miau

Kohta se loppuu.. Meinaan kotona oleminen. Olen kyllä mietiskellyt että miten sitä on sinne töihin kerennyt ja jaksanut sitten vielä kotonakin puuhailla. Nyt on ollut aikaa puuhailla koirien kanssa, koti on pysynyt siistinä, Ja tietysti on lumitöitä tehty oikein olan takaa.vessaremonttikin on melkein valmis. Sitä on kyllä tehty kun Iisakin kirkkoa. Kalusteiden tulo kesti tilauksesta viisi viikkoa. Vaikka eihän siihen tullut kun kaksi kaappia ja taso, mittatilaustyönä siis. Nyt kalusteet on paikallaan mutta ikäväksemme meidän putkimies ( Juhan isä siis ) sai riesakseen Ruusun. Joten ainakaan tällä viikolla ei vesi vielä hanasta valu meidän vessassa. Yksi asia mitä nyt on tullut harjoiteltua on silikonin levittäminen. Että osaa niinkin yksinkertainen asia olla vaikeaa. Ruiskuta päälle fairyvettä ja vedä sormella ylimääräiset pois, no joo… käytä apuna jäätelötikkua…. no joo. Rajaa reunat maalarinteipillä. Kaikki kokeiltu. Onneksi nyt se viimeinen veto, tason päälle tuli ihan siedettävän näköiseksi. Wc pytyn reunoja ei sitten kukaan saa katsella Mutta laitan sitten kuvia kun kaikki on saatu valmiiksi, sisustustavaroita myöten joita lähdetään tutkailemaan vkonloppuna Paavon ja Viivin tykö Lappeenrantaan.

Kaiholla katselin tietokoneelta kesäisiä kuvia. Tuleekohan se kesä sieltä enää ikinä. Ihastellen katselin myös meidän Millan turkkia joka vielä kesällä oli runsas ja tuuhean kiiltävä. Nyt Neito on tiputtanut kaikki karvat pois. Nyt se kyllä näyttää solakalta ja menevältä mutta kyllä Bordercolliella tulee komea turkki olla. Odotellaan sille juoksuja alkavaksi jos karvan lähtö johtuisi siitä. Eilen kyllä kävimme “juoksututka” Kassun kanssa lenkillä ja ei ollut uroksella mitään hinkua neidon takapäähän eli se niistä juoksuista. Asia on kyllä toisaalta kääntynyt ihan toisinpäin noitten koirien turkkien suhteen. Kesällä Telma oli ihan kauhean näköinen ja vielä syksylläkin sen turkki oli ihan sellaista haperoa haituvaa. Nyt Tullukalla on kaunis leijonan harja edessä ja kunnon villahousutkin. Eikä se turkkikaan enää niin haituvaa ole. Eläintenhoitaja Suskun vinkistä aloin syöttämään ruoan seassa kalaöljyä. Ehkä siitä on Telmalle jotakin apua ollut. Kiitoksia Suskulle siis vinkistä!

Onneksi nyt on ollut suht siedettävät pakkaset niin koiratkin on kestäneet pitempiä lenkkejä. Telmalla varsinkin pikkuiset tassut jäätyy ja kävely on sellaista pomppimista. Millaan pakkaset ei vaikuta. Ei edes olematon suojakarva näytä menoa haittaavan. -25 ehkä alkaa jo Milsuakin paleltamaan.

Ostin syksyllä ostosreissulla isoja kirjaimia seinälle joista muodostuu sana HOME. Valkoisia 15cm halkaisijaltaan. No, ensinnäkin eihän ne näytä miltään valkoisella seinällä. Toiseksi niissä oli ihan ihmeelliset ripustus systeemit seinälle. O kirjaimessakin ne reiät siellä takana oli ihan eri tasossa. Käy nyt siinä sitten mittailemaan seinälle että tuo naula tulee kaksi senttiä tohon suuntaan ja toinen sitte taas kolme senttiä alemmas, ihan järjetöntä siis. Koska se ei onnistunut, keksin että ostan kaksi puoleista teippiä ja teippaan ne sinne seinälle. Ihan hyvä idea joo, mutta eihän ne kestäneet siellä seinällä. Liian painavia, M kirjain tippui lattialle ja meni halki. Onneksi on pikaliima jolla sain sen korjattua. Vähän saumaa näkee, mutta minä en ole niin tarkka.

Seuraava yritys saada teksti enemmän esille tuli sukulaisvierailulla. Maalaat jonkun levyn, sopivan kokoisen, erivärillä ja liimaat kirjaimet siihen. OK, tuumasta toimeen. Löysin töistä puuverstaan jätekasasta sopivan kokoisen vanerilevyn. Se oli harmaaksi maalattu. Minun ei siis tarvitsisi kuin ostaa toisen väristä maalia ja vetää se siihen päälle, todella helppoa siis. Joo, niinhän sitä ihminen luulee. Eka virhe oli se että sitä vanhaa maalipintaa olisi pitänyt vähän hiontapaperilla rikkoa että maali tarttuu siihen paremmin. Toinen virhe oli jättää se kuivumaan sellaiseen tilaan missä kaikki pääsevät tepastelemaan sen päälle ja siihen jää tassunjälkiä. Kolmas virhe on hätäisesti liimata ne kirjaimet siihen runsaalla erikeepperillä. Ja se viimein ja kohtalokkain virhe on jättää se taulu kuivumaan eteisen pöydälle, pystyasennossa, mistä ihana kissamme Neo voi sen tönäistä lattialle niin että kaikki kirjaimet lentävät pitkin poikin. Nyt siis uusi yritys. Ensin hionta. Sitten hyvän liiman osto ( käyttötarkoitukseen sopivan siis ) Ja oikeanlaiset ripustussysteemit.

