Yhdenvertaisuutta HYYn järjestötukiin
HYY tarjoaa piirissään toimiville järjestöille erilaisia tukia. Merkittävimmät tuet ovat järjestötilat ja toiminta-avustus, jotka molemmat ovat suuria kulueriä HYYn budjetissa. Järjestötukien historia on pitkä, ja se näkyy tukien jakamisen periaatteissa. Keskeisinä arvoina järjestöjen tukemisessa ovat olleet jatkuvuus ja pitkäjänteisyys sekä järjestöjen sitouttaminen. Tukia on jaettu järjestöjen tarpeiden mukaisesti. Tämän vuoksi esimerkiksi osakunnat ovat tyytyneet tiedekunta- ja ainejärjestöjä matalampiin toiminta-avustuksiin, sillä niiden on ajateltu kompensoivan osakuntien suurempia tiloja. Kun HYYn tilajako vuonna 2008 on toteutettu uusilla periaatteilla ja tiedekunta- ja ainejärjestöt ovat saaneet runsaasti lisää tilaa, on toiminta-avustusten jakamista tarkasteltava uusista lähtökohdista.
HYY tarjoaa piirissään toimiville järjestöille erilaisia tukia. Merkittävimmät tuet ovat järjestötilat ja toiminta-avustus, jotka molemmat ovat suuria kulueriä HYYn budjetissa. Järjestötukien historia on pitkä, ja se näkyy tukien jakamisen periaatteissa. Keskeisinä arvoina järjestöjen tukemisessa ovat olleet jatkuvuus ja pitkäjänteisyys sekä järjestöjen sitouttaminen. Tukia on jaettu järjestöjen tarpeiden mukaisesti. Tämän vuoksi esimerkiksi osakunnat ovat tyytyneet tiedekunta- ja ainejärjestöjä matalampiin toiminta-avustuksiin, sillä niiden on ajateltu kompensoivan osakuntien suurempia tiloja. Kun HYYn tilajako vuonna 2008 on toteutettu uusilla periaatteilla ja tiedekunta- ja ainejärjestöt ovat saaneet runsaasti lisää tilaa, on toiminta-avustusten jakamista tarkasteltava uusista lähtökohdista.
HYYn toiminta-avustuksia jaettaessa verrataan toimintaa ja avustussummaa edelliseen vuoteen. Näin on toimittu jo pidemmän aikaa, ja pitkän aikavälin tilasto osoittaa, että monien tiedekunta- ja ainejärjestöjen tuet ovat nousseet tasaisesti 1970-luvun puolivälistä nykypäivään saakka. Osakunnat tulivat HYYn toiminta-avustusten piiriin 10 vuoden tauon jälkeen vuonna 1979, jonka jälkeen myös osakuntien toiminta-avustukset ovat nousseet (osan kohdalla myös laskeneet) tasaisesti. Väliaikaisia notkahduksia on tietysti monilla järjestöillä. Esimerkit kertovat, että avustuksia jaettaessa pohjana on ollut edellisen vuoden avustus ja yhdenmukaisia mittareita ei ole käytetty. Osakuntien sekä tiedekunta- ja ainejärjestöjen nykyiset toiminta-avustukset eivät olekaan keskenään vertailukelpoisia, koska niiden lähtötasot on määritelty eri vuosina ja eri periaatteilla. Käytännössä tilat ovat vaikuttaneet osakuntien avustuksen lähtötasoon.
Tarkasteltaessa HYYn piirissä toimivien, toiminta-avustusta hakevien järjestöjen jäsenmääriä, tapahtumamääriä ja niiden saamaa toiminta-avustusta vuoden 2007 lukujen pohjalta, saadaan seuraava tulos:
| Järjestöryhmä | Tapahtumia / 100 HYYläistä jäsentä (keskiarvo)* | Toiminta-avustusta / tapahtuma (keskiarvo)* |
| Tiedekunta- ja ainejärjestöt | 42,87 | 21,08 |
| Osakunnat | 90,23 | 10,06 |
| Poliittiset opiskelijajärjestöt (vain ns. toimintalisä) | 46,02 | 8,19 |
| Orkesterit, kuorot ja teatterit | 236,52 | 7,65 |
| Muut HYYn piirissä toimivat järjestöt | 151,55 | 9,45 |
* Kunkin järjestöryhmän ylin ja alin luku on jätetty huomioimatta laskettaessa järjestöryhmän keskiarvoa.
