Minun metsäni
19:35 Torstaina, Maaliskuun 20. 2008 @ hujanhajan
Juoksen veren maku suussa, pulssi jyskyttää päässäni. Juoksen ja juoksen, mutta tuntuu että en pääse eteenpäin. Oksat hakkaavat kasvojani, repivät vaatteni riekaleiksi. En tunne enää jalkojani, ne ovat turtana kivusta. Katson taakseni peläten näkeväni siellä sen miltä pakenen. Kiihdytän vauhtiani vaikka en näe mitään. Metsä on pimeä ja märkä. Pelkään kuollakseni. Olen juossut jo kauan, olen eksyksissä, haluan tämän päättyvän.
*
Sitten tapahtuu jotain. Lävitseni kulkee lämmin aalto. Pysähdyn siihen paikkaan. Hengitykseni on nopea ja raskas, sydämeni hakkaa lujempaa kuin koskaan ennen, koko vartaloni tärisee, vedet valuvat silmistäni. Hetken ajan olen ihan paikoillaan. Käännyn hitaasti ympäri ja avaan silmäni. En voi uskoa näkemääni.
*