Pitkäsaaren Leimu & Vilma

Niinpä niin.. Pääsiäisen aikoihin Leimu laihtui aika reippaasti, vaikka ruokaa saikin melko paljon ylimääräistä.. Nyt sitten ollaan yritetty saada Leimua näyttelykuntoon. Vaikka kasvattaja oli sitä mieltä, ettei se ole vaikeata, mutta täytyy kyllä myöntää,ettei se kauhean helppoakaan ole Leimun ollessa kyseessä.. Leimu liikkuu päivän aikana todella paljon ja nyt kun juoksut on, niin ruokakaan ei ole maistunut siten, kun olisi toivonut. Siis kyllä Leimu syö, mutta jättää aina välillä jopa syömättä ruokansa.. Edelleenkään Leimu ei ole normaali kaiken syövä saksanseisoja, vaan välillä ollaan oikeasti nirsoja, normaali ruoka ei meinaa kelvata, vaikka saakin jauhelihaa ym. ruoan seassa..

No, pitää toivoa, että Leimu on kuitenkin saanut tarpeeksi lihaa luittensa ympärille, yritetty on ainakin kovasta ( pari kertaa päivässä ruokaa, molemmila kerroilla maha täyteen ja niiden lisäksi vaikka minkälaisia makupaloja ja ruokaa) Onneksi ei sentään enää noi selkärangan nikamat tunnu, niinkuin pahimmassa vaiheessa (YÖK!). Mutta ei kai sille voi mitään, jos koira kuluttaa niin kauheasti, että tuntuu ettei mikään riitä. Nyt ollaan syötetty ihraa ruoan seassa, että tulisi senttejä ja kai niitä joitakin on tullutkin..

Toinen ongelma koskien näyttelyä on se, että tuomarina on tanskalainen ja Leimulla on juoksut. Pitäisi vissiin kertoa sille, että Leimulla on juoksut.. Koitin katsoa sanakirjasta ja siellä oli käännetty term of maturity.. No tiedä sitä nyt sitten, eiköhän se tästä mene jollakin tavalla.. Vielä kun itse jaksaisi juosta kehää ympäri..

Viime viikonloppuna harjoiteltiin kotosalla, tossa pihatiellä.. Laitoin Leimulle näyttelyhihnan kaulaan ja pyysin Juhaa katsomaan onnistuuko hyvin. Hihnan vaihtuessa lenkkeilyhihnasta näyttelyhihnaan Leimu meni heti istumaan auton takakontin eteen.. Niinpä niin, eihän näyttely nyt tietenkään koskaan kotona ole ollut Hyvin oli ehdollistettu siihen, että näyttelyyn mennään autolla..

Suostui Leimu toimimaan ihan hyvin kotipihassakin ja juoksemaan postilaatikoiden ympäri emännän juoksuttaessa. Kaikki sujui hyvin, jopa isännän siirtyminen Leimun editse katsomaan toiselta puolelta miltä seisonta-asento näyttää, ei häirinnyt. Luottavaisin mielin siis lauantaina näyttelyihin tältä osin. Kunhan emännän kunto ei lopu kesken