Laitampa ihan kuvankin jos saan taulun joskus ehjänä seinälle ja siellä pysymään!

Jo kolmatta viikkoa suihku pois käytöstä. Ei kiva. Kaikkihan lähti siis siitä kun kirvesmies veljeni sanoi että nyt on pakko se teidän saunan lattia uusia ja kiireellä. Ettei pahasti olisi tullut vesivaurioita perustuksiin. No ei muuta kun tuumasta toimeen ja lattiaa repimään auki. Vettä oli todellakin päässyt saumoista läpi, mutta tilanne ei hirveän pahalta näyttänyt. Pari päivää kuivateltiin ja todettiin että pohjat on ihan kuivia. Sitten olikin jo laatoittajan vuoro. Ensin sillä kirvesmiehellä oli kalareissu mikä kestikin sitten 5 päivää. Sen jälkee piti viettää pari krapula päivää ja sitten se tulikin yrittämään. Hirveä kiroilu ja melskaaminen pesuhuoneessa. Tunnin se teki töitä ja häipyi mitään sanomatta. Odoteltiin pari päivää jos se vaikka ilmaantuisi kun pahin krapula olisi poissa. No, ei äijää kuulunut ja minä hermostuin. Soitin iskälle ja pyysin että se järjestäisi jonkun tuttunsa tekemään lattian loppuun. Iskällähän niitä kavereita löytyy joka ammatista. Saatiinkin jo sitten seuraavana päivänä Klamilasta, Juto, tekemään työn loppuun. Jutolla meni siihen 4 tuntia ja palkkaa se pyysi 40€. Halpa oli ja hyvä oli jälki. Juto laittoi siis vain laatat paikoilleen, meille jäi saumojen laittaminen. Mikä tehtiinkin sitten tänään. Ei olla ennen tehty, mutta helppoa ja kivaa puuhaa se oli. Tästä lähin saumaan kaiken aina itse. Ja tulee todella halvaksi. Nyt kun vielä opettelisi laittamaan ne laatat paikoilleen, niin voisin aloittaa vessan remppaamisen.

Mitä siis opimme tästä episodista?? Sukulaisia ei kannata ikinä pyytää mitään tekemään, paitsi poikkeus meillä on iskä! Toinen opetus oli se että saumaaminen on hauskaa ja helppoa.

Huomenna pääsee omaan suihkuun, JEEEE! Saunan puolelle pitää vielä tehdä perusteellinen pesu, sinne päästään vkonloppuna. Hyvä vinkki muuten saunan lauteiden ehostamiseen on hiominen. Sillä lähtee kaikki tummat kohdat pois ja lauteista tulee uuden veroiset pienellä summalla.

Muiden kotisivuja lueskellessa huomasin että minähän olen vallan unohtanut laittaa kuvia uudesta makuuhuoneesta. Toisilla sitä tyylitajua on ja toisilla ei. ( Allekirjoittanut tarkoittaa ei vaihtoehdossa itseään.) Ja kyllä tällä hetkellä se rahanpuute vaikuttaa myös valintoihin. Olisihan sitä ihan kiva lähteä vaan shoppailemaan, ostamaan uusia tyynyjä yms makuuhuoneeseen mutta kun täytyy sinne jääkaappiinkin ruokaa saada. Elikkä siis tästä lähdettiin:

Ihanat, romanttiset ruusutapetit ja boordi. Ne sai luvan lähteä. Lattia olisi ollut ihan hyvä, mutta kun kaikissa muissakin huoneissa on vaalea laminaatti, tuli se myös meidän makuuhuoneeseen. Ja sitten tähän tultiin:

Vain yksi seinä sai tapetin, muut maalattiin harmaalla. Yöpyödät poltettiin saunan kiukaassa. Tilalle tuli hylly päätyseinään. Hylly on vain väliaikainen. Siihen oli tarkoitus tulla Ikean pitkä lack-hylly, mutta ne toimituskulut oli niin suuret että se täytyy joskus mennä hakemaan sieltä itse kotiin. Verhotkin menee vaihtoon. Kankaat on ostettu, mutta ne odottaa ompelijan inspiraatiota kaapissa . Hirveästi ei ole mitään erikoisuuksia, mutta vihaan kaikkea roinaa yms koriste-esineitä. Kyllä niitä saa olla mutta ei joka nurkka täynnä.

Saatiinhan me vappuviikolla se kauhea keittiön seinäkin tapetoitua piiloon. Nyt ei ollakkaan paljon sisällä puuhailtu. Seuraava remontti saa taas odottaa ainakin vuoden, ei voisi vähempää kiinnostaa.

Ja tässä ainut asia mitä keräilen, muumimukit. Emmin keksintö, palkintolusikat koukkuina toimii hienosti. Muumimukit saivat näkyvän paikan, säälihän niitä on piilossa kaapissa pitää. ( On sinne eksynyt yksi ei joukkoon kuulumaton, Juhan ylioppilaslahjaksi saatu pupu-muki.)