miau

Tämä rotu olisi kiva. Tai vaikka tämä.

Kissoista piti minun kirjottavani kun viimekerralla en niistä enää jaksanut jupista. Aloitetaan siitä murheenkryynistä, eli Neosta. Juha uhkasi sen tällä viikolla viedä viimeiselle retkelle. Kusisuihkut pitkin vessan seiniä on taas lisääntyneet. Viime viikolla se lorotti vaakatasoon, vessan alakaappeja kohti. Meillä kun ne kaapit on sellaiset säleikkö malliset niin kaikkihan ne nesteet sinne kaapin sisälle meni. Ei ollut kiva alkaa vessan suursiivoukseen kun illalla tuli töistä. Ikeasta ostettu uusi mattokin meni heti pesuun. Jotenkin sen on niin vaikea mennä sinne laatikkoon jos siellä jotakin haisevaa on. Eikä sitä laatikkoa voi olla tyhjentämässä tunnin välein, kyllä kerran päivässä pitää riittää!  Yhtenä iltana se teki sitten ihmisen kokoiset pökäleet päiväpeiton päälle. Onneksi ei tällä kertaa olleet ripulilöysiä niinkuin remontin aikana pääsi tapahtumaan. Välillä se on monta kuukautta mitään tekemättä ja sitten taas räjähtää. Se on vaan niin sääli kun muuten se on niin kiva ja persoonallinen kissa ja LAPSIRAKAS. Meille jos sattuu tulemaan taaperoikäisiä lapsia, on Neo ihan haltioissaan. Se puskee lapsia ja kehrää ja antaa silittää, mitä se ei kaikkien aikuisten anna tehdä. Tosin se sitten kyllä näyttää kynsiäkin jos joku liikaa sitä ärsyttää. Siis hyvin kissamaisesti se tykkää lapsista.

Meidän kissathan on tunnetusti hyvin halukkaita karkailemaan. Jostain kumman syystä yksi useimmin meillä käyvä pariskunta ei osaa sulkea ulko-ovea ja kissat pääsevät karkuun. Ensimmäisellä kerralla emme edes huomanneet että ovi oli auki. Aloin ihmetellä kun Telmaa ei näkynyt vaikka meillä oli vieraita. Yleensä se on varmana kerjäämässä rapsutuksia ja leikkikaveria. Sitten seuraavaksi huutelin kissat läpi. Heta nukkui onnellisena pussissaan, Neo oli karkuteillä. Äkkiä koko porukka ulos karkulaisia etsimään. Telma tuli heti ulko-ovella vastaan, siellä se odotteli varmaan minua että joko lenkille lähdetään. Pariskunta lähti jäljestämään tassun jälkiä lumessa, pimeässä taskulampun kanssa. Jäljet veivät takapihalle. Telma fiksuna koirana ajoi Neon kuusen alle ja sieltä minä sain sähisevän kissimissin kiinni. Toisella karkureissulla eivät kuulemma ehtineet yhtä pitkälle, siis Neo. Ja huomioitavaa että taas se sama pariskunta ei osannut laittaa ovea kiinni!

Saa nähdä mitä sille Kollille tapahtuu. Olen sanonut monta kertaa Juhalle että minä en sitä ainakaan piikille vie. Kerran sen jo kokeneena sanon ei kiitos.

Uusi telkkari, sohvat ei mahtuneet Juhan budjettiin

Kehykset seinillä odottaa vaan kuvia

Kissojen Linna

Eteisen peiliovet, ja uusi eteisen ovi

Keittiö, ruokailutila

Juha ihmetteli kun en ole kirjoitellut tänne mitään meidän remontista tai nyt yleensä muustakaan. Korjataan tilanne sitten heti.

