kyllä aina muistamaan, miten kivaa tollainen pieni PK-hölkkäily on:D Vetojen tavoiteajat oli 4:35 - 4:45min/km ja siihen haarukkaan istuivatkin. Tosin eivät tonne alarajoille ihan… Keskisykkeet oli kolmella ekalla vedolla kaikilla 180, sitten otin ehkä vähän pidemmän palautuksen ja kaksi vikaa vetoa meni muutamaa pykälää alemmalla. Riittävän rankkaa kyllä. Mitattu maksimisyke mulla on joku 197, ei tosiaan kyllä tuntunut eilen siltä, että yhtään kovemmilla sykkeillä ei voisi juosta.

Tänään PK-hölkkää osa kotimatkasta ja sitten lauantaina Aktia Cuppiin juoksemaan kympin kisaa. Alle 50 minuuttia pitäisi mennä, jos on hyvä päivä. Toivotaan, ettei ole kovin liukasta reitillä. Sunnuntaina sitten palautellaan kisasta 15 kilsan “pitkiksellä”. Saa kuulemma juosta enemmänkin, jos ei kisa paina enää jaloissa.

Sunnuntaina sitten kisaraporttia!

Tea 

  

 

Berliinin maratoonin jälkeen on lähinnä leijuttu pilvissä. Aika - 4.16.37 - jäi reilut puolitoista minuuttia tavoitteesta, mutta ennätys parani joka tapauksessa lähes 15 minuutilla. Ja mikä tärkeämpää, juoksu oli helpon tuntuista ja kevyttä jokseenkin koko matkan! Vieläkin olen ihmeissäni, että voiko se tosiaan olla tällaista!

Berliinin reitti oli tasainen, helppo ja esim. Tukholmaan verrattuna minusta todella miellyttävä. Keli oli lämmin, +25c puolenpäivän jälkeen, mutta onneksi juoksun ensimmäiset tunnit menivät mukavan raikkaassa noin +15c lämpötilassa. Sekä katsojia että juoksijoita riitti - juoksijoita lähti matkaan 40 923, siis aivan käsittämätön määrä porukkaa. Tämähän tarkoitti sitä, että ruuhkaa riitti alusta ihan loppuun saakka. Pystyin silti yllättävän hyvin pitämään tavoitevauhtia heti alusta saakka, vaikka se alussa tarkoittikin melkoista ohittelua ja tien reunoja pitkin juoksemista. Lähdin juoksemaan 6 minuutin km-vauhtia, tarkoituksena nostaa vauhti ekan 3 km:n jälkeen 5:55 min/km ja sitten puolessa välissä 5:50 min/km. Näin se jokseenkin menikin, jossain vaiheessa meni muutama km vähän kovempaakin. Mutta viiden km:n väliajat näyttävät varsin tasaiselta:

5 km, 30:09; 10 km, 1:00:19 (30:10); 15 km, 1:30:14 (30:15); 20 km, 2:00:18 (30:14); 25 km, 2:30:30 (30:12); 30 km, 3:00:36 (30:06); 35 km, 3:31:00 (30:24); 40 km, 4:03:47 (32:47) ja 42,2, 4:16:37 (12:50 min viimeiselle 2,2 km:lle).  

Garminin mukaan matkaksi tuli 42,6 km ja vauhdiksi 6:01min/km; olisi siis riittänyt hyvin 4:15 alitukseen, jos matka ei olisi ollut liian pitkä… Omaa tyhmyyttä tietysti, etten seurannut km-vauhteja myös km-tolppien mukaan vaan ainoastaan Garminin. En myöskään osannut laskea tarpeeksi aikaa juomapisteille. Eniten matkantekoa hidasti n 34km:n jälkeen hankaluudet juomisessa, jano oli kova, mutta vesi ei vaan tuntunut menevän alas ja olo tuntui vähän huonolta (siis oksettavalta). Siinä näytti menneen tuo muutama minuutti, kun väkisin join kolmella juomapisteellä ja yritin saada Dexalin glukoosipastilleja nieltyä. Jalkojen suhteen ei sen sijaan ollut mitään ongelmaa - edes rakon rakkoa ei tältä reissulta seurannut!

Seuraava virallinen tavoite on asetettu Hampuriin ensi kevääksi, mutta katsotaan nyt, tuleeko tässä välissä vielä juosta jotakin. Asiasta vielä keskustellaan, päätöksiä luvassa vielä tällä viikolla!

Tea

 

Tankkaus - tosin aika maltillinen sellainen - on käynnissä ja jännitys alkaa kohta tiivistyä. Nenä on ollut hieman tukossa, mutta muuten näyttää siltä, että tällä kertaa säästytään viime hetken haamusäryiltä ja -kolotuksilta.

Kävin eilen juoksemassa lyhyehkön lenkin, 3,5 km PK-vauhdilla ja päälle 3,5 km maravauhtia. Ei tosin ihan pysynyt aisoissa maravauhtinen eli keskivauhti oli 5.40min/km. Ja sitä neljän tunnin alitustahan haetaan vasta ensi keväänä Hampurissa… Mutta hyvältä siis tuntui ja ihan suhteellisen kevyeltä. Berliinissä on tarkoitus lähteä matkaan tasan 6 min km-vauhtia ja koittaa pitää sama vauhti loppuun asti Mietiskelin jo vähän kiihtyvävauhtisempaakin taktiikkaa - josta tarkemmin täällä: http://eifler.com/mara.cgi - mutta en nyt ihan uskalla tuohon kuitenkaan lähteä. Jos voimia riittää vielä 30 km:n jälkeen, niin ainahan saa sitten lisätä vauhtia.

