Eipä taas ole kummempia tapahtunut. Viikko meni huristen ohi, kun oli vaan töissä. Torstaina kello raksutti 14 tuntia. Perjantaina ajateltiin pitää vapaapäivä, mutta eihän se sitten onnistunut. Mentiin vihaisina töihin ja lopulta livistettiin. V*tutti niin kovasti..

Parisuhde asiaa. Juha meni tänään saunailtaan, omalla autolla. Kovasti yritti että oisin vieny sen sinne mutta en antanut periksi. Saa nähdä tuleeko se millä ja milloin kotiin. Jos on kerran ottanut sen linjan että ei juhlita ennen kavereitten mökki reissua lokakuussa, niin sitten ei juhlita. Yritti taas puhua ittensä pois siitä sopimuksesta. Ei voi kuulemma tehdä sitovia lupauksia kun on krapulassa ja valittaa pahaa oloa. Olisi sitten ihan hiljaa.

Viikon päästä tulee Telma. Sieltä ei ole kuulunut mitään. Kasvattaja lupasi lähettää valokuvia, mutta ei ole tullut postia. No enää viikko niin saa ottaa itse vaikka kuinka paljon valokuvia!

Lisäys vielä näin yömyöhään:

On ihan kauheaa kun ihmisellä ei ole tilannetajua, siis sellaista, että jos tapahtuu jotain yllättävää niin siihen osaisi reagoida asiaan kuuluvalla tavalla. Ensimmäisen kerran meidät on yllätetty Satun ja Mikon toimesta kun he kertoivat saavansa vauvan! Oltiin vaan niin nurkan takaa yllätettyjä ettei sanaa saatu suusta vaikka oltiin molemmat tosi iloisia niiden puolesta.

Nyt meidät yllätti täysin Henna ja Niko! Tämä kaksikko oli sitten kihlautunut välimeren risteilyllään!!! Kummatkin oltiin taas ihan suu auki.. Sehän on tosi iloinen asia ja onhan se ollut tiedossa että painostusta on ollut ilmassa Mutta silti ei taas tiennyt mitä sanoa! Siis Tosi paljon onnea !!!!

Nyt päästään juhlimaan kihlajaisia. JEEEEEEEE!!!!!!!!

Tällä hetkellä elämä ei ole mitään muuta kun töitä, töitä ja töitä. Kerrostaloon, jossa ollaan tekemässä loppusiivousta, pitäisi asukkaitten muuttaa perjantaina. Huonolta näyttää. Me oltaisiin kyllä valmiita mutta rakennustyöt on vielä kesken. Ja eikä ne loppusiivoukset siihen lopu, seuraavaksi on vuorossa merimuseo. n.14 000 neliötä!!!!

Ja iso kiitos Marjolle, joka oli tänään niin ihana että kävi ostamassa meille kermawiinereitä, kun minä niitä vinguin. Onneksi on niin kivoja työkavereita joitten kanssa jaksaa painaa duunari pitkää päivää.
Vaikka välillä uhkaa känkkäränkkä tulla kyläilemään Hirssaareen…

Meidän mussukoista (toinen on kyllä rontti) on tullut ulkokissoja. Ne viihtyy hyvin takaterassilla kököttämässä. Varmaankin ne vahtii harakoita, mitkä pitää ihan kauheaa meteliä kuusessa. Siellä ne sitten makoilee puukasan päällä.

Syksy on kyllä ihanaa aikaa. Minä tykkään. Puissa oranssit lehdet ja aurinko paistaa, ei haittaa vaikka vettä sataisi. Syksy on minun lempi vuodenaika.

Mietiskelin tänään erilaisia parisuhteita. Niitä on niin monta erilaista suhdetta kuin on parejakin. Vertailuna käytin lähinnä kavereiden avoliittoja. Kaikki kaverit asuu yhdessä ja omistaa kaiken yhdessä. Aika omituista, yhtään erillään asuvaa paria ei meillä kaveri piirissä ole.

Miehethän tykkää aina kaveriporukassa juoda kaljaa ja tehdä typeriä. Kaikki miehet ei pääse iltaa viettämään, koska kotona on joku kauhea tyränki jolle se ei vaan nyt käy. Siiten on taas sellaisia tapauksia jotka käyttää tyrankia hyväksi kun ei huvita kavereitten kanssa lähteä ryyppämään. On helpompia sanoa että kotoa ei saa lupaa kun se, että ei nyt vaan yksinkertaisesti huvita lähteä teidän kanssa yhtään minneen. Sitten kaveriporukka leimaa naisen ihan kamalaksi. Ainakin minulla on sellanen maine, ja olen ollut itse Juhan vieressä kun se naureskellen sanoo minua pirttihirmuksi. Ei kiva.

Meillä ainakin Juha ilmoittaa että nyt menen sinne ja sitten seuraavassa kuussa on se juttu. Viime juhlinnan jälkeen Juha sanoi että minun pitäisi olla tiukempi sen menojen suhteen ja yleensäkin juomisen. Minun pitäisi kieltää sitä enemmän. Suhteen alkuaikoina olin paljon jyrkempi, nyt on vaan kiva että se ryyppää kavereitten kanssa, ei tarvitse minun kestää sen hölmöä käytöstä. Tänään se yritti luikerrella sopimuksesta olla juomatta kuukauteen. Nyt olin kovana ja sanoin että EI! Ensi vkonloppuna sillä menojalka varmaan silti vipattaa.
Ja miksi muuten aina niiden pitää juoda? ja se kun aina ryöstäytyy käsistä. Ja sitten minun täytyy kuunnella koko seuraava päivä sitä valitusta kun on niin paha olo. Ja itseä kun ei tuo juhliminen enää niin kovasti innosta. On kivempa olla kotona ja puuhailla mukavia. Ja yleensä jos Juhan kanssa lähtee jonnekin, se ilta päättyy Juhan suuttumiseen.

Minä ainakin valitsen kodin, baarin sijasta.