Luottotietojen menettäminen turhan kova rangaistus
(Päivitetty 28.10.2008, lisäys lopussa)Â
Lyhyesti velan vanhenemisesta
Laki velan vanhentumisesta tuli voimaan 1.1.2004. Vanhentumisella tarkoitetaan saamisen vanhenemista sen vuoksi, ettei velkoja ole lakiin tai sopimuksiin perustuvan ajan kuluessa asianmukaisin tavoin perinyt tai muulla tavoin saattanut oikeuttaan saamisen voimaan eikä velallinen ole tänä samana aikana tunnustamalla tai muutoin tunnustanut tätä velvoitettaan. Vanhentumisen perusteena on ajan kuluminen ja velkasuhteen osapuolten passiivisuus. Vanhenemisesta seuraa se, että velallisen velvollisuus suorittaa velka lakkaa.
Velan yleinen vanhentumisaika on 3 vuotta. Vanhentumisaika alkaa kulua eräpäivästä, jos se on velallista sitovasti ennalta määrätty. Muissa tapauksissa tämä yleinen vanhentumisaika alkaa kulua yleensä siitä, kun velka on eräännyttämistoimien johdosta erääntynyt, eli kun esimerkiksi velkoja on eräännyttänyt velan.
Niin sanottu toissijainen vanhentumisaika on 10 vuotta. Toissijaista vanhentumisaikaa sovelletaan, kun kyseessä on esimerkiksi vahingonkorvaus tai muu hyvitys. Jos kysymys on esimerkiksi toistaiseksi myönnetystä, ehdollisesti syntyvästä velasta taikka muusta velasta, sovelletaan myös tätä toissijaista vanhentumisaikaa.
Velan vanhentumisen katkaisemisesta alkaa kulua uusi, entisen pituinen vanhentumisaika. Vanhentuminen katkeaa esimerkiksi, kun velkoja vaatii velallista suoritusta tai muutoin muistuttaa velallista velasta. Myös uuden maksusuunnitelman tekeminen, velan tunnustaminen tai maksun osasuoritus katkaisevat vanhenemisen. Ulosottoasioiden osalta vanheneminen katkeaa, kun velkoja panee vireille ulosottoasian tai jos velka muutoin otetaan huomioon ulosottomenettelyssä.
Vanhentumislaissa velalla tarkoitetaan rahavelkaa sekä muita velvoitteita. Lakia ei sovelleta mm. veroon ja julkisiin maksuihin tai muuhun rahasaamiseen, joka voidaan periä ulosottotoimin ilman tuomiota tai päätöstä.
Maksujärjestely turhan monimutkainen
Talouttaan ja sen kuntoon saattamista ei voi suunnitella, ennen kuin veloille tehdään jotain. Velkojen vanhenemista on, niin kuin edellä esitin, turha odotella. Velkoja hoitavat yleensä perintätoimistot, jotka muistavat huolehtia siitä ettei velka pääse vanhenemaan. Ulosottomies tekee tämän virkansa puolesta.
Kunnalliset talous- ja velkaneuvojat voivat antaa neuvoja talouden hallinnan keinoista. Asuinkunnasta saatava neuvonta on ilmaista palvelua kuntalaisille. Velkojen selvittäminen ei kuitenkaan ole aivan yksinkertaista. Ensin täytyy selvittää kokonaisvelkamäärä. Tärkeää on, että velallisen kaikki velat ovat tiedossa ennen kuin järjestelyä aloitetaan. Velkojen järjestelyn maksuohjelma ei voi toimia, jos uusia velkojia ilmaantuu vielä maksuohjelman aloittamisen jälkeen. Velkojensa selvittämiseksi täytyy olla yhteydessä ainakin oikeusrekisterikeskukseen (ne velat joita peritään tuomion perusteella), ulosottovirastoon (ulosotossa olevat velat. Listaa on vaikea tulkita, sillä siinä saattaa olla sama velka merkittynä useampaan kertaan. Velkojan lisäksi pitää katsoa tuomiopäivämäärää saadakseen selville, onko kyseessä velka joka on palautettu välillä velkojalle ja taas takaisin ulosottoviranomaiselle), kaikki perintätoimistot (voi olla velka, joka ei ole vielä ehtinyt ulosottoon tai on palautunut ulosottoviranomaiselta takaisin velkojalle) ja Suomen Asiakastieto Oy:lle (rekisteriotteesta voi myös selvitä velka, joka ei ole vielä edennyt perintään asti). Rikoksen kautta syntynyttä velkaa ei voida hoitaa velkajärjestelyllä, jos ei ole ensin osoittanut maksuhalukkuuttaan esimerkiksi lyhentämällä velkojaan. Velan lyhentäminen katkaisee kuitenkin velan vanhentumisen.
Uusi tuomio samasta velasta aiheuttaa aina uuden häiriömerkinnän. Luottohäiriömerkintä poistuu Suomen Asiakastiedon rekisteristä vasta sen jälkeen, kun sen määräaika on mennyt umpeen. On olemassa eripituisia merkintöjä esimerkiksi 2 vuoden, 4 vuoden jne. Mikäli velka tulee maksetuksi ennen määräaikaa pois, voi pyytää velan tietoihin merkinnän siitä, että velka on tullut maksetuksi pois. Merkintä jää kuitenkin asiakastietoihin.