Jännittyneen odotuksen tuntein,

Tea 

 

Sääennuste näyttää tällä hetkellä +23c, aurinkoista. Optimaalinen keli olisi sellaiset 10 astetta vähemmän, mutta minkäs teet… No, Tukholman hellelukemiin tuskin päästään. Ja joka tapauksessa kun startti on jo aamuyhdeksältä, ei lämminkään keli ole niin paha. Ennusteethan voivat toki vielä muuttua, turha kai tästä on (vielä!) stressata.

Viime viikon lenkit sujuivat mukavan kevyesti, aika lyhyttä pätkäähän siellä oli eli 6 km:n palauttava, vajaan 12 km:n PK -lenkki, maravauhtinen kymppi ja tälle aamulle siirtynyt 6 km:n palauttava eli yhteensä 36 km. Tällä viikolla vielä muutamat verryttelyt ja yksi lyhyt maravauhtinen. Sunnuntaihin saa säästellä voimia!

Tea 

 

Olen ihminen, joka rakastaa paitsi maratonohjelmia (ja niiden jokseenkin pilkuntarkkaa noudattamaista), myös harjoitusten toteutumisen tilastointia. Vertailun vuoksi kävin läpi treenit Firenzeen, Tukholmaan -09 ja nyt Berliiniin ja juoksukilometrit näyttävät seuraavilta:

Firenze

Syyskuu 105,6 km (aloitus 11.9., HCM jälkeinen lepo näytti kestävän melko kauan;)…)

Lokakuu 182,8 km

Marraskuu 80,3 km - sisältäen maratoonin 30.11.! Ihan katastrofaalisen vähän juoksua, mutta tässähän oli se kuuluisa varvas ja joku flunssakin näköjään mukana kuviossa… Yhteensä HCM -08:n jälkeen tuli siis juosta 368,7 km, joka on todella vähän (keskimäärin 33,5 km/viikko). Siihen nähden Firenzen aika oli kyllä oikeinkin hyvä.

Tukholma

Tammikuu 160,05km

Helmikuu 164,1 km

Maaliskuu 222,1 km

Huhtikuu 158,5 km

Toukokuu 239,9 km

Yhteensä 944,05 km - siihen nähden Tukholman aika on kyllä todellinen alisuoritus. Juostuja kilometrejä per viikko keskimäärin 43,9.

Berliini

Kesäkuu 114,6 km (Tukholman jälkeinen lepo + jokunen kesäreissu vähän himmasivat vauhtia)

Heinäkuu 192,3 km (kohtuullinen suoritus yhdellä “saikkuviikolla)

Elokuu 246,2 km

Yhteensä 553 km - reilun viikon päästä nähdään, mihin se riittää! Kyllä tilastojen perusteella näyttäisi siltä, että “pohjia” on tälle vuodelle melko hyvin tehty. Kesän aikana viikkokilometrejä kertyi keskimäärin noin 50. Sehän riittää 4 h 15 min alitukseen kevyesti, eikös vaan?

Oho, blogi on jäänyt melkoiseen hiljaisuuteen viime kuukausina. Tukholmassahan käytiin taas juoksemassa hellekelissä, minä 4.30.xx ja Piia 4.14.xx. Sen verran lämmin kyllä oli, että jatkossa sovittiin Tukholman jäävän väliin. Onneksi noita maratooneja riittää eri puolilla maailmaa…

Seuraava tähtäin onkin yllättävän lähellä, vajaa kaksi viikkoa ja saadaan juosta Hailen kanssa samaa kisaa Berliinissä. Se on kumma, että vaikka kuinka monta kertaa on lähtöviivalle päässyt, aina se vähän jännittää. Nyt jo pikkaisen vatsanpohjassa kipristelee. Tosin tämähän on nyt perinteisesti sitä aikaa, että vahdataan kaikenlaisia pikkukolotuksia ja haamusärkyjä flunssan tai pahemman pelossa.

Treeni on Tukholman jälkeen sujunut hyvin, koko kesänä taisi tulla kaksi viikkoa vajaa treenillä, yksi Mallorcan reissulla ja toinen saikkulomaillessa kurkkutulehduksen vuoksi. Tietysti Tukholman jälkeen meni parikin viikkoa palautellessa eli kaiken kaikkiaan tehokasta treeniaikaa on ollut sellainen 2,5 kuukautta. Liian vähän, siltä se taas tuntuu! Viikkokilometrit on kyllä pääsääntöisesti pysytelleet ihan hyvällä tasolla, viime viikko näytti tältä:

ti: maravauhtinen 12 km, verryttelyt 2 km, yht 14 km

ke: palauttava 13 km

la: VK  8km, verryttelyt 2 km, yht. 10 km

su: PK pitkä 25 km

Viikon kokonaissaldo 62 kilometriä. Erityisen tyytyväinen olin (viimeiseen!) pitkään lenkkiin, joka meni tosi kivasti. Tokikin hitaasti, PK-nylkytystä, mutta vauhdeista huolimatta on matka yleensä jossain vaiheessa alkanut painaa jaloissa. Nyt meni siinä 24km:n kohdalla hämmästellessä, että onko tässä tosiaan noin paljon juostu.

Tänään aamulla kävin 6km:n palauttavan - tuntuu jotenkin ihan hullulta käydä noin lyhyellä lenkillä. Toisaalta aamulla on välillä kivaa vaan piipahtaa vähän hölkkäämässä.

Mieli on aika luottavainen Berliinin suhteen ja tavoite (4 h 15 min alitus) tuntuu realistiselta. PK-lenkkejä on tehty paljon, mutta toisaalta myös maravauhtisia on ollut ihan hyvin; venyttely on taas jäänyt lähes kokonaan, mutta hierojalla on tullut vierailtua aika paljon useammin. Saa nähdä miten tällä kertaa käy!