Liikenneblogi

Liikkuvan poliisin tilastojen mukaan viime vuonna poliisipartiot joutuivat 670 kertaa tilanteeseen, jossa pysäytettävä autoilija ei noudattanut pysähtymiskäskyä. 70 % tapauksista päättyi ilman loukkaantumisia, mutta kahdesti pakoon lähtenyt kuljettaja menehtyi ja neljä kertaa poliisimies loukkaantui. Tilastoihin päätyi myös viimekesäinen tapaus Kälviältä, jossa vanhempi konstaapeli Gudmund Lindström jäi pakenevan rattijuopon alle ollessaan laittamassa piikkimattoa miehen reitille. Karkuunlähtijöiden tausta on niin ikään hyvin samanlainen. Suurin osa heistä on alle 25-vuotiaita miehiä, jotka ovat humalassa.

Takaa-ajotilanteet aiheuttavat aina erityistä vaaraa tienkäyttäjille. Poliisi joutuukin arvioimaan tilannekohtaisesti, milloin takaa-ajoa on syytä jatkaa. Esimerkiksi moottoripyörällä pakenevan kohdalla tilanne on pulmallinen. Moottoripyörä on erittäin nopea ja samalla erittäin näkymätön ajoneuvo. Usein muut autoilijat huomaavat vasta poliisiauton, kun moottoripyörä on jo mennyt ohi. Usein takaa-ajo päätetäänkin siinä vaiheessa, kun pyörästä on saatu riittävästi tuntomerkkejä ja esimerkiksi rekisteritunnus. Toinen partio onkin jo siinä vaiheessa odottelemassa pakenijan kotiovella.

Seuraavassa YouTuben videossa takaa-ajoa olisi tullut harkita tarkemmin, sillä poliisipartio näkee pyörän rekisterikilven heti alussa. Ehkä motoristin loukkaantuminen olisi voitu estää keskeyttämällä takaa-ajo. Toisaalta taas sama kuski olisi voinut ajaa seuraavana päivänä itsensä hengiltä jollain muulla tavalla.

 

 

 

Ysitiellä Vaajakoskella silmään pisti jätteenkuljetusauto, jonka puristimen ulkopuolelle oli jäänyt kohtuullisen paljon roskia. Sydän-Suomen Kuljetus OY:n auton tuulessa lepattavia paperinpaloja ja tuulilasiin lenteleviä pikkuroskia katsellessa kävi mielessä, että onko tämä jätefirmojen vakiomenettely: auto pakataan niin täyteen tavaraa, että osa roskista jää säiliön ulkopuolelle. Jätetäänkö kierroksen viimeisten roska-astioiden jätteet jopa puristamatta, koska säiliö on jo täynnä?

Jätefirma taatusti säästää rahaa, kun ajomatkat vähenevät näennäisesti auton kuljetuskapasiteettia kasvattamalla. Kuitenkin jätteet leviävät autosta tielle pienilläkin nopeuksilla, sillä liikkuvan jäteauton takaosaan muodostuva ilmanpyörre riittää nostamaan isojakin roskia ilmaan. Autohan on suunniteltu siten, että sen käyttö on helppoa ja että roskat saadaan kyytiin mahdollisimman nopeasti. Kuitenkaan suunnittelussa ei ole otettu huomioon roskien kuljetusta avotilassa. Ei tietenkään, jätteethän pitää puristaa suljettuun säiliöön kuljetuksen ajaksi! Seurauksena on vähintäänkin tienreunojen roskaantuminen, mutta myös paljon ikävämpiä asioita.

Muiden tielläliikkujien kannalta asialla on myös ketjureaktiomainen vaikutus. Mitä tapahtuu, kun jäteautosta tippuu esimerkiksi ruoantähteitä tielle? Paikalle lehahtaa variksia, joista joku jää auton alle. Sitten paikalle saapuu kettu tai supikoira. Eläinten koko vain kasvaa, ja kohta autoilijat saavat ainakin jarruttaa paikalle tullessaan. Saattaapa joku väistääkin niitä, ja pahimmillaan menettää autonsa hallinnan.