Remontti on siis melkein saatu valmiiksi. Sellaiset viimeistelytyöt vielä odottelee kuten esimerkiksi pikkueteisen listoitus. Siihen tilaan tuli eniten muutoksi kun uusittiin se ovi sellaiseksi missä on lasi. Tosin sekin asia tehtiin hyvin hankalaksi. Tilasimme useampiakin ovia eräästä liikkeestä Haminassa. Liukuovet olivat ihan passelit, tosin jos oli tilattu pähkinän ruskeaa ( siis missä olisi se puukuvio mukana), ja sitten sieltä tuleekin ihan vaan ruskeat karmit peileillä niin ei jaksa valittaa. Eteiseen oli tilattu lasillinen peiliovi. Mutta sitten sieltä tulee ihan tavallinen ovi lasilla ja kätisyys on ihan väärään suuntaan niin eikö sitten saa valittaa??? No uuden oven tilaaminen vei tietenkin taas se viikon. Oli kyllä kiva tulla aina kotiin kun kaikki elukat odottivat jonossa oven edessä. Siis sen näki kivasti kun se väärä ovi piti siihen asentaa väliaikaisesti väärin päin. Lasi oli lattiatasossa. Nyt on ihan oikeanlainen ovi eteisessä ja valoisuus tuplaantui.

Olohuone avartui ihan huomattavasti ja vain sillä että seinät ja katto ovat nyt valkoiset. Kaikki meillä käyneet ovat ihmetelleet samaa. Myös sälekaihtimet on ihanat. Minä onneksi pääsin tässä remontissa aika helpolla. Eikä minua oikein mikään innostanutkaan. Suoraan sanoen ei olisi voinut koko remontti vähempää kiinnostaa. Jotenkin sitä vaan ei jaksa sitä sekasortoa ja pölyä ja koneitten meteliä kun aina jotakin sahataan tai porataan. Juha on siis suuri ihanuus kun se hoiti remontin loppuun asti vaikka minä aina valitin väsymystä ja kitisin. Olihan Juhalla Mika apuna. Näiden kahden yhteistyö sujuu niin hyvin että Juhalla on aina aikaa juoda kaljaa kun mikä leikkaa laminaattia

Sisustus puoli jää sitten minulle. Huomenna suuntamme Ikeaa josko sieltä löytyis jotakin kivaa mukaan. Kaikkea sieltä kyllä tarvisi mutta unohtuu sitten siellä paikan päällä. Laittelen sitten kuvia kun saadaan kaikki tiptop.

Elukoille kuuluu kaikenlaista. Telmalla juoksu on kohta ohi, I hope so. Tällä kertaa ne saadaan käytyä läpi sen kummempia masennuksia, esimerkiksi ruoka maistuu vielä ihan hyvin. Kesällähän asia oli ihan toinen. Vähän se on ollut ärhäkkä. Lenkillä se ärähti pienelle Russelille ja yritti näykkäistä. Onneksi se omistaja vain naureskeli. Tänään yllätyin kovasti kun tiellä tuli vastaan tyttölauma ja yksi niistä tytöistä kääntyikin ihan Telman edestä kotitielle. Telma alkoi haukkua hulluna ( Pelästynyttä haukkua, ei vihaista ) tytölle. Ennenkuin minä ehdin hämmenykseltä mitään sanoa se tyttö pysähtyi ja otti hanskan kädestä ja antoi Telman nuuhkaista omaa kättään. Ja Telma rauhottui heti. Ilmeisesti tytöllä oli kokemusta koirista koska hän ei pelästynyt yhtään. Ei niinkuin minä pelästyin koiran käytöstä. Toinen lapsi koira kohtaaminen tapahtui meillä. Juha ja Mika olivat päivän tehneet remonttia ja Telma nukkui eteisessä. Mikan pienet pojat tulivatkin yht’äkkiä ovesta sisään ja Telma hätkähti ja yritti näykkiä poikia. Juha oli pitänyt koko poikien vierailun ajan Telmaa kiinni kun se oli näyttänyt vihaista naamaa pojille. Ja ne pojat on vielä tosi kilttejä, alle kouluikäisiä. Ei mitään sellaisia huutajia ja riehujia. Olen pohdiskellut että varmaan nämä kaikki johtuu sen juoksuista ja kai sekin kärsii stressistä kun ei saa aina nukkua rauhassa kun joku kone huutaa jossakin. Nykyään se yrittää hyökätä jiirisahan kimppuun kun sen käynnistää. Se on sen vihollinen.

Kissoista kerronkin sitten toisella kertaa. Nyt kutsuu Teho-osasto.