Taulukko osoittaa, että toiminta-avustukset eivät ole tasapainossa, vaan tiedekunta- ja ainejärjestöt saavat yli kaksinkertaista tukea verrattuna muihin järjestöihin. Avustukset ovatkin epätasapainossa suhteessa järjestöjen aktiivisuuteen.
Vuonna 2007 järjestöille oli jaossa yhteensä 151 500 euroa toiminta-avustusta, josta jaettiin 149 455 euroa alla olevan jakauman mukaisesti. Jakauma on hyvin erilainen kuin se olisi ollut, jos koko jaettavissa oleva summa olisi jaettu suoraan tapahtumamäärien suhteessa.
| Järjestöryhmä | Jaossa 2007 (euroa) | Jaettiin 2007 (euroa) | Suhteessa tapahtumamääriin (euroa) |
| Tiedekunta- ja ainejärjestöt | 97 000 | 96 540 | 67 044 |
| Osakunnat | 16 000 | 15 300 | 20 308 |
| Poliittiset opiskelijajärjestöt (vain ns. toimintalisä) | 3 000* | 3 000 | 4 181 |
| Orkesterit, kuorot ja teatterit | 12 500* | 13 475** | 14 763 |
| Muut HYYn piirissä toimivat järjestöt | 23 000 | 21 140 | 45 203 |
* Vuonna 2008 poliittisten opiskelijajärjestöjen toimintalisä oli 2 000 euroa ja orkesterien, kuorojen ja teatterien toiminta-avustus 14 000 euroa.
** Jaossa olevan summan ylittävä osuus jaettiin 2007 harkinnanvaraisista avustuksista järjestöryhmän lisääntyneen järjestöjen määrän vuoksi.
Koska toiminta-avustusta ei ole kuitenkaan tarkoitettu palkinnoksi järjestöjen järjestämästä toiminnasta, vaan nimenomaan avustukseksi tulevaan toimintaan, ei toiminta-avustuksia tule muuttaa suoraan yllä olevan taulukon mukaan. Tasapainottamiselle ja uuden lähtökohdan luomiselle on kuitenkin tarvetta, joten osakunnat esittävät seuraavaa muutosta budjettiin:
PL 25, s. 42-43
Toiminta-avustukset
aine- ja tiedekuntajärjestöt 85 000 € (-12%)
osakunnat 20 000 € (+25%)
poliittiset järjestöt, toimintalisä 4 000 € (+100%)
orkesterit, kuorot ja teatterit 15 000 € (+7%)
muut HYYn piirissä toimivat järjestöt 28 000 € (+22%)
Osakuntien edustajistoryhmä
Joulukuu 13, 2008 @ 22.36 e
Tässä sama vastaus, jonka kirjoitin myös hyy-edarille:
En kommentoi tässä nyt niinkään esitystänne tai sen perusteluita kuin tapaa, jolla ehdotatte toiminta-avustuksia uudistettavaksi sekä esittämänne kaltaisen uudistuksen todennäköisiä seurauksia.
Esitätte merkittävää muutosta toiminta-avustusten jakotapaan korostamalla yhden kriteerin (tapahtumien määrä) merkitystä muiden kriteereiden (esimerkiksi tapahtumien osallistujamäärät, toiminnan monipuolisuus ja tavoittavuus, järjestön taloudellinen tilanne, avustuksella rahoitettavan toiminnan tyyppi sekä vastuullinen taloudenpito) kustannuksella. Onko mielestänne perusteltua tehdä tällainen muutos edustajiston päätöksellä parin päivän keskustelun jälkeen? Vai olisiko ehkä kuitenkin parempi odottaa ensi vuodelle kaavailtua toiminta-avustusten jaon kokonaisuudistusta ja tehdä muutokset budjettiin vasta sitten, kun uudistuksen vaikutuksia pystytään arvoimaan?
Toiminta-avustuksilla on selvä järjestöjen toimintaa ohjaava vaikutus. Avustuksen kriteerit kannustavat järjestöjä tekemään asioita, joista palkitaan suuremmalla avustuksella. Toisaalta - ja merkittävämpänä tekijänä - avustuksen suuruus vaikuttaa siihen, millaista toimintaa järjestö pystyy järjestämään.
