Sikaosasto

Rankka herätys. Kellot oli asetettu herättämään kymmeneltä, oli shoppailupäivän vuoro (kuten tunnettua, ollaan niin älyttömän innokkaita siihen hommaan aina)!!! Silmät olivat kuin särjellä ja pikku-ukot takoi kalloa lekalla aika pahasti… arveltiin, että kokolattiamatto oli aiheuttanut nämä täysin odottamattomat ilmiöt.

Noo, ukkojen vauhti ei aamutuimaan ollut mitenkään hirveä, mutta puoleen päivään mennessä oltiin jo kuitenkin liikkeellä… Suunnattiin satamaan, josta otettiin lauttakyyti meren yli Dartmouthiin (näin Tepi tapahtunutta selitti taksikuskille myöhemmin päivällä)! Dartmouth on muuten kaupunkikeskusta Halifaxissa. Halifaxin ja Dartmouthin erottaa “poukama” Atlantin valtameressä, katsokaa vaikka Google Mapsilla. Dartmouthiin pääsee Halifaxin keskustasta siltaa pitkin tai lautalla.

Dartmouthissa meidän oli tarkoitus mennä tutustumaan paikalliseen ostosihmeeseen MicMacMall:iin. Siellä olisi kuulemma yli 160 kauppaa tarjolla. Eipä siinä, rehvakkaat kaveruksethan Suomesta, siis me, päätettiin osata sinne kävelemällä ilman minkäänlaisia apuvälineitä (navigaattoria, karttaa, kompassia tms). Matkalla törmättiin myös hassuun liikenne merkkiin.

Aikamme tallusteltiin ja huomattiin, ettei ole mitään tietoa missä ollaan, saatika miten sinne MicMacciin päästään. Ei siinä auttanut, kun ruveta miettimään ratkaisuvaihtoehtoja. Pysähdyttiin johonkin puistoon pössyttelemään ja keksittiin ottaa taksi.

Noo tämä äkkiseltään yksinkertainen tehtävä ei sitten onnistunutkaan kuten elokuvissa sormia napsauttamalla. Me jouduttiin metsästämään sitä taksia jossain paikallisessa ghetossa ihan tosissaan. Lopulta taksi saatiin vinkattua jonkun paikallisen Esson pihasta. Siinä vaiheessa oltiin naurettu (ja ehkä vähän kiroiltukin) ihan käsittämättömän paljon. Hauskaa oli (taas)!

Taksi ja sen älyttömän suulas kuski (ai, oli vai…) vei meidät sujuvasti ilman suurempia ongelmia kauppaparatiisiin.

Mic Mac Mall oli sitten tosiaan älytön kompleksi täynnä kauppoja. Kaikkea laidasta laitaan, mutta erityisesti vaatekauppoja oli liioitteluunkin asti. Ja olihan se paljon etsitty änärishoppikin talossa. Tepi ei löytänyt yllättäen reissulta mitään, allekirjoittanut sentään jotakin.

Taksi otettiin ostarin pihalta ja suunnattiin takaisin satamaan. Kuski oli lähtöisin Venäjältä ja tiesi Suomen, erityisesti Helsingin. Oli kuulemma ollut linnassa siellä 10 vuotta sitten! Aika vakuuttava aloitusspiikki kuskilta… noo, hyvin me päästiin perille ja tinkaamalla saatiin matkan hintaakin pudotettua (oli muuten hyvät keskustelut, kun kaikki kolme henkilöä väänsivät menemään rallienglantia). Ei hassummin hoidettu.

Halifaxiin saavuttuamme Tepin turnauskestävyys oli täysin lopussa. Don lähti nukkumaan hotellille jotai klo 17.00 paikallista aikaa. Eihän tässä olla oltu reissussa kun vasta viikon verran!

Allekirjoittanut kävi Halifaxin kauppoja vielä tutkimassa. Päivän jääkiekkoannos tuli otettua änäripelin Pittsburgh-Philadelphia muodossa. Erilainen päivä (joskin hauska sellainen) Halifaxissa alkaa olla aika paketissa, kettu kuittaa.

Btw, jos jonakin päivänä allekirjoittaneista on tuntunut, että englanninkieli on hallussa, niin tänään sitten todistettiin, että sehän on ihan p***a puhetta! Väännettiin rallienglantia menemään koko rahan edestä. Varsinkin ruokapaikan myyjä oli ihmeissään meidän juttujen kanssa. Epäili, että ollaan Quebecistä, kun ei englantia osata!