Osakuntalaisen unionin blogi

Me allekirjoittaneet vaadimme, että opiskelijoiden monipuolinen järjestö- ja  edunvalvontatoiminta tulee huomioida nykyistä tasa-arvoisemmin Helsingin yliopistossa.  Järjestötoiminnasta ja hallinnon opiskelijaedustajana toimimisesta saatavat opintopisteet tulisi kirjata yliopiston strategiaa linjaavaan opetuksen ja opintojen  toimenpideohjelmassa. Järjestötoiminta ja vaikuttaminen yliopiston hallintoelimissä  antaa opiskelijoille taitoja, valmiuksia ja vaikutusmahdollisuuksia, joita ei pelkästä opiskelusta saa.

Yksi opetuksen ja opintojen toimenpideohjelman toimenpiteistä tulee olla hallinnon  opiskelijaedustajana toimimisesta ja järjestötoiminnasta saatavien opistopisteiden tarkistaminen. Eri tiedekuntien myöntämien opintopisteiden määriä ja myöntämisen perusteita on yhtenäistettävä. Opintopisteitä on lisäksi myönnettävä samojen kriteerien  mukaisesti kaikesta järjestötoiminnasta - toiminnasta niin ainejärjestöissä, osakunnissa, harrastejärjestöissä kuin yhteiskunnallisissa järjestöissäkin.

Nykyinen käytäntö opintopisteiden myöntämisessä on epätasa-arvoinen. Tiedekuntien  välillä on suuria eroja sen suhteen, paljonko opintopisteitä opiskelija voi saada ja millaisesta toiminnasta pisteitä kertyy. Esimerkkinä toimivasta järjestelmästä on humanistisen tiedekunnan nykyinen käytäntö, jossa järjestö- ja opiskelijaedustajatoiminnasta saa järjestöstä riippumatta toimintakausien mukaisesti yhteensä enimmillään kahdeksan opintopistettä. On kuitenkin myös tiedekuntia, joissa opintopisteitä järjestö- ja edunvalvontatoiminnasta ei myönnetä ollenkaan.

Järjestötoiminta on oleellinen osa yliopistoyhteisöä ja itsenäisesti ajattelevien akateemisten kansalaisten kasvatusta. Yliopiston tulee omalta osaltaan edistää opiskelijoiden mahdollisuuksia yhteistoimintaan. Järjestö- ja edunvalvontatoiminta kehittää opiskelijoiden ajattelua. Se luo pohjaa aktiiviselle yhteiskunnalliselle vaikuttamiselle myös opintojen jälkeiseen elämään. Yliopistoyhteisössä opitaan asioita myös luentojen ulkopuolella. Tämä itsenäinen oppiminen tulee huomioida opintopisteitä myönnettäessä kaikissa Helsingin yliopiston tiedekunnissa.

Helsingissä 25.2.2009

Ted Apter
Edustajistoryhmän puheenjohtaja
HELP

AnneSophie Hokkanen
Edustajistoryhmän puheenjohtaja
Svenska Nationer och Ämnesföreningar rf

Mirja Komulainen
Edustajistoryhmän puheenjohtaja
Osakuntalainen Unioni

Jaakko Soudunsaari
Edustajistoryhmän puheenjohtaja
HYAL ry

Lisätietoja:
Jaakko Soudunsaari
jaakko.soudunsaari@helsinki.fi
+358 40 5534809

Vi undertecknare kräver att man i fortsättningen tar i hänsyn på ett mera jämlikt sätt förenings och intressebevaknings verksamhet vid Helsingfors Universitet. Studiepoängen man får för föreningsverksamhet och deltagande i förvaltningen borde skrivas in i åtgärdsprogrammet för undervisning och studier. Föreningsverksamheten och deltagandet i förvaltningen ger studerande färdigheter, kunskap och påverknings möjligheter som är omöjliga att få från andra instanser.

Studiepoängen man får för att ha verka som studerande representant och från föreningsaktivitet borde vara en av de åtgärder som skrivs in i åtgärdsprogrammet för undervisning och studier. Kriterierna för erfarenheterna och studiepoängen som fakulteterna ger studerande borde var likformade. Dessutom måste studiepoängen beviljas med samma kriterier för all organisationsverksamhet, oberoende om du är verksam i en ämnesförening, nation, hobbyförening eller en samhälleligförening.

Dagens system med att bevilja studiepoäng är ojämlikt. Praxisen och linje dragningarna om hur man beviljar studiepoäng varierar stort på de olika fakulteterna. Ett fungerande exempel är humanistiska fakulteten som beviljar högst åtta studiepoäng för förenings- eller studentrepresentantverksamhet oberoende på var man varit aktiv. Det finns dock fakultet som inte beviljar studiepoäng för förenings- eller intressebevakningsverksamhet överhuvudtaget.

Föreningsverksamhet är en väsentlig del av universitetssamfundet och en del i uppfostran av självtändigt tänkande akademiska medborgare. För sin egen del skall universitet befrämja studerandes möjligheter att delta i allmännyttig verksamhet. Förenings- och intressebevakningsverksamhet utvecklar studerandes förmåga att tänka och förbereder dem för ett aktivt påverkande i samhället även efter studietiden. I universitetssamfundet lär man sig även saker utanför förläsnings salar. Denna kunskap skall beaktas i studiepoängen på alla fakultet vid Helsingfors universitet.

