Kanton - toinen paiva
6. Elokuuta, 20075.8.07 Pimeilla kiinan maanteilla
Paiva alkoikin sitten mukavasti. Nappasimme rinkat selkaamme ja metroilimme kaupungin paarautatieasemalle reittia, jonka Matti ja Samuli olivat tiedustelleet edellisena iltana. Asema jo itsessaan oli juuri sita mita olimme kuulleetkin: kaottinen, sekava ja taynna ihmisia. Kokonaiset perheet istuivat asema-aukiolla, odottamassa junaa tai kuka mitakin tekemassa. Kolikon kaantopuolena poliisien kopperoita tuntui loytyvan joka nurkalta ja jokaisella kopilla oli oma vastuualueensa aukiosta, kuten seuraavaksi selvisi. Perttu nimittain kavi vaihtamassa itselleen hiukan paikallista valuuttaa, mutta heti metroasemalla selvisi, etta setelit ovat vaarenoksia. Noh, voitte arvata oliko rahanvaihtokoju enaa pystyssa kun kavimme se tarkistamassa.
Noh, jatimme matkatavarat sailytykseen ja Pertun poliisien huomaan tekemaan rikosilmoitusta ja hajaannuimme. Puolet porukasta lahti katsastamaan kaupungin keskustaa ja riistamarkkinoita. Tasta en sen enempaa tiedakaan, mutta kyseessa ei kuulemma olleet mitkaan kalamarkkinat. Me loput siirryimme metrolla elaintarhan suuntaan pandan kuvat silmissamme. Koko reissun kenties hohdokkain osa oli itse tarhan etsiminen paikallisasutuksen seasta, eika sekaan nyt niin vaikeaa ollut. Kyseinen tarhan vetonaula, jattilaispanda, oli nimittain melko masentuneen oloinen vesseli pienessa hakissaan. Mutta ihan kivaahan siella tarhassa oli rentoutua suurkaupungin hulinasta.
Illemmasta matkasimme viela vanhaan keskustaan katsastamaan jo aiemmin mainittu jenkkien suurlahetyston alue seka ehdottomasti kaupungin sekavin myyntikatu. Siella myyjatyttoset eivat enaa esitelleet vaatteita, vaan taputtivat kasiaan yhteen ilmeisesti hoputtaakseen ihmisia ostamaan jo paikalliseen hintatasoon nahden 80 %:lla alennettuja tuotteita. Illan pimentyminen, bussin lahtoajan lahestyminen ja loputon ihmisvirta ajoivat meidat kuitenkin melko nopeasti pois ostoksilta takaisin liikenneaseman suuntaan. Maksoi muuten 6 km taksimatka alle 2 euroa.
Nyt istumme laadukkaimmassa koskaan nakemassani bussissa jossain pain Etela-Kiinan maaseutua matkalla Yangshuon kylaan. Kateva tapa saastaa majoituskuluissa, eika tassa bussissa nukkuminenkaan tunnu olevan mikaan ongelma. Kunhan vaan tuo kuski nyt osaisi ajaa ilman kolareita myos loppumatkan.
—–
Niin siis ainakin Kantonissa liikenne tuntui noudattavan kaytantoa Isoimmat ensin. Eli siis jos halusit jalankulkijana ylittaa ison kadun, katsoit vain sopivan liikenneaukon ja lahdit kavelemaan. Kasimerkeilla kykenee helposti kertomaan, etta nyt oltaisiin tulossa ja sitten auto joko pysahtyy tai ei. Toinen vaihtoehto on ottaa koppi paikallisesta ja kavella hanen vierella tien yli.
Â