Liikenneblogi

Tähän väliin on pienen kevennyksen aika. Olin taannoin pyörälenkillä ja saavutin pyöräilevistä teini-ikäisistä pojista koostuvan porukan kevyen liikenteen väylällä. Synkkiä pilviä alkoi kasaantua mieleeni, kun pojat ajoivat armeijaslangilla ilmaistuna häröpallossa, eli koko väylän tukkien. Ajelin heidän perässään vain vähän matkaa, kun päät alkoivat kääntyillä ja pojat siirtyä väylän oikeaan reunaan. Ehkä neljä-viisi siirtyi oikealle, mutta yksi jäi ajamaan vasenta reunaa. Yksi oikealla olleista pojista alkoi opastaa kaveriaan opettavaiseen äänensävyyn: - Suomen lain mukaan pyöräilijän paikka on oikeassa laidassa, hän teennäisen totisena “saarnasi” kaveriilleen. Tilaa oli kuitenkin tullut jo niin paljon, että saatoin ohittaa joukkion. Minua tilanne huvitti, yleensähän väitetään, etteivät nuoret tiedä mitään liikennesäännöistä. Tapaus todisti minulle päinvastaista; kuinkahan moni aikuinen osaisi vastata, missä pyöräilijän paikka on…

No, samalla lenkillä vastaani tuli myös pari alle kymmenvuotiasta poikaa, joista toinen yritti tarrata takkini hihaan ja toinen elehti aivan kuin olisi heittämässä jalkapalloa päin naamaani. Tällaista käytöstä siis lapsilta vastaantulevaa pyöräilijää kohtaan. Tarkoituksena oli ilmeisesti säikyttää minua.

Nämä tilanteet osoittavat, että nuorisolla on usein tiedossa harvinaisemmatkin liikennessäännöt, mutta ei aina riittävästi viisautta noudattaa niitä. Lapsilla taasen ajattelun taso ei riitä kertomaan tekojen seurauksia, kuten esimerkiksi sitä, mitä tapahtuu jos ohi ajavasta pyöräilijästä otetaan kiinni.

Silloin tällöin jopa kärkikolmion eli virallisesti Väistämisvelvollisuus risteyksessä (nro 231) -merkin tarkoitus jää niin epäselväksi, että sen sanomaa pitää tehostaa lisäkilvellä, joka erikseen kertoo sinun olevan väistämisvelvollinen. Kuvassa yksi esimerkkitapaus.

 

 

 

Luonnollisesti tällainen lisäkilpi on tässä tapauksessa turha, kärkikolmion määräystä ei liiemmin tarvitse selitellä lisäkilvellä. Lisäksi kilpi saattaa aiheuttaa vain lisähämmennystä, kun autoilija alkaa pohtia, että onko tässä risteyksessä jotain erityistä.

Toisessa tapauksessa tilannetta sotkee tolppa, jossa on pelkkä lisäkilpi, mutta kärkikolmio puuttuu.

Ilmeisesti tässä on ajateltu, ettei kärkikolmiota voisi laittaa yksityisalueelta yleiselle tielle vievään risteykseen ja siksi on kyhätty tällainen varoitustaulu. Sen lainvoimaisuudesta voidaan kuitenkin olla montaa mieltä. Omasta mielestäni kärkikolmio sopisi tilanteeseen kaikkein parhaiten, jolloin väistämisvelvollisuudesta ei tulisi epäselvyyttä. Tämä taluluhan voidaan aina tulkita kehoitukseksi eikä määräykseksi, jolloin kolaritilanteessa syyllisyyttä saavat ryhtyä pohtimaan viisaammat ihmiset.

Jälleen kerran pitää muistuttaa maalaisjärjen käytöstä liikennemerkkejä aseteltaessa. Lisäkilpiä ei pitäisi viljellä miten sattuu, eikä niillä ainakaan pitäisi korvata liikennemerkkkejä. Muutoksia kuvien tilanteisiin odotellessa Liikenneblogi toivottaa vierailleen hyvää kesän odotusta.

Kevyen liikenteen kannalta yksi ikävimmistä liikennevaloihin liittyvistä ongelmista on autoilijoiden tietämättömyys oikeasta pysähdyspaikasta valon vaihtumista odotettaessa.

Kuvassa perinteinen tilanne:

 

Pari sekuntia ennen kuvan ottamista punaista autoa kuljettanut nuori nainen saapui risteykseen ja näytti pysähtyvän paikalle, jossa hopeinen auto nyt seisoo. Kuitenkin nainen lähti valuttamaan autoaan päin punaista valoa ensin suojatien päälle ja sitten lopulta risteysalueelle. Perästä tullut hopeinen auto säesti tilannetta ajamalla keulansa suojatien päälle. Tilannetta ei pidä sekoittaa esimerkiksi tapauksiin, joissa liikennevalot eivät ole olleet toiminnassa. Kuten kuvastakin voi helposti päätellä, näille kahdelle autolle paloi tapahtumahetkellä punaiset.

Mitä väärää tuossa tavassa sitten on?, saattaa joku kysyä. Lain mukaan ensimmäistä valo-opastinta ei saa ohittaa, jos se näyttää punaista valoa. Tällä kertaa kyseessä ei ole mikään hömppälaki, vaan määräykselle on selvä tarkoitus. Suojatielle tuleva jalankulkija voi tulla autoilijan tönäisemäksi, jos auto ajetaan suojatien päälle. Vielä pahempi tilanne on pyöräilijän kannalta: viattoman näköisessä tienylityksessä piileekin suuri vaara, saatat ajaa suojatiellä auton kylkeen. Kuvan paikalla tämä riski on erityisen suuri, sillä kevyen liikenteen väylä kulkee saarekkeiden välistä, joten tilaa väistämiselle on vähän. Joitain kertoja olen itsekin törmännyt tähän tilanteeseen, ja sainpa viimein napattua kuvankin blogini lukijoita varten. Pari kertaa olen mielenosoituksellisesti pysäyttänyt auton sivuoven viereen ja pyytänyt hölmistynyttä autoilijaa peruuttamaan pois suojatieltä. Poliisin kannalta tämän rikkeen tehnyttä autoilijaa on helppo kohdella. Lain mukaan kyseessä on punaista päin ajaminen. Liikkuvan poliisin sakkolaskurin mukaan tämä tuo 2500 euroa kuussa tienaavalle lapsettomalle henkilölle 370 € sakon.

Miksi tämä on sitten niin yleistä? Omalta autokouluajalta muistelen, että tilannetta ei käyty kovinkaan tarkasti läpi. Lähinnä tuo lakiteksti jäi mieleen, mutta käytännön seuraukset sen noudattamatta jättämisestä jäivät käsittelemättä. Ilmeisesti tämä juttu kuuluu sarjaan “unohtuu heti inssin jälkeen”. Toisaalta toiset autoilijat eivät muista sääntöä, mutta heidän liikennetajunsa kertoo oikean pysähtymispaikan. Ilmiö taitaakin koskea eniten vähän autoilevia tai aloittelevia kuljettajia.