Osakuntalaisen unionin blogi

HYY tarjoaa piirissään toimiville järjestöille erilaisia tukia. Merkittävimmät tuet ovat järjestötilat ja toiminta-avustus, jotka molemmat ovat suuria kulueriä HYYn budjetissa. Järjestötukien historia on pitkä, ja se näkyy tukien jakamisen periaatteissa. Keskeisinä arvoina järjestöjen tukemisessa ovat olleet jatkuvuus ja pitkäjänteisyys sekä järjestöjen sitouttaminen. Tukia on jaettu järjestöjen tarpeiden mukaisesti. Tämän vuoksi esimerkiksi osakunnat ovat tyytyneet tiedekunta- ja ainejärjestöjä matalampiin toiminta-avustuksiin, sillä niiden on ajateltu kompensoivan osakuntien suurempia tiloja. Kun HYYn tilajako vuonna 2008 on toteutettu uusilla periaatteilla ja tiedekunta- ja ainejärjestöt ovat saaneet runsaasti lisää tilaa, on toiminta-avustusten jakamista tarkasteltava uusista lähtökohdista.

HYY tarjoaa piirissään toimiville järjestöille erilaisia tukia. Merkittävimmät tuet ovat järjestötilat ja toiminta-avustus, jotka molemmat ovat suuria kulueriä HYYn budjetissa. Järjestötukien historia on pitkä, ja se näkyy tukien jakamisen periaatteissa. Keskeisinä arvoina järjestöjen tukemisessa ovat olleet jatkuvuus ja pitkäjänteisyys sekä järjestöjen sitouttaminen. Tukia on jaettu järjestöjen tarpeiden mukaisesti. Tämän vuoksi esimerkiksi osakunnat ovat tyytyneet tiedekunta- ja ainejärjestöjä matalampiin toiminta-avustuksiin, sillä niiden on ajateltu kompensoivan osakuntien suurempia tiloja. Kun HYYn tilajako vuonna 2008 on toteutettu uusilla periaatteilla ja tiedekunta- ja ainejärjestöt ovat saaneet runsaasti lisää tilaa, on toiminta-avustusten jakamista tarkasteltava uusista lähtökohdista.

HYYn toiminta-avustuksia jaettaessa verrataan toimintaa ja avustussummaa edelliseen vuoteen. Näin on toimittu jo pidemmän aikaa, ja pitkän aikavälin tilasto osoittaa, että monien tiedekunta- ja ainejärjestöjen tuet ovat nousseet tasaisesti 1970-luvun puolivälistä nykypäivään saakka. Osakunnat tulivat HYYn toiminta-avustusten piiriin 10 vuoden tauon jälkeen vuonna 1