Kesäbreikillä
Viikko on kulunut todella nopeasti. Minulla ei ole pariin viikkoon töitä ( lukuunottamatta yhtä iltaleiriä maanantaina,höh!) ja Juha on ihan ekalla virallisella kesälomalla kaksi viikkoa. Joka päivä ollaan puuhasteltu kaikenlaista mukavaa. Ollaan käyty saaressa ja koettu uusia kulttuurielämyksiä kotkassa. Sateisena sunnuntai päivänä päätettiin lähteä Kotkan uuteen merimuseoon. Oltiin päätetty että jos pääsyliput maksaa yli 10€, ei meitä sinne saa. Liput maksoivat 8€ joten pakko sinne oli sitten mennä. Ihan senkin takia halusin paikan päälle että vielä Iss aikoina jouduin siellä kärvistelemään loppusiivouksen merkeissä jopa kokonaiset kaksi päivää. Sitten kieltäydyin ihan mielenterveyden takia enää sinne menemästä!. Ja olihan se museo iso ja upea. Mustaa ja vielä kerran mustaa. Se harmittaa kovasti kun minusta museon hienoin juttu, aallon muotoinen katto ei näy kunnolla tulosuuntaan. Hietasen satamasta katsottuna se näyttää todella hienolta! Kotkassa käydessä oli pakko käydä ostoksilla. Löysin hienot juhlakengät Paavon ja Viivin häihin. Vaatebudjetti niihin häihin ylittyi jo pelkästään kenkien hinnalla, ei saa kertoa Juhalle 
Aikaa olen kuluttanut myös Emmin huoneen remontin kanssa. Emmi sai itse valita huoneensa värit. Tummanruskea yksi seinä ja muut luonnonvalkoisella. Yhteen vaaleaan seinään laitettiin myös sellainen karhea pinta. Vähän niinkuin olisi rapattu. Sitä levitettiin vain valmista massaa muurauslastalla ja sitten hierottiin. Hienoa tuli, vaikka olikin aika sotkuista. Tänään käytiin sitten ikeassa ostamassa huoneeseen uutta lamppua ja päiväpeittoa jne. Vaikka sisko onkin vasta 12, tietää se tarkalleen mitä haluaa ja onneksi kaikki on samaa tyyliä! Välilä tulee sanomista, mutta sitten aina löytyy yhteinen sävel äidin ja tyttären kesken! Minäkin yleensä yritän aina jotakin mielipiteitä sanoa, vaihtelevalla menestyksellä.
Eilen lähdettiin taas saareen. Uitiin ja otettiin aurinkoa koko päivä. Kerrankin meille sattui hyvä päivä.Telmakin tuntui viihtyvän vaikka välillä alkoikin väsyttää kun koko ajan piti vahtia kovia uimareita. Yhden kerran se jopa lähti Juhan perään uimaan ja kovasti piti suostutella se palamaa takaisin rannalle. Tippuipa se vielä meriläisen kannelta mereenkin. Onneksi vene oli rannassa. Pieni paniikki oli saada se kalliolle, oli koirakin vähän hätäisen näköinen kun ohjasin sitä uimaan minua kohti ja lopulta sain sen pannasta nostettua ylös. Kommelluksia lukuunottamatta Telmalla menee samaa rataa. Ruoka maistuu joskus ja joskus taas ei. Nyt näyttäisi että se on tonnikalan ystävä. Siihen se ei vielä ole kyllästynyt. Yritettiinhän me sitä että sille ei annetta muuta kun nappuloita. Mutta jouduin antamaan periksi kun ei se varmaan viikkoon syönyt mitään. Alkoi jo pelottamaan että se sairastuu ja kaikkea muuta kamalaa.
Eilen Telma otti taas yhteen Samun kanssa.Juha oli käymässä ja jätti samun pihalle. Juha lähti ja Emmi päästi Telman vapaaksi ulos ja Samu olikin vielä meidän pihalla. Minä olin sisällä. Kohta rupesin ihmettelemään että mitä ulkoa kuuluu rähinää. Juoksin pihalla ja siellä ne oli toisissaan kiinni. Emmi ei uskaltanut ottaa Telmasta kiinni ja Veljeni Juha yritti ottaa samua irti syliin mutta Telma oli kovasti samussa kiinni. Syöksyin sitten tappelupukarien väliin ja raahasin Telman sivumpaan. Joku siinä vaan on että Samu on Telmasta tosi ärsyttävä, vaikka se on uros ja pienempi.
Ai niin vielä lopuksi, tältä näyttää meidän pesuhuone. Siitä tarinaa sitten joskus. Nyt saa kirjoittelut taas riittää tältä kertaa!