Tyypillisellä ainejärjestöllä toiminta-avustus menee etupäässä alkoholittomaan toimintaan, kuten järjestölehteen, tiloista huolehtimiseen, kulttuuri- ja liikuntatoimintaan, viestintään ja hallintoon. Alkoholipitoinen toiminta taas kustantaa itsensä osallistumismaksuilla ja tuottaa usein myös voittoa, jolla rahoitetaan järjestön muuta toimintaa. Jos siis toiminta-avustus pienenee, joutuvat järjestöt karsimaan alkoholitonta toimintaa tai etsimään uusia keinoja sen rahoittamiseen. Kumpikin näistä vaihtoehdoista siirtää toiminnan painopistettä aikaisempaa alkoholipitoisempaan suuntaan. Vaikutus korostuu entisestään lehteä tekevissä järjestöissä, jos myös ehdotuksenne lehtituen leikkaamisesta toteutuu.
Onko alkoholipitoisen toiminnan lisääminen siis se viesti, jonka haluatte HYYn ainejärjestöille antavan?
Joulukuu 14, 2008 @ 20.12 e
Ihan vain retorisena huomiona tuli mieleen, että paljonko tyypillisessä ainejärjestössä alkoholitonta toimintaa rahoitetaan jäsenmaksuilla?
Eihän se niin voi olla niin, että HYY:n toiminta-avustusta käytetään mielin määrin toiminnan järjestämiseen, jota sitten käytetään perusteluna toiminta-avustuksen tarpeeseen. Sehän olisi kuin tuotantoon sidottua maataloustukea.
Joulukuu 14, 2008 @ 20.14 e
Niin, kyllähän alkoholitontakin toimintaa voi kustantaa osallistumismaksuilla. Ja lehteä ei ole pakko painaa, sen voi julkaista netistä.
Joulukuu 14, 2008 @ 20.44 e
Jouni, muistaakseni vielä huhtikuussa kirjoitit blogissasi, että “en pysty ymmärtämään sitä ajatusmaailmaa, jossa jotain rakennetaan noin vahvasti avustusten varaan. Olen aina pitänyt ilmeisenä, että jos jotain toimintaa pidetään tärkeänä, pyritään sen turvaksi keräämään riittävästi varallisuutta sen päivän varalle, kun tuuli kääntyy ja avustusvirrat tyrehtyvät.” Nyt kuitenkin kirjoitat, että alkoholittoman toiminnan järjestäminen huomattavasti vaarantuu, jos yli ainejärjestöjen suhteessa yli kaksi kertaa suurempaa toiminta-avustusta hieman tasapäistetään. Eivätkö ne uudenkarheat tilat nyt enää luokkaan sitä (alkoholitonta) toimintaa, kuten aiemmin niin kovasti hehkutettiin?
Ehkäpä ainejärjestötkin voisivat nostaa jäsenmaksunsa siitä muutaman euron (ainais)jäsenmaksusta vähän realistisemmalle tasolle, kuten monet muut järjestöt ovat jo vuosikaudet tehneet. Eikö olisi kerrassaan reilua, että ne maksavat jotka palveluja käyttävät? Tuskinpa ne tilastojenne tuhannet aktiivijäsenet minnekään katoaisivat, jos toiminta edelleen pysyy monipuolisena.
Kirjoitit myös edarilistalle, että “koska saatavilla olevassa aineistossa tapahtumat on luokiteltu 5-24 osallistujan, 25-99 osallistujan ja vähintään 100 osallistujan tapahtumiin, olisivat sopivat painokertoimet olleet esimerkiksi 1, 3 ja 7. ” Eivätkö nämä suuret yli sadan hengen tapahtumat ole juuri sitä alkoholillista toimintaa (massabileitä), mihin ylioppilaskunnan ei tulisi kannustaa? Miksi näitä siis tulisi “suosia” korkeammalla kertoimella?
Joulukuu 14, 2008 @ 20.53 e
Tero: Jäsenmaksuista ja muusta varainhankinnasta menee sama osuus alkoholittomaan toimintaan kuin toiminta-avustuksista. Kysymyshän on siitä samasta vapaasti käytettävästä rahasta, jolla järjestö voi tehdä mitä haluaa. Se, missä määrin järjestöillä tällaista rahaa on käytettävissään, vaihtelee huomattavasti. Joissain tiedekunnissa on esimerkiksi vallalla koulukunta, jonka mukaan ainejärjestö ei saa periä jäsenmaksua, koska sen kuuluu edustaa kaikkia alansa opiskelijoita.