Vaikkei sitä tule ajatelleeksikaan, kuorman varmistaminen koskee myös jäteautoja.

Ylen liikenneohjelma Puskuri haluaa katsojiltaan ehdotuksia Suomen tieliikennelainsäädännön pahimmista älyttömyyksistä. Ehdotuksia lähettäneiden kesken arvotaan TomTom -navigaattori. Aikaa oman ehdotuksen väsäämiseen on vain sunnuntaihin (9.3.2008) saakka. Ehdotukset tulee lähettää osoitteeseen puskuri@tarinatalo.fi.

Puskurin kotisivu

On lähes sanomattakin selvää, että eniten ääniä saaneiden ehdotusten joukkoon kuuluu ainakin tieliikennelain 24 §, eli kuuluisa hands free -laki. Muita mahdollisia voittajakanditaatteja (jos nämä varsinaisen tieliikennelain ulkopuolelta hyväksytään kilpailuun) on sakotusjärjestelmämme ja ehkäpä myös autoverotuksemme. Viikonloppu kuluukin rattoisasti sitä suurinta mokaa pohtiessa.

Nyt on klassisen liikennemerkkivirheen aika. Kyseessä on jälleen kerran pieni ja harmittomalta tuntuva virhe, jota tienpitäjät tekevät yhtenään.

Olennaisena osana mokaan kuuluu merkki nro. 189, kaikkien kaveri Muu vaara. Muu vaara, jolla ei ole mitään tekemistä lehmien kanssa, on siitä erikoinen merkki, että se vaatii aina kaverikseen lisäkilven. Tieliikenneasetus selvittää:
Merkki 189 

Merkillä voidaan varoittaa sellaisesta vaarasta, jota varten ei ole omaa varoitusmerkkiä. Vaaran laatu osoitetaan aina lisäkilvellä. Merkki voidaan sijoittaa tielle asetettavaan varoituslaitteeseen.

Nyt kaikki jo arvaavatkin, mikä se moka tähän liittyen on. Kyllä, lisäkilpi puuttuu useammin kuin usein. Kuvassa yksi esimerkki. Joskus lisäkilpi on irronnut, mutta kuvaan on ikuistettu tienpitäjän virhe, sillä vastakkaisesta suunnasta paikkaa lähestyttäessä vastaan tulee myös lisäkilvetön Muu vaara.

Vaikka virhe tuntuu sinällään triviaalilta, on ainakin aluetta tuntemattoman autoilijan vaikea arvata, mistä lisäkilvetön merkki varoittaa. Onko tiellä ehkä hidastetyöyssy? Onko kulman takana paloasema? Osaatteko itse arvata, mistä kuvan merkki varoittaa? Sen on tarkoitus varoittaa aktiivikäytöstä jo poistuneen myllyn pihasta, jossa ainakin joskus on liikkunut raskasta kalustoa. Nykyään merkki siis on jokseenkin tarpeeton.

(Kuvassa näkyvä mylly on samainen rakennus, jota 16-vuotiaat pojat yrittivät polttaa hiljattain kotitekoisella “napalmilla”. Miten tämä sitten liittyy liikenteeseen? No, samaiset pojat syyllistyivät myös Viitostiellä Kuvansin rampin ylikulkusillalla vahingontekoon tiputtelemalla sillan alta ajaneiden rekkojen päälle kiviä ja oksia. Ainakin kaksi rekkaa vaurioitui keulastaan ja toisesta hajosi tuulilasi. Varsinaisia kullannuppuja. Lue lisää tästä.)

• Liikenneblogi ehdottaa:
  Tienpitäjä on hyvä ja lukee Tieliikenneasetusta riittävällä tarkkuudella ja varmistaa, että kaikki ne jotka liikennemerkkien asentamisesta vastaavat, tietävät myös merkkeihin liittyvät vaatimukset.