miau

On se niin inhottavaa kun ei ole lunta. Koira on ihan kurassa koko ajan. Itse on ihan likainen, eilen meni takki vaihtoon kun telma vähän hyppi ja takki oli musta kurasta. Ei kovin fiksua pitää lenkeillä koiran kanssa valkoista takkia.. Omaa hölmöyttä!Tänään käytiin Nikon ja Hennan kanssa tarmolassa vitosella. Kotiin tultua koira oli ihan purussa. Mahakarvoihin oli takertunut varmaan kaikki purut ladulta. Onneksi Telma tykkää suihkusta.
En tiedä mistä tuo Telmuska on saanut kammon siltoja kohtaan. Ei suostu ylittämään mullinkosken eikä salmenvirran siltaa. Täytyy aina kantaa yli, kun ei siihen pienelle sillalle paljon jäädä suostuttelemaan ylitystä autojen vilistäessä metrin päässä. Olen ajatellut että pelkäisikö se jotenkin nyt sitä vettä, kun se vahingossa silloin mereen pulahti. Mutta salmenvirralla mentiin heti sillan viertä pitkin alas katsomaan miten vesi virtaa, eikä yhtään pelottanut. Sitten kokeilin josko teboilin suoralla oleva iso silta, mikä vie junanradan yli, olisi myös pelottava. Ei pelottanut, hyvin reippaasti porhallettiin yli. Pitkospuutkin menee hyvin, vaikka vettä olisi alla. Pienet sillat jostain syystä ei onnistu. Se on pakki päälle ja maahan rähmälleen.

Tänään kävin sille ostamassa vedonestopannan. Vetäminen on niin hermoja repivää että sille pitää tehdä heti jotain. Tämä on nyt se viimeinen keino. On koitettu herkkuja, on koitettu pysähtymistä ja odottamista. Komentamista ja kieltämistä. Ei usko, niin ei usko. Jännityksellä seurataan mitä nyt tapahtuu.

Vkonloppuna alkaa ihana halkojen hakkaaminen takapihalla. Rentouttavaa puuhaa. Pahaksi onneksi se on luvannut vaan loskapaskaa. Ei kiva. Tässä nopea yhteenveto viimeaikojen tapahtumista kun ei pitkään aikaan ole tullut kirjoiteltua.

Poju ja Telma haistelee toisiaan

Iivari, koirien leijonakuningas

Iivari ja Telma tekee tuttavuutta

Ja tässä leikitään junaa. Telma veturina.

Käytiin siis tänään Jaanan ja Anun kanssa ulkoilemassa. Jaanalla oli Iivari mukana ja Anulla pieni lapinkoira pentu Poju. Poju on ihana pieni pyöreä nallekarhu. Välillä otettiin juoksukisaa, poju pienenä jäi vielä vähän muista. Sitten muuten vaan juoksenneltiin ja yritettiin paimentaa toisia. Ja hauskaa oli, Telmalla ainakin!

Meidän Telma päätti tänään että nyt heitetään talviturkki mereen. Kävimme vuoden ensimmäisen päivän kunniaksi Klamilassa metsälenkillä Iskän, Emmin ja Ingan kanssa. Kävelimme metsässä rantoja pitkin. Telma innoissaan paimensi laumaa ja juoksi edestakaisin. En oikein tiedä että ymmärsikö että nyt menen mereen. Sinne se juoksi ja tulikin syvempää ja piti ihan uintikuvioita harjoitella. Katsottiin kaikki kauhistuneina että apua nyt se ui tuolla. Minä ihan paniikissa että nyt se jäätyy, pieni parka. Mahassakaan ei ole vielä karvapeitettä. Sieltä se tuli yhtä nopeasti pois, kuin oli sinne mennytkin ja katseli vähän ihmeissään. Onneksi pohjakarvat ei kastuneet. Vähän se ravisteli vesiä pois ja ihmetteli silmät suurina. Sitten voitiin taas jatkaa matkaa. Siellä me sitten käveltiin 1,5 tuntia. Ihmeteltiin merenranta tontteja sun muita. Onneksi Emmillä oli kamera mukana.

Tässä uitettu koira vähän säälittävänä

Jos olisi lunta, ei tässä käveltäisi, vaan hiihdettäisiin