Kanada 2008: Maanantai 12.5.
Aamu alkoi jo perinteisesti Leijonien kanssa chattailulla. Vuorollaan jututettiin Ossia, Niskalaa, Vehasta ja Bäckströmiä hotellilla. Bäckström oli jäätävä kaveri, ei siitä paljon juttuja irti tosin revitty.
Aamupalan jälkeen hönkästiin paikalliseen soppingsentteriin (kauppakeskukseen). Siellä meinattiin jäätyä totaalisesti postia etsittäessä… kyltissä luki posti, mutta sisällä oli joku euromarketti. Noo, löytyihän se postikin sieltä ihan perukalta.
Sitten aloitettiinkin päivän peliurakka, kolme matsia hokia. Ekasta pelistä ei jäänyt paljon jälkipolville kerrottavaa, kun jenkit myllytti turskanpyytäjät kumoon 9-1. Grotneskin oli tavallinen kuolevainen maalillaan. Pelin jälkeen hönkästiin johonkin Molsonin toimistoon kysymään fanitavaraa ja irtosihan sieltä jotkin Kanadan paidat.
Kanada-Suomi peliin lähdettiin hyvissä ajoin. Suomipaidat päällä kävelleet pohjolan poijjaat tuntuivat kiinnostavan paikallisia kovasti. Yksi jos toinenkin kävi jututtamassa meitä ja aika monen henkilön kameraankin taidettiin tallentua.
Hallilla oli oikeasti ekaa kertaa kunnon ruuhkaa ja sisäänkin piti jonottaa. Äijät käveli hallilla kovin rehvakkaasti Suomi-paidat päällään, kerrottiin kaikille, että aiotaan voittaa… mutta toisinhan siinä kävi. Peli oli sinällään hyvä ja tasainen, mutta kanukit teki maalit. Perhana, jokaisen erän alussa annettiin kaverille maali. Kolme tuli kaikenlisäksi läpiajosta.
Tunnelma hallissa oli erilainen kun odotti. Kanukit on ihan kuolevaisia muidenkin suhteen. Siinä ne istui suurimman osan ajasta hiljaa peliä katsellessaan. Ne innostuu huutamaan vain, jos tulostaululla kehoitetaan pitämään meteliä tai sattuvat johtamaan kolmella maalilla. Loppupelissä toki oli kova mökä ja aallotkin kiersivät areenaa, mutta Rudin maali hiljensi kansaa kovasti! Pelin jälkeen maikkarin nettiryhmä haastatteli Kaeraa. Liekkö pätkää julkaistu missään, kun täällä ei toimi noi maikkarin nettipätkät…
Saamiemme huhujen mukaan viiltävä analyysi katsottavissa Maikkarilla: Tässä suora linkki juttuun.
Me huudettiin tietenkin niin paljon, että ääni meinasi loppua taas. Mutta kyllä otti päähän pelin jälkeen. Me ei oltu yhtään huonompia, kun kanukit pelissä, mutta silti saatiin pataan kunnolla. Olis ollu niin mukava paukutella täällä vähän henkseleitä illalla… mutta kun ei!
Pelin jälkeen suunnattiin satamaan syömään. Ei päästy siihen paikkaan minne oli tarkoitus mennä, mutta ajauduttiin johonkin toiseen mestaan vahingossa. Hyvä niin, sillä siellä oli koko reissun parhaat sapuskat. Ainakin tähän mennessä.
Päivän kolmas koitos olikin sitten Latvia-Saksa. Koetettiin kannustaa Latviaa voittoon, ettei Norjan-poijjaat pääsisi jatkoon. Mutta niinhän siinä sitten kävi, että latvialaisilla levisi pää ja menivät häviämään kuolemanottelunsa. Saksa vei 3-5.
Iltaa jatkettiin baarikiertueella. Oli tarkoitus mennä periaatteella yksi pubi ja yksi olut. Mutta eihän siinä onnistuttu. Ekassa kuppilassa oli jotai paikallisia kantrimiehiä soittamassa, joten kuunneltiin sitä ja otettiin parit Molsonit. Törmättiin kuppilassa muuten StanleyCup voittajaan. Uwe Krupp tuli olusille ja käytiin miestä toki morjestamassa. Tepi otti Uuvelta nimmarin.
Siitä ajauduttiin johonkin alehouseen jonkun suomalaisen messissä. Noo siellähän se meno sitten karkasi käsistä. Jututettiin paikallisia ja juotiin useita Molsoneita lisää. Sielläkin oli jotai paikallisia bändimiehiä kehissä ja Tepihän innostui jammaamaan tosissaan.
Tappiin oltiin ja hauskaa oli…
No mutta sehän nyt oiskin ihme, jos lähdetään “yhdelle” ni siellä sit oikeesti vaan yhdellä selvitään poiskin. Varsinkin kun tietää tämän kaksikon. ;D