miau

Kyllä sapettaa. Ulkona +20 ja minun pitää täällä sisällä kykkiä, töissä siis. Suostuin tulemaan taas vähäksi aikaa vahtimestariksi, tekemään sairaslomia. Nyt olen sitten parhaimpana vkonloppuna ollut täällä jumissa. Ja vielä sunnuntaina aamusta iltaan. Täytyy vaan ajatella että tunnit raksuttaa sunnuntai- ja ylityökorvauksia. Voi sitten Tallinassa vappuna vähän ostella jotakin kivaa itselle. Kovasti ollaan joka paikkaan menossa. Eihän olla vuoteen missään reissussa käytykään. Joka kuukausi jotakin kivaa. Tallinna, wappuna. Hämeenlinnaan, tomaatteja tomaatteja stand up festivaaleille toukokuussa ja sitten Juhannus vietetään ratevasti Ruotsissa kannustaen Suomen tulevia jalkapallotähtiä EM-kisoissa. Onneksi meillä on hyvät eläintenhoitajat jotka mahdollistavat meidän matkustelut!

Eläimille kuuluu hyvää. Omistaja kävi eilen ylikierroksilla kieltojen takia. Nyt joku älypää on mennyt valittamaan kun koirat juoksee meidän naapurissa sijaitsevalla peltoaukealla. Sinne oli tullut kyltti jossa kehoitetaan pitämään koirat kiinni. Siis vähänkö ärsyttää!!!! Siinä pellolla on koirien kanssa kiva rieuhua ja leikkiä ja on se myös hyvänä koulutuskenttänä toiminut. Missäs sitä nyt palloa potkitaan ja keppiä heitetään. Meidän koiria kun ei ikinä sinne yksin ole jätetty juoksentelemaan, aina on joku niiden kanssa ja hyvin ne sieltä suostuvat tulemaan poiskin kun lähdetään. Lisäys aikaisempaan: Telma on jossakin tilanteessa päässyt näykkäisemään pellon toisella puolella asuvaa labradoria josta omistajat ovat nyt hikeentyneet. Se labradori on Telmalle kuin punainen vaate härälle. Se vaan ei voi sitä sietää. No kohta meillä on aita ja nämä ihanat kohtaamiset loppuvat.
Olen tehnyt diagnoosin. Meidän koirilla on nenäpunkkeja. Milla sai eilen kauhean röhimiskohtauksen, veti henkeä sisään päin ja tuntui että ei saa ilmaa tarpeeksi. Sitten se aivastelee kovasti ja tassujen kanssa raapii nenää. Myös Telma on alkanut aivastelemaan , mitä se hyvin harvoin tekee. Internetin ihmeellisessä maailmassa löytyi näillekin oireille syyn. Nyt täytyy vaan soittaa eläinlääkärille ja kysyä, yhtyykö hän minun diagnoosiin!?! Samalla tutkiessani koiria, löysin Telmalta varpaiden välistä REIÄN. Siis ihan reikä. Verta vähän vuosi mutta nyt se on ihan puhdas, kun olen sitä puhdistanut. Toivotaan että menee umpeen. Kissat voi paksusti, Heta ainakin. Havainnollistin vasta äskettäin sellaisen asian että, kun kummallekin kissalle annetaan saman verran ruokaa, niin kai se pienempi sitten automaattisesti lihoo enemmän!!! Jos Neo on 2 kg painavampi ja muutenkin isokokoinen niin kyllä sille voi antaa enemmän ruokaa kuin Hetalle, tai oikeastaan Hetan ruoka-annoksia täytyy alkaa pienentämään. Hölmö olen ollut.

Nyt palaan töihin. Kastevihkojen kopionnin pariin. Konetta ei voi jättää yksin kopioimaan koska se on ihan selvä että silloin joku menee pieleen. Paras istua vieressä ja vahtia!

Elikkä 3 viikkoa ne jaksoi nahistella ja sitten alkoivat kaveeraamaan. Telma on aina se innokkaampi leikkijä. Ulkona se ei anna Millan olla rauhassa vaan on koko ajan vaanimassa ja repimässä niskasta. Kyllä Milla sitten lopulta alkaa leikkimään ja sitten juostaan hurjaa vauhtia ympäri tonttia. Sisällä Telma myös ärsyttää Millaa ärisemällä ja hyppii ihme loikkia ja peruuttaa Millaa päin, perä edellä siis. Sisällä ne sitten nahistelee kiemurellen maassa ja kummatkin on ihan kuolassa Tassulla pitää aina toista läpsiä, siitä tuo kuva.

Millaa on todella kiva opettaa tekemään uusia juttuja kun se on NIIIIIIIN innokas. Ennen kun se huusi luokse se vaan kävi kiertämässä minun ympäri ja vauhdilla karkuun. Nyt se osaa jo pysähtyä ja istua, odottaa lupaa milloin saa mennä. Katsekontaktia se ei aikasemmin ottanut, mutta nyt se tapittaa koko ajan. Telma on todella uppiniskainen Millan rinnalla. Kun komennan molemmille että nyt lähdetään sisälle, Milla juoksee saman tien ovella ja Telma tapittaa jossain ja katsoo tyyliin en varmana tule. Se täytyy sitten käydä hakemassa. Bordercollieista sanotaan aina että niitä on helppo kouluttaa koska ne ovat niin miellyttämisenhaluisia, Millan kohdalla se siis pitää paikkansa. Telman kyllä tekee, mutta silloin kun huvittaa tai jaksaa. Telmahan on myös hyvin rauhallinen Bordercollieksi. Millan sijaisomistajat ihastuivat Telmaan juuri sen takia. Sanoivat että Telma on rauhallisin Bordercollie minkä he ovat nähneet. Millan rinnalla juu, se on todella rauhallinen. Milla on aika kova välillä häsäämään ja joskus se ei osaa rauhoittua ollenkaan. Kummassakin tytössä on omat hyvät puolensa. Vaikka ovatkin samaa rotua, on ne kumminkin IHAN erilaisia. Tyttäret