I Helsingfors den 25. februari 2009

Ted Apter
Ordförande för delegationsgruppen
HELP

AnneSophie Hokkanen
Ordförande för delegationsgruppen
Svenska Nationer och Ämnesföreningar rf

Mirja Komulainen
Ordförande för delegationsgruppen
Osakuntalainen unioni

Jaakko Soudunsaari
Ordförande för delegationsgruppen
HYAL rf

Tammikuun viimeisinä päivinä on yleensä aloitettu uusi edustajiston vuosi kiinnostavalla kokouksella, näin myös tänä vuonna. Päätettävinä asioina olivat mm. HYYn hallitusohjelma -09, jossa hallitus linjaa mitä aikoo vuoden aikana tehdä sekä HYYn upouusi kielistrategia.

Osakuntien edustajistoryhmä tarkasteli valmisteltua hallitusohjelmaa kriittisesti – nythän sitä valmistelemassa ei ole ollut yhtäkään osakuntien edustajaa, sillä ryhmämme on ensi kertaa yli 20 vuoteen jäänyt hallituksen ulkopuolelle. Ehkä suurimpana hallitusohjelman heikkoutena näimme sen, että se ei tarjonnut varsinaisesti juuri uusia ajatuksia tai raikkaita avauksia ylioppilaskuntaan. Ihmettelimme myös mm. sitä, miksi hallitus ei tänä vuonna linjannut tekevänsä sellaisia meille tärkeitä asioita kuten:

-          vaikuttaminen yliopistoliikuntaan ja varsinkin sen alati kohonneisiin vuosimaksuihin

-          eri kampusten huomioiminen, sillä tänä vuonna hallituksessa on vain keskustakampuslaisia – tällaista huolestuttavaa tilannetta ei HYYssä ole pitkiin aikoihin ollut, koska eri kampusten edustavuus on ollut ainakin aiemmin tärkeä periaate.

-          opiskelijalounaan ateriatukeen vaikuttaminen

-          EU/ETA-alueen ulkopuolelta tulevien opiskelijoiden terveydenhuollon järjestäminen

-          YTHS:n heikomman taloustilanteen huomioiminen maisterisuman tuomien romahtaneiden jäsenmäärien takia, joudutaan varmaankin priorisoimaan palveluja, joten HYYn olisi ollut hyvä olla tässä aktiivisena vaikuttajana

-          Helsingin yliopiston Lahden ja Vaasan filiaalien opiskelijoiden edunvalvonta, filiaalit puuttuivat hallitusohjelmasta kokonaan

-          kansainvälisten tutkinto-opiskelijoiden edunvalvonta

-          HYYn ylläpitämän lapsiparkin rahoituksen lobbaaminen yliopistolta ja kaupungilta

Kummastusta herätti myös hallituksen käsitys HYYn tulevasta strategiaprosessista. Hallitusohjelmassa lukee nimittäin, että edustajistoa kuullaan prosessissa ja linjattiin jo sen sisältöä. Oikeastihan edustajisto on se taho, joka strategiasta varsinaisesti päättää eikä hallitus voi tässä vaiheessa linjata sisällöstä. Kiitosta hallitus sai meiltä korkeasta 50%:n tavoitteesta edustajistovaalien äänestysprosentin korottamisessa. Jonkin verran äänestysprosentin odotetaan tosin joka tapauksessa nousevan, kun viime syksynä HYYn jäsenmäärä romahti niin valtavasti lukuisten vanhan tutkintojärjestelmän maistereiden takia, mutta on tärkeää, että ylioppilaskunnan jäsenet käyttävät ääntään vaaleissa. Toivottavasti hienoon äänestysprosenttitavoitteeseen todella päästään!

Pari vuotta sitten HYYssä ei ollut minkäänlaista tietoa kirjoitetuista periaatteista englanninkielen käytön suhteen. Hallituksen kansainvälisten asioiden vastaavana v.2007 olin tämän tajutessani kauhuissani ja aloimmekin yhdessä kv-sihteerin kanssa väsätä heti englanninkielen periaatteita. Ne yhdistettiin sitten jo olemassa olevaan kaksikielisyysstrategiaan muodostaen viime vuoden aikana näistä yhden kielistrategian. HYY on täten tiettävästi ensimmäinen ylioppilaskunta, jolla on kielistrategia. Jee! Edustajisto pääsi päättämään siitä nyt sitten omalta osaltaan tässä vuoden ensimmäisessä edustajiston kokouksessa, jolloin siihen tehtiin vain muutamia pieniä muutoksia. Osakuntien ryhmästä lisäksi PPOn Anni-Helena huomautti saamen kielen puuttumisesta kielistrategiasta. Tämä olikin aplodien arvoinen puheenvuoro, jonka päätteeksi todettiin kuitenkin, että saame ja esim. viittomakieli on nyt jätetty tästä strategiasta tietoisesti pois ja keskitytty ruotsiin ja englantiin.

Hallitusohjelman käsittelyn aikana osakuntien edustajistoryhmä tykitti kysymyksiä hallitukselle ja kommentoi aktiivisesti - ryhmästämme kävikin pitämässä puheenvuoron puhujanpöntössä suurin osa ja saimme jälkikäteen kiitosta esittämistämme hyvistä kommenteista. Niinhän jo toisesta ryhmästä meihin viitaten kommentoitiinkin, että “piti tulla puhumaan, että tulisi puheenvuoro välillä tältäkin puolelta salia”. Täten on siis aloitettu tämän kauden toinen edustajistovuosi, tällä kertaa oppositiossa.

Ulla Hemminki,

Vuodenvaihteessa HYYn hallituksen puheenjohtajan tehtävästä oppositioedaattoriksi siirtynyt epolainen