Kävimme tänään Telman kanssa moikkaamassa Jaanaa ja Iivaria lenkin merkeissä. Lenkki suuntautui salmenvirralle. Ajattelin että kun oli niin kuuma kevätpäivä, koirat voisivat vilvoitella meressä. Siitähän tulikin sitten riehuntaretki. Telma ja Iivari juoksi kilpaa rantahiekalla, aina välillä meren kautta. Kaislikossa oli kiva juosta kilpaa ja rantavedessä kaivaa mutaa. Iivari tykkäsi ilmeisesti myös rannalla olosta, se kahlasi ensin meressä ja tuli sitten kierimään rannalle hiekkan ja kaislan sekaan. Se oli ihanan sotkuisen näköinen. Telma oli ihan vauhkona, tuli ihan mieleen meidän Kata pienenä, sekin tykkäsi kovasti juosta ja riekkua kaislikossa. Toivottavasti Telmasta tulee “vesikoira”. Jos kesälläkin mennään saareen, olisihan kiva että koira siellä uisi. Kotiin tultua oli sitten taas suihkun paikka. Koira ihan mudassa ja haisikin ihan mudalle. Jaanakin kysyi että; Minkäs väriset ne sen tassut olikaan? Mutta missä se kamera taas oli??? Kyllä harmittaa kun olisi saanut niin vauhdikkaita kuvia. No otin sitten kotona kuvan, puhtaasta ja väsyneestä koirasta terassilla.

Kesällä varmaan Telman lempipaikka, viileä terassi

Telma ja ei enää niin uusi pallo

En tiedä olenko joskus kirjoitellut Neon käyttäytymisongelmista. Sehän harrasti ennen sohvalle pissaamista ja vaikka se hiekkalaatikolle menikin, se sohotti suoraan ohi! Pissa ei mennyt alaspäin vaan vaakasuorassa pitkin seiniä. Niitä ei ollut kiva siivota joka aamu. Samoin se teki ison hädän tullessa. Meni laatikon viereen tai wc-pöntön toiselle puolelle. Joskus se saattoi mennä sänkyynkin. Ihmetys on ollut huomata että Telman tultua taloon se on lopettanut kaikki pahat tavat. Leikkaushan ei näihin ongelmiin auttanut ollenkaan. Telma on ollut meillä yli puoli vuotta ja Neo ei ole tänä aikana tehnyt mitään pahaa. Todennäköisesti sillä oli ennen tylsää ja se purki sen pissaamalla vähän joka paikkaan. Nyt sen aika kuluu Telmaa vahtiessa ja sitä puskiessa. Jahtileikit on varmaan myös väsyttäviä.

Leikkauksenhan pitäisi viedä kaikki vietit ja halut. Ei ainakaan meidän Neolta. Se nylkyttää aina vähän aikaa sylissä oltuaan. Ärsyttävä tapa. Ensin se nätisti sylissä polkee ja sitten käy hajareisin käden päälle ja nylkyttää. Sitten kun sitä komentaa lopettamaan, se alkaa murista ja näykkäisee vihaisena. Ja korostan vielä että tässä on kyseessä kissa!!! Kyllä se heti lopettaa ja lähtee vihaisena, häntää viskoen pois!

Neo nauttii auringosta

Ja sitten tulikin kuuma ja piti mennä pöytäliinan alle suojaan auringolta

Heta köllöttelikin sitten häkissä, nauttien lämmöstä

Olin taas tänään aamulla reipas ja mielestäni sain todella hyvän idean. Ajattelin että maalaan keittiöstä yhden kauhean seinän, kun löysin varastosta kivan väristä maalia. Se oli TODELLA SUURI VIRHE. Ei koskaan kannata alkaa maalaamaan tapetin päälle. Minä (muka) kokeneena remonttinaisena ajattelin että seinästä tulee todella kiva kun se tapetti oli sellaista vanhanaikaista missä on naruja. Se seinä oli ihan kauhean virttyneen ja likaisen näköinen. Siinä se tapetti on varmaan ollut 30.v. Ei kumminkaan alkuperäinen koska seinän pohja on tumman ruskea.

No mitä sitten siis tapahtui? Tapetti alkoi kupruilemaan ja vähän aikaa mietittyäni aloin repimään sitä pois. Kyllähän ne pintanarut hyvin lähti riekaleina mutta sitten se pohja jäi siihen seinään. Kastelin liisterillä ja annoin vesi/liisteri yhdistelmän vaikuttaa ainakin 2 tuntia. Siellä seinässä se on ja pysyy. Otettiin sitten toinen suunnitelma käyttöön. Seinää ei maalatakaan vaan laitetaan joku halpis tapetti siihen peitteeksi. Toivottavasti epätasaisuudet ei paista läpi. Easyuppia sen kyllä sitten olla pitää.

Huomenna päästään takaisin “omaan” makuuhuoneeseen kun saadaan kattolista paikoilleen. Niiden laittaminen on sellaista näpräämistä että yksi kulma illalla riittää, jo perherauhankin takia. Meillähän on alkuviikon ollut kireä tunnelma. Meillä sellaista on aika harvoin, joten tämä on aika omituista. Nyt jo helpottaa. Lähdinkin sitten Telman kanssa pitkälle lenkille ja jätin Juhan purkamaan paineita, sen tapetti seinän kanssa. Tehtiinkin sitten Telman kanssa oikein juoksulenkki. Sykemittari oli mukana ja hyvin jaksettiin kokonainen tunti. Telma jaksaa vaikka kuinka, nyt se riehuu Juhan kanssa.

Hetsu ja kamala kaaos

Aurinko on paistellut siinä määrin että ulos on mentävä kukkapenkkiä kuopsuttamaan. Tänään viihdyin pihalla niin hyvin että pisamat alkaa nassussa näkymään, liikaa auringonpaistetta Kova työ oli kaivaa Virpiangervot kukkapenkistä ylös, juuria löytyy kovasti ja ne on vielä sotkeentuneet männyn juuriin, kovaa oli repiminen.

Telma viihtyi hyvin pihalla narussa. Laitettiin Juhan kanssa sille piiiitkä naru varaston tolppaan kiinni. Nyt se pääsee joka puolelle, vaikka onkin narussa. Voisihan sitä pitää vapaanakin, mutta kun sitten täytyisi olla koko ajan komentamassa ja vahtimassa sen tekemisiä. Autojen perään se juoksee aina, sitten se kaivelee ei sallituilla alueilla mielettömiä kuoppia. Narussa se pysyy koko ajan näköpiirissä. Välillä pitää käydä komentamassa kun nurmikko meinaa kokea kovia. Komennan sen aina kuusen alle. ( se kuusi on iso, vie varmaan kolmasosan meidän takapihasta )Siellä se sitten kaivelee ja ärisee jotain murinan tapaista. Tänään se löysi sieltä vanhan luun. Se olikin sitten kiva purulelu.

Nyt ollaankin sitten Kirsillä ja Emmillä evakossa kun meille Kohontielle on ilmaantunut mörrimöykky.

Saunahuoneeseen tuli tuollainen kukkakiemura koristetarra. (Pahoittelen kuvan laatua, aurinko paistoi liikaa.)  Ikkunoihin sälekaihtimet.Kesällä olisi vielä tarkoitus uusia pesuhuoneen lattian kaakelit ja lauteet saunan puolelle uusiksi.