Rapistuva hyvinvointivaltio
Oikeusministeri varoittaa kriisitilanteesta: rikollisuus ja kasvava väkivalta uhkaavat demokratiaa. Poliisin mukaan rikollistaustaiset yritykset ovat pureutuneet yhteiskunnan rakenteisiin. Kunnat ja kuntien virkamiehet rikkovat lakeja ilman, että ne joutuvat siitä vastuuseen. Jopa 40 prosenttia viranhaltijoista, joiden tehtävänä on puolustaa asukkaiden perustuslaillisia oikeuksia, on kokenut uhkailuja ja painostamista kuntien lakimiesten ja henkilöstöjohdon taholta. Mikä valtio on kyseessä ja miltä vuosisadalta? Puhun tietenkin tämän päivän Suomesta.
Oikeusministeri Tuija Brax kertoi 23.2. Aamulehdelle antamassaan haastattelussa, ettei länsimaista löydy vastaavaa esimerkkiä siitä, että kypsä hyvinvointivaltio alkaa rapistua ja usko kansanvaltaan rapista. Hänen mukaansa Suomea on verrattu Pohjoismaihin, mutta nyt olemme eri tiellä ja tässä on jotain poikkeuksellista. Suomessa ollaan sokeita sille, että esimerkiksi noin viidennes nuorista on vaarassa elää osattoman elämän.
Rikollistaustaiset yritykset ovat pureutuneet suomalaisen yhteiskunnan rakenteisiin. Firmoja on tällä hetkellä lukuisia. Ne toimivat laidasta laitaan elinkeinoelämässä, sanotaan puolestaan Savon Sanomien uutisessa viime viikolta.
- Järjestäytynyt rikollisuus johtaa yritysten toimintaa. Rikolliset toimivat vastuunalaisissa tehtävissä, kuten hallituksen puheenjohtajana, kertoo keskusrikospoliisin päällikkö Rauno Ranta Savon Sanomien haastattelussa 8.3. Artikkelissa kerrotaan rikollisen rahan pesusta.
Sosiaali- ja terveysturvan keskusliiton julkaiseman opinnäytetyön perusteella sosiaaliasiamiesten uhkailu ja painostus on kunnissa yleistä. Painostusta oli kokenut 40 prosenttia tutkimukseen osallistuneista sosiaaliasiamiehistä, jotka toimivat asiakkaan oikeuksien puolustajina. Heitä oli uhkailtu kuntien lakimiesten, sosiaalijohtajien ja henkilöstöjohtajien toimesta mm. työsuhteen loppumisella jos he tuovat tietyt sosiaalitoimen ongelmat julki tai ovat liian kriittisiä vuosiraporteissaan, selviää Minna Doganin pro gradu -työstä. - Yhtä lailla asiakkaiden asemaa heikentää myös se, jos asiamiehiä kielletään kertomasta asiakkaille heidän oikeuksistaan. Joskus asiamiehiä myös kielletään ottamasta yhteyttä luottamushenkilöihin tai tiedotusvälineisiin, Dogan kirjoittaa pro gradu -työssään.
Sosiaaliasiamiehet kantavat huolta kuntien lainvastaisista säästöistä. Heidän mielestään alibudjetointi olisi kriminalisoitava erityisellä “perusturvarikos” -nimikkeellä rikoslain virkarikossäännöksiin, kertoo Dialogi -lehti (2/2008) “Perusoikeudet” -artikkelinsa toisessa osassa. Kuudesta suurimmasta kaupungista (ns. “kuusikkokunnat”) ilmeisesti yksikään ei pysty noudattamaan vuoden vaihteessa voimaan tullutta lakia, jossa määrättiin maksimiajat toimeentulotuen käsittelylle. Ainakaan yksikään ei vastannut verkkolehtemme tiedusteluun siitä, pystytäänkö lakia jo noudattamaan. Oulun kaupungin verkkosivuilta selviää, että Oulu ei pysty.
Epäilen tämänkin olevan tahallista ja perustuvan siihen, että tuen hakemisesta ei säästösyistä saa tehdä liian helppoa.
Toimeentulotukeen oikeutettuja on Suomessa kaksi kertaa niin paljon kuin tuen saajia. Alikäyttö on selvästi väärinkäyttöä yleisempää, uutisoi Savon Sanomat 7.3. Lehden tiedot perustuvat Turun yliopiston sosiaalipolitiikan professori Susan Kuivalaisen tutkimukseen. Siitä ilmenee, että mikäli tukea hakisivat kaikki siihen oikeutetut, kuntien toimeentulotukimenot kaksinkertaistuisivat. Hänen mukaansa ihmiset eivät tunne oikeuksiaan ja tukisäädökset ovat vaikeaselkoisia. Lisäksi tuen hakeminen ja hakijaan kohdistuvat epäilyt vilpistä ja väärinkäytöksistä koetaan nöyryyttävinä. Vähiten toimeentulotukea käyttävät kaikkein nuorimmat ja kaikkein vanhimmat, vaikka heidän köyhyytensä on kaikkein yleisintä.
Nöyryyttämistä tapahtuu myös työvoimatoimistossa. Oulussa ilmestyvässä paikallislehdessä, Oulu -lehdessä, toimittaja Samuli Välimäki kertoi, kuinka työttömän muusikon päiväraha oli katkaistu selvityksen ajaksi. Työvoimavirkailija oli lukenut lehdestä, kuinka muusikko harjoittelee autotallissa kesän mahdollisesti tulossa olevia keikkoja varten. Keikoista hänellä ei kuitenkaan ollut vielä minkäänlaista tietoa.
Hyvinvointivaltio on valtio, joka takaa ihmisoikeuksien ja poliittisten oikeuksien lisäksi myös sosiaaliset oikeudet eli oikeuden välttämättömään elintasoon ja huolenpitoon Thomas Humphrey Marshallin luoman määritelmän mukaan. Suomessa sosiaaliset oikeudet on kirjattu perustuslain 19 pykälään.
Onko ihme, jos oikeusministeri Braxin mainitsema kypsä hyvinvointivaltio alkaa rapistua ja usko kansanvaltaan rapista? Sivistysvaltion pitäisi käsittääkseni huolehtia myös vanhuksista, sairaista ja muuten huonompiosaisista. Nyt lakeja eivät (uskalla noudattaa?) noudata edes virkamiehet.