Prinsessan salaisuudet

Eilen vietimme ihanan illan prinsessaystävieni kanssa, joimme ruusuteetä ja söimme pipareita missä oli suuren suuria suklaapaloja. Kynttilät paloivat ikkunalaudoilla ja hyvät henget olivat ympärillämme. Silmissä loistivat tähdet ja heleät naurut valaisivat jokaisen pimeän nurkan.

Puhuimme paljon. Asioista maan ja taivaan välillä. Pohdimme elämän tarkoitusta ja yhdessä yritimme ratkaista kiperiä pulmia. Totesimme, että vaatii paljon taitoa, optimistisuutta ja luottavaisuutta pystyäkseen näkemään metsän puilta. Pystyäkseen näkemään elämän kokonaisuutena, ei yksittäisinä tapahtumina. Optimaalinen tilanne on se, että pystyy elämään tässä hetkessä tiedostaen kuitenkin kokonaisuuden.

Tänään on minulla suuri ilta, paljon vastuuta. Olen varma että pärjään, mutta silti jännittää hieman. Ihan piirun verran vain. Perhoset lentelevät mahassa ja kruunu ei meinaa pysyä päässä. Ja mitä sitten jos vaikka epäonnistuisinkin tänään? Sehän on vain yksi ilta, yksi kerta. Eikä siinä oikeasti voi mitenkään pahasti epäonnistua, ja jos voi niin sitten nauran vain asialle ja itselleni. Otan opikseni sen minkä voin ja jatkan eteenpäin.

 Otan mukaani runsaasti luottamusta, kopallisen rohkeutta, pisaran asennetta, paljon naurua ja loput silkkaa hymyä. Näillä eväillä pärjää aito ja oikea prinsessa!