Maksuhäiriömerkintä hankaloittaa elämää usein kohtuuttomasti
Maksuhäiriömerkinnästä saattaa syntyä kierre. Nuori henkilö voi harkitsemattomuuttaan päästää maksuhäiriömerkinnän syntymään vaikkapa kännykkälaskusta tai nykyään kännykällä helposti tilattavalla pikavipillä. 90-luvun laman aikana joutuivat monet takausvastuuseen veloista, joihin heillä ei ollut osaa eikä arpaa. Yllättäen kohdannut työttömyys tai sairastuminen on myös saattanut aiheuttaa maksuvaikeuksia ja merkinnän Asiakastiedon rekisteriin. Taloutta on myös voitu yrittää saada kuntoon ottamalla velkaa velan päälle uskoen, että asiat vielä järjestyvät.
Merkintä luottotiedoissa tarkoittaa, ettei esimerkiksi pankkilainaa voi saada. Samoin vaikkapa puhelinliittymän tilaaminen ei onnistu. Useimmat asunnonvuokraajat tarkastavat luottotiedot. Osamaksusopimuksia ei voi tehdä. Yritystäkään ei voi perustaa, sillä starttirahaa ei myönnetä jos on maksuhäiriömerkintä eikä velkajärjestelyä ole aloitettu. Neuvottiinpa lehdessä jopa tarkastamaan auton myyjän luottotiedot kun hankkii auton yksityiseltä.
Jos henkilö tekee jonkin muun rikoksen kuin velkaantuu, sen voi sovittaa. Kun rangaistus on sovitettu, ihminen voi aloittaa elämän puhtaalta pöydältä uudelleen. Velka ei kuitenkaan käytännössä vanhene koskaan.
Nykyinen järjestelmä tekee maksuhaluisistakin maksukyvyttömiä
Velka on voinut syntyä monesta syystä. Kun maksuhäiriömerkintä haittaa elämää monella tavoin ja velkajärjestelyyn on turhan vaikea päästä, syntyy “hälläväliä” -asenne ja syntyneitä velkoja ei yritetäkään maksaa. Uuttakin velkaa tehdään esimerkiksi postimyynnistä tai mistä vain satutaan saamaan. Joillain jopa töihin menon esteenä voi olla se, ettei ulosottotoimien suojaosuuden jälkeen käteen jäävän rahan lasketa riittävän elämiseen.
Elämäntilanteet voivat muuttua ja monella häiriömerkintä on voinut syntyä itsestä riippumatta tai harkitsemattomuuttaan. Koko elämäniän seuraava velka ei kuitenkaan anna mahdollisuutta normaaliin elämään.
Voisiko velan periä verotuksen kautta?
Yhtenä tutkimisen arvoisena asiana voisi olla velkajärjestelyn helpottaminen verotuksen kautta. Ulosottoviranomainen voisi antaa tiedot henkilön veloista verottajalle, joka perisi suuremmalla veroprosentilla (esimerkiksi 10%) velallisen tuloista veroa. Menettely olisi velalliselle vapaaehtoinen niin kuin nyt velkajärjestelykin on, mutta esimerkiksi kolmen tai viiden vuoden säännöllisen maksamisen jälkeen edellyttäen, ettei uusia maksuhäiriöitä ole ilmaantunut, poistettaisiin myös luottotietomerkinnät. Silloin ihminen voisi jatkaa suhteellisen normaalia elämää. Korotettua veroa perittäisiin, kunnes velat on maksettu.
Järjestelmä olisi kannustava nykyisen rankaisuperiaatteen sijasta. Pystyvä ja osaava henkilö voisi iloita vaikkapa palkankorotuksesta ilman, että kaikki menisi vanhojen velkojen maksuun. Idea ei ole uusi mutta ihmettelen, ettei siitä ole pidetty isommin ääntä. Tietenkin se vaatisi tarkkoja selvitystoimia kaikista seurannaisvaikutuksista ja muutoksia moneenkin lakiin, mutta mielestäni ajatus ei voisi olla ainakaan huonompi kuin nykyinen käytäntö, josta eivät monessa tapauksessa hyödy veloittajat eivätkä velalliset.
Velkahan on maksettava, eikös juu?
Lisäys 28.10.2008Â
Artikkeli “Velka ei edelleenkään käytännössä pääse vanhenemaan” on päivitetty 28.10.2008. Artikkeli sisältää tietoa maksuhäiriömerkintöjen säilyttämisestä luottotietorekistereissä, velan yleisistä vanhentumisajoista sekä 2004 lakiin kirjatusta ulosottokaaren muutoksesta, joka tuli voimaan vuoden 2008 alussa ja joka lopettaa lopullisesti ulosotossa olevan velan perimisen. Siinä on myös ajantasaiset linkit ao. lakipykäliin ja säädöksiin sekä lakiin velkaneuvonnasta. Yksi linkki on myös kuluttajaviraston kokoamiin ohjeisiin velkojen järjestelyistä sekä velkajärjestelystä. Jatkossa mahdolliset muutokset tai lisäykset tehdään vain tähän artikkeliin. Lue artikkeli…