Lahjat on ostamatta, vaikka yleensä olen kaikki lahjat jo ostanut lokakuussa. Nyt olen ostanut Juhalle vasta yhden kirjan, ja senkin se itse halusi. Juha on ostanut jo kaikki minun lahjat, yleensä tämä on aina mennyt toisinpäin. Minusta lahjat pitää aina olla yllätyksiä. On ihan tyhmää avata paketteja, joiden sisällön tietää jo etukäteen. No kun veronpalautus rahat tulee, niin sitten ostan kaikki yhdessä rytäkässä.
Tänään aloitin jo joulusiivoukset. Sitäkään en ole yleensä tehnyt, mutta kun kun keväällä tänne Kohontielle muutettiin, ei kaappeja paljon tullut siitä rytäkässä järjesteltyä. Nyt se on edessä. Kaikki tavarat ulos ja kaapin pyyhkimiset edessä koko talossa. Toivottavasti innostus kestää enemmän kun tämän yhden päivän.
Yksi huolenaihe jouluun vähemmän on se, kun Juhan kanssa päätettiin ettei meille tule tänä vuonna joulukuusta tuon koiruuden takia. Se kumminkin sen kaataisi ja söisi kaikki oksat. Laitetaan sitten vaan pari kuusenoksaa takan päälle, niin jos sieltä sitä joulun tuoksua tulisi.
Telman kanssakin ollaan jo kovasti käyty lenkillä. Se jaksaa painaa vaikka vielä pieni onkin. Juha tykkää viedä sitä pururadalle juoksemaan. Siellä on ihan hyvä lenkkeillä, mutta ne sauvakävelijät ei varmaan tykkää kun telma juoksee niiden perässä. Onneksi on noita metsiä mihin sen kanssa pääsee. Pitäisi jo harkita sitä pentukoulua kun ensi viikolla on tehosterokotuksen paikka.
lopuksi kuva koirasta lempipuuhassaan, halkoja purressa. Kuvasta näkyy hyvin miten toinen korva on vielä ihan pystyssä.