Matkalla
9.8.07 Hanoi
Me siis annoimme hostellimme omistajan hankkia meille suorat bussiliput Vietnamin rajalle saakka. Alunperinhan meidan oli tarkoitus itse matkustaa Guilinin kaupungin kautta Nanningiin, parin sadan kilometrin paahan rajasta ja hankkia sielta seuraavana paivana kyydit eteenpain. Nyt mies oli soittanut “yhden puhelun” ja hankki meille neljalla eri kulkuvalineella kulkevan suoran yokuljetuksen lapi sekamelkskaisen Kiinan. Emme me nimittain olisi itse kyenneetkaan mihinkaan tuollaiseen: reilun tunnin matka Guiliniin, asemalla vastassa opas joka ohjasi meidat parin tunnin odotuksen jalkeen epamaaraiseen paikkaan x ison kadun varteen. Tasta hyppasimme sleeper-bussiin - ei penkkeja vaan 160 cm pitkille kiinalaisille suunniteltuja sankyja - joka oli ahdettu liian tayteen. Bussin vaihto tyhjenpaan Nanningissa ja rajakaupungissa viela taksilla rajalle. Vautsi.
Rajan ylitettyamme meilla alkoikin sitten vietnamilaisten jarjestama suora putki. Laittoman nakoiseen taksiin suoraan tulliaseman ovelta, takseilla seuraavaan isompaan kaupunkiin jonnekin linja-autoaseman tyyppiseen paikkaan. Aseman takapihalla piti omaa vastaanottoaan selvasti edellisten kuskien kaveri, joka ei niin yllattaen sai bussin lahtemaan kohti Hanoita vartin sisaan. Kertoi viela myrskyn lahestyvan rannikkoa - reissun ensimmainen sateinen paiva - joten junat eivat kulje ja ainoa kyyti olisikin hanen jarjestamansa bussi. Voitte vain arvata ajoiko pikkubussin kuski meidat suoraan kaverinsa hotellille Hanoissa.
Ei tassa sinansa mitaan, jo heti ensimmainen pikkukaupunki, josta hyppasimme bussiin, vaikutti niin epaselvalta laitokselta, etta ihan mielellamme hyppasimme tayteen ahdettuun pikkubussiin. Siella sentaan paasimme istumaan, toisin naytti olevan kaupungista lahtevassa yleisessa linja-autossa. Eika todellakaan tehnyt mieli 12 tunnin matkustamisen jalkeen lahtea tappelemaan parista eurosta 
Olimme kuitenkin viimeksi kauneet pesulla Yangshuossa joessa ja matkustaneet yon karjavaunua muistuttavassa sleeperissa - ei se ymparisto, vaan se ihmisopaljous.
Itse Hanoi taas. Oikeasti, tama on nahtava itse… Kaaos voisi olla paras tapa kuvata tata kaupunkia. Ihmiset tekevat joka nurkalla omia askareitaan. Yksi katu korjaa pyoria, toinen valmistaa tuulettimia, kolmas myy vaatteita halvalla. Edellista eroa lukuunottamatta kaikki kadut muistuttavat toisiaan. Ihmisten ja liikenteen meteli on puuduttava. Liikenne on aivan oma lukunsa: mopot, skootterit ja autot ajavat sekaisin hallitsemattoman nakoisessa kaaoksessa. Liikennevaloja ei noudateta ja ihmisia on paljon, todella paljon. Tieta ylittava jalankulkija voi vain sulautua liikenteen virtaan ja kavella maaratietoisesti tien yli ilman akkinaisia liikkeita. Ja varovasti. Ei tama ihan tallaista Kantonissa ollut, vaikka samanlaisia alle 4 miljoonan kaupunkeja molemmat ovatkin. Jokatapauksessa, risteykset soljuvat lavitse melko mutkattoman nakoisesti ilman kolareita. Jos kaikki nama mopot olisivat autoja, liikenne seisoisi valittomasti. Melko nopeasti tahan sopeutuu kunhan vain varoo joka askeltaan… Mitenkahan tama toimisi suomessa?
En silti todellakaan suosittelisi tata kaupunkiloman kohteeksi, vaikka riksoissa istuvia, paa pyoralla olevia lankkareita nakyykin paljon. Tanaan olisi tarkoitus vain rentoutua - kaupungin vilinaan ei valttamatta jaksa enaa lahtea - ja huomenna etsia bussi kohti Halong Bayta. On aika lahtea rantalomalle ja etsia eteensa kirkkaat korallit.