Liikenneblogi

Jotenkin viime aikoina tämä blogin pitäminen on ollut erityisen haastavaa. Ei siksi, etteikö aiheita kirjoituksille olisi pää ja liikenneympäristö täynnä, mutta jotenkin vain kirjoittaminen tuntuu tyhjänpäiväiseltä. Monta orastavaa juttua on mennyt tallennukseen ja vielä enemmän suoraan poistoon. Pienessä mielessäni olen pohtinut syitä tälle ikävälle ajanjaksolle blogin elämänkaaressa.

Ensimmäiseksi tulee mieleen kysymys, viitsiikö kukaan enää lukea näitä juttuja. Välistä kommenttejakin on tarinoiden alle ilmaantunut, mutta viime aikoina on ollut hiljaista. Blogin pitäjälle kommenttien puuttuminen tarkoittaa lähes sitä, ettei ketään kiinnosta.

No jos ketään ei kiinnosta, niin miksi ei? Onko blogi tylsä,  tyhjänpäiväinen vai eikö aihe muuten kiinnosta? Pitäisikö blogissa olla enemmän mielipiteitä? Vaikken olekaan varsinaisesti haalinut lukijoita blogilleni, luulen/toivon silti, että joku sitä joskus vilkuilee. Siksi teistä olisi joskus mukava kuullakin jotain. 

Kolmantena ärsytystä lisää Blogituksen tarjoama WordPress -alusta, joka on luultavasti jonkinlainen halpaversio tuosta maailman valloittaneesta blogipohjasta. Kuvien lisääminen ei onnistu Operalla ja muutenkin ominaisuuksia on normaalia vähemmän. Mahdollisia ulkoasujakin on niukasti. Älkää siis ihmetelkö, jos jonain päivänä on lappu luukulla ja siinä uusi osoite Liikenneblogiin.

Nyt on itkuvirsi sitten laulettu tältä osin. Kevät on perinteisesti uuden aikaa, saa nähdä mitä Liikenneblogille tapahtuu. Kevätterveisiä otetaan mielellään vastaan sekä kommenteissa että osoitteessa liikenneblogi@gmail.com.

Laitetaan nyt tähän loppuun vielä kuva varmasta kevään merkistä. Moottoripyöräpoliisit ovat tarkistamassa mopon kuntoa. (Tolppa kuvasa sitten ei ole kuvaajan virhe, vaan sillä suojataan asianosaisten yksityisyyttä… Uskoo ken tahtoo!)

 

 

Mitä tapahtuu, jos olet ruotsalainen liikennesuunnittelija ja sinulla on liikaa
aikaa ja kruunuja käytettävissäsi? Alat tietenkin miettiä, miksi suojatien merkissä esiintyvä hahmo on mies. Sen jälkeen otat yhteyttä samanmieliisiin liikennesuunnittelijakavereihisi ja alatte yhdessä masinoimaan koko maan laajuista liikettä suojatien merkkien vaihtamiseksi.

Jotenkin näin sen on Ruotsissa täytynyt mennä, kun maan tiehallinto sai joku aika sitten tehtäväkseen alkaa muuttaa maan suojatiemerkkejä uudenlaisiksi. Uusissa merkeissä, perinteisen androgyyniksikin koetun hahmon tilalla on hameeseen ja ilmeisesti huiviin pukeutunut 1800-luvun naista muistuttava hahmo.

Ja mitä Ruotsissa, sitä Suomessa perässä. Myös meillä on herännyt keskustelu mieshahmojen poistamisesta liikennemerkeistä. Mielestäni tähdellisempääkin tekemistä liikennemerkkien saralla olisi. Jos vaikka aloitettaisiin vaihtamalla ne kaikki vanhentuneet merkit uusiin lainmukaisiin. Tämä siis siinä tapauksessa jos tienpitäjää uhkaa tekemisen puute. Muutostöiden hinnasta on sitten turha puhuakaan. Tai puhutaan kuitenkin: yhden normaalikokoisen suojatiemerkin hinta pyörii siinä 60 euron paikkeilla. Jokainen voi laskeskella, paljonko esimerkiksi oman asuinalueen merkkien vaihto tulisi maksamaan. Muista laskea mukaan myös työtunnit, polttoainekulut yms.

Lisäksi tasa-arvon kannalta olisi kaiketi parasta, jos merkeissä ei näkyisi minkäänlaisia hahmoja. Suojatien merkissä voisi esimerkiksi olla valkoisia raitoja sinisellä pohjalla. Jalkakäytävän merkkiä olisikin sitten vähän vaikeampi keksiä. Toivottavasti Suomessa ei kuitenkaan mennä näin pitkälle. Suojatien merkki on perinteinen ja sen tarkoitus opitaan jo lastenvaunuilla liikuttaessa. On turhaa lähteä muuttamaan konseptia, joka on havaittu toimivaksi ja helppotajuiseksi. Eikös liikennemerkkien tarkoitus olekin olla ennen kaikkea selkeitä?