Ihmettelevä: Luonnollisesti kaikkea toimintaa voi yrittää tehdä myös omakustanteisesti. Yhtä luonnollista on, että jos johonkin asiaan on käytettävissä enemmän rahaa, sitä pystytään tekemään enemmän ja paremmin.
Tosin teidän kommenttinne menevät kyllä olennaisesta ohi. HYY maksaa toiminta-avustusta järjestöille, jotka ovat olemassa, eikä sellaisille järjestöille, jotka saattaisivat olla olemassa. Niinpä jos HYY muuttaa avustusten jakoa jotenkin, vaikuttaa jäsenistöön se, miten nämä olemassa olevat järjestöt muuttavat toimintaansa muutosten seurauksena, eikä suinkaan se, miten jotkut kuvitteelliset järjestöt saattaisivat muuttua.
Huomaatteko muuten, etten varsinaisesti kritisoi tässä ajatusta siitä, että toiminta-avustuksia ohjattaisiin ainejärjestöiltä muille järjestöille? Sen sijaan haluaisin, että osakunnat tunnustaisivat esityksensä seuraukset - sekä positiiviset että negatiiviset - samaan tapaan kuin mekin tunnustimme keväällä, millaisia vaikutuksia tilajakouudistuksella olisi järjestöjen toimintaedellytyksiin.
Joulukuu 14, 2008 @ 21.02 e
Jussi: Edellisen kommenttini viimeinen kappale sopii vastaukseksi sinullekin. En kritisoi itse esitystä, vaan toivon osakunnilta älyllistä rehellisyyttä.
Mitä taas päihteettömyyden korostamiseen tukikriteereissä tulee, niin ajatus on mielenkiintoinen. Kommenttini ei kuitenkaan liittynyt siihen, koska moista ei tuossa vaiheessa ollut esitetty. Sen sijaan kerroin, miten olisin itse määrittänyt vastaavan mittarin, jos tavoitteena on vain tehdä tukikriteereistä vertailukelpoisemmat eri järjestöryhmien välillä, mutta ei muulla tavoin muuttaa niitä.
Joulukuu 14, 2008 @ 22.27 e
Jouni kirjoitti:
“Joissain tiedekunnissa on esimerkiksi vallalla koulukunta, jonka mukaan ainejärjestö ei saa periä jäsenmaksua, koska sen kuuluu edustaa kaikkia alansa opiskelijoita.”
Kiinnostaisi tietää, kuinka moni ainejärjestö edelleen laskee kaikki uudet opiskelijat automaattisesti “jäsenikseen”. Taisi olla ainakin Dilemma, joka vielä pari vuotta takaperin liitti kaikki fuksit jäsenrekisteriinsä (joka oli yhtä kuin järjestön sähköpostilistan tilaajaosoitteet).
En kuitenkaan ymmärränyt tuota jäsenmaksun ja edustavuuden suhdetta. Tulkitsenko oikein, että jäsenmaksuton järjestö edustaa paremmin kaikkia alansa opiskelijoita kuin että jos jäsenyydestä edellytetään liittymis- tai vuosimaksua?
Ehdotan automaatiopakkojäsenyyttä ainejärjestöihin. Säilyisi samalla paremmin myös monopoliasema hallintovaaleissa.
Joulukuu 14, 2008 @ 22.37 e
Jouni: Huomioni kiinnittyi kylläkin siihen, että missä suhteessa varsinaisen toiminnan rahoituksen lähteet ovat? Onko jäsenmaksujen ja toiminta-avustuksen suhde esimerkiksi luokkaa 1:1 vai kuinka suuri osa tehdään HYY:n piikkiin?
“Joissain tiedekunnissa on esimerkiksi vallalla koulukunta, jonka mukaan ainejärjestö ei saa periä jäsenmaksua, koska sen kuuluu edustaa kaikkia alansa opiskelijoita.”
En ymmärrä, miten edustaminen liittyy jäsenmaksuun. Kyllä yhdistys voi ottaa itselleen edunvalvojan roolin ja kantaa jäsenmaksua. Jos vain edustamisen perusteella maksettaisiin avustuksia, niin silloinhan luontevin mittari olisi opiskelijarekisteri. Jos mittarina käytetään vain jäsenmäärää, niin ei mikään ihme, ettei “saisi” periä jäsenmaksua. Onkohan joku tehnyt optimointilaskelman siitä, että saisiko yleistä jäsenpalkkaa stipendeinä maksamalla vielä enemmän toiminta-avustusta?
Nopeasti ylioppilaskunnan talousarviota 2008 (googletettu http://www.hyy.helsinki.fi/tiedostot/TA2008.pdf) vilkaisemalla laskin, että korvamerkitsemättömästi järjestöavustusten osuus kaikista tuloista on 32,8%.
Maksanko siis 11 euroa veronomaista maksua 34 euron jäsenmaksussani, koska jotkut järjestöt käyttävät ylioppilaskunnan toiminta-avustusta pääasiallisena rahoituslähteenään?
Joulukuu 14, 2008 @ 22.49 e
Janne: HYY alkoi kiinnittää huomiota ainejärjestöjen jäsenyysperusteisiin vuonna 2004 tai 2005, jolloin uusien opiskelijoiden pakkoliittäminen tai sähköpostilistan käyttäminen jäsenrekisterinä oli vielä tapana joissain tiedekunnissa. Sittemmin suurin osa näistä järjestöistä on parantanut tapansa.
En tunne itsekään kunnolla ajatusta jäsenmaksuttomuuden ja edustavuuden suhteesta. Käsittääkseni se on (ainakin ollut) vallalla valtsikassa ja humanistisessa ja perustuu tulkintaan, että ainejärjestöllä on vahvempi mandaatti edustaa opiskelijoita, jos mahdollisimman suuri osa alan opiskelijoista kuuluu järjestöön. Näin ollen jäseneksi liittymisen tulisi olla lähinnä muodollisuus, ja vaikka jäsenmaksua perittäisiinkin, ei sen maksamatta jättäminen saisi olla syy erottamiseen.
Toisissa tiedekunnissa asiat ovat luonnollisesti toisin. Ylipäänsä eri tiedekuntien järjestöissä ja niiden toimintakulttuureissa on valtavasti eroja, jotka selittyvät esimerkiksi opintoalalla, sattumalla, opiskelijamäärillä tai järjestön taloudellisella asemalla.
Joulukuu 14, 2008 @ 23.14 e
Tero: Pitäisin tyypillisenä, että ainejärjestön vapaasti käytettävissä olevista rahoista 30-50% tulisi toiminta-avustuksesta ja loput omasta varainhankinnasta. Järjestön koko budjetista toiminta-avustus on tavallisesti ehkä 10% luokkaa tai jopa alle.
Mitä taas noihin mainitsemiisi 11 euroon (oikeastaan 11,48 euroon) tulee, niin niistä noin 0,80 euroa on laskennallisesti mennyt ainejärjestöjen toiminta-avustuksiin. Suunnilleen sama summa on käytetty siihen, jotta järjestöt voisivat järjestää tilaisuuksia halvemmalla Vanhalla ylioppilastalolla. Vastaavasti Savolaisen osakunnan tilavuokriin on mennyt noin 0,51 euroa, Eteläsuomalaisen osakunnan tilavuokriin noin 0,42 euroa, Varsinaissuomalaisen osakunnan tilavuokriin noin 0,31 euroa ja Kupolin järjestöjen tilavuokriin noin 0,21 euroa. Kuten pääluokkaa 25 tarkastelemalla huomaa, HYYn järjestöpalveluihin käyttämät rahat menevät valtaosin tilavuokriin ja muihin tilakustannuksiin.
Joulukuu 15, 2008 @ 12.26 e
Minusta on hieman huvittavaa olla huolissaan siitä, kuinka järjestöjen alkoholipitoisen toiminnan määrä kasvaa, jos leikkaamme toiminta-avustuksista noin 10 % pois, kun samaan aikaan olemme HYYssä väsäämässä tukipakettia uudessa monitoimitilassa järjestettäviä juhlia varten. Emmekö sillä viesti paljon voimakkaammin järjestöille, että haluamme kannustaa heitä järjestämään enemmän suuria alkoholipitoisia tapahtumia? Aiemmin on oltu huolissaan lähinnä siitä, että järjestöillä ei ole biletilojen vähyyden vuoksi riittäviä mahdollisuuksia järjestää tarpeeksi bileitä.
Sinänsä olen iloinen, jos nyt ollaan yht’äkkiä kovastikin huolissaan opiskelijoiden alkoholinkäytöstä. Kuitenkin tässä keskustelussa käytetty alkoholipitoisten tapahtumien argumentti vaikuttaa enemmän pelikortilta, joka isketään pöytään silloin kun sillä voidaan edistää omia muita tavoitteita.
Joulukuu 15, 2008 @ 13.59 e
Anni: Minusta tämä keskustelu on myös huvittava. Esityksenne todelliset motiivit näkyvät suoraan kaikille, ja silti kysymys on vain pienestä symbolisesta näpäytyksestä. 12 prosenttia on suunnilleen se määrä, jolla ainejärjestöjen toiminta-avustukset ovat laskeneet inflaation takia niinä viitenä vuotena, jotka itse olen toiminut HYYssä. Kysymys on muutamasta prosentista tyypillisen ainejärjestön vapaasti käytettävissä olevista rahoista tai 1-2 prosentista sen budjetista. Vähän kuin me olisimme keväällä lähteneet uusimaan tilajakoa vaatimalla yhtä huonetta osakunnilta muille järjestöille. Sellaista näennäisuudistusta olisi ollut vaikea perustella millään muulla kuin kiusanteolla.
Mitä taas Pohjanhovin tukipakettiin tulee, niin ei kai ihmisten muisti niin lyhyt ole, että tilaa ajatellaan jo uutena palveluna järjestöille? Vastaaviin tarkoituksiin soveltuvia tilojahan ylioppilaskunnalla on ollut “aina”, poislukien tämä lyhyt hetki, jolloin Pohjanhovia rakennettiin ja edellinen biletila oli pois käytöstä.
Joulukuu 15, 2008 @ 22.24 e
Ilmeisesti silloin kun ainejärjestöt esittävät järjestötukien yhdenvertaistamista, on kyseessä historiallisen vääryyden korjaaminen, mutta osakuntien tehdessä niin (vieläpä varsin maltillisesti), on se silkka kostoisku.
Mukava kuitenkin tietää, että esittämämme ainejärjestöjen toiminta-avustusten leikkaaminen koskisi vain 1-2 % ainejärjestöjen budjeteista. Sehän kertoo siitä, että tukia on varaa tasata ilman että se aiheuttaa suurta haittaa järjestöille. Myös huoli järjestöjen alkoholipitoisten tapahtumien määrän kasvamisesta taitaa olla turha; 1-2 % menetys tuloista tuskin saa järjestöjä rientämään myymään lisää kaljaa lisärahoituksen saamiseksi.
Jounin pointti Pohjanhovin tukipaketista on juuri sitä, mitä omalla kommentillani tarkoitin. Kenellekään ei tulisi mieleen kyseenalaistaa HYYllä “aina” olleita biletiloja järjestöjen runsaalla alkoholipitoisten tapahtumien määrällä. Kuitenkin itselle sopivassa tilanteessa niillä kyllä voidaan moralisoida.
Joulukuu 15, 2008 @ 23.56 e
Anni: Pätevät argumentit eivät välttämättä pysy pätevinä, jos niissä vaihtaa muutaman sanan ja siirtää uuteen ympäristöön. Ennen kaikkea näin on, jos kysymys on määrällisistä argumenteista ja muutokset tapahtuvat juuri niissä numeroissa, joiden varaan argumentit rakentuvat.
Mitä taas 1-2 prosentin leikkaamisen helppouteen tulee, niin käsittääkseni prosentti HYYn toimintatalouden bruttomääräisestä budjetista on 55 - 60 000 euroa vuodessa. Olet varmasti tietoinen siitä, mihin kaikkeen HYYssä on moisten säästöjen takia ryhdytty. Ei liene vaikea kuvitella, että ainakin joissain ainejärjestöissä prosentin tai kahden säästäminen aiheuttaisi suhteessa yhtä suuria muutoksia toiminnassa.
Vertaus yhden huoneen ottamisen osakunnilta muiden järjestöjen käyttöön oli tuossa mielessä yllättävän hyvä. Kokonaisuudessa se ei tuntuisi missään, eivätkä useimmat osakunnat huomaisi sitä lainkaan, mutta jotain osakuntaa se kyllä sattuisi.
Enkä minä tässä moralisoinut ole. Olen lähinnä halunnut saada teidät tunnustamaan esityksenne todennäköiset seuraukset tai perustelemaan, miksi arvioni on väärä. Se, mitä olen aina HYYssä inhonnut, on ihmisten tekopyhyys ja yleinen kykenemättömyys tunnustaa, että esityksillä on huonojakin puolia.