Sikaosasto

Aamulla aloitettiin kevyesti formuloiden katsonnalla ja pienellä aamiaisella. Syönnin jälkeen lähdettiin hallille Fan Fest -alueelle bongaamaan Stanley Cup. Siellähän se sojotti, ja 100 metrin jono oli kuvia ottamaan sen kannun kanssa. Tsekkailtiin kisakrääsää ja muuta ihmeellistä sekä ostettiin Moosehorn metelin pitolaiteeksi. Kaera sitä osaa soittaa.

Fan Fest -alueelta suunnattiin sitten jäähallissa sijaitsevalle Nova Scotia Hall of Fame -alueelle ihmettelemään paikallisia kuuluisuuksia ja heidän suorituksiaan. Suurimmat hokijätkät tältä alueelta näyttävät olevan Al MacInnis, Sidney Crosby ja Colin White. Crosbylle oli perustettu ihan oma osastonsa alueelle. Samalla opittiin, että jääkiekko on ilmeisesti syntyisin Windsor Nova Scotiasta. Esillä olivat myös Hart Memorial- ja Art Ross-trophyt.

Innostuttiin menemään jopa kuviin näiden komistusten kanssa. Ja olihan siellä myös MM-pytty nähtävillä, sekä paljon muuta kiekkoon ja urheiluun liittyvää. Oli siinä ihmeteltävää.

Latvia-Norja -peliä mentiin katselamaan ja ensimmäisen erän aikana huomattiin, että “Tuubi” oli kateissa (siis se sinivalkoinen “pesismaila”). Ilmeisesti se oli jäänyt Fan Festiin eli hallin alakertaan. Kaera olisi heti lähtenyt sitä hakemaan, mutta oli hävittänyt ottelulippunsa. Siinä sitä sitten päiviteltiin “Tuubin” kohtaloa, mutta Tepin lippu matkassaan Kaera löysi “Tuubin” Fan Fest:lta. “Tuubia” yritti ihmiset ostaa muuten kovalla rahalla, mutta siitä ei luovuttu.

USA-peliin käytiin hakemassa vauhtia Maxwell’s Plumista. Pelihän oli huikea, mutta typerät jenkit hoitelivat lopun niin, että varmasti Suomelta kaksi äijää pois Kanada-pelistä. Upean nousun jälkeen kolme pinnaa taskussa ja tunnelma katossa.

Koistisen veto oli muuten niin tulinen, ettei verkotkaan kestäneet. Tuomarit oli aivan perseestä ja olihan muuten törkeä temppu Brownilta pelin loputtua, kun ajeli Jokisen levyksi…

Pelissä itsessään huudettiin taas sitten koko rahan edestä. Välillä piti jo seisoa istuimenkin päällä, että tuli hommat selväksi. Vieläkään ei meinaa ääntä lähteä. Fiilikset veteli pelin aikana semmoista vuoristorataa, ettei väliä. Kanukitkin kannusti meitä koko pelin ajan.

Saatiin kiitoksia kaupungilla jenkkien lyömisestä, ja Kaera haastattelija ruokailun yhteydessä paria amerikankaveria hyvässä hengessä. Pubista siirryttiin kattomaan hotellille vielä Pittsburgh-Philadelphia änäri-peliä.

Eipä siinä, mahtava kiekkopäivä takana. Nyt nautitaan vielä muutama hetki tästä ja ruvetaan keskittymään seuraavaan koitokseen. Hyvä jätkät, on mahtavaa olla suomalainen! Hyvä päivä kokonaisuudessaan.

The Premier League Champions 2008: MANCHESTER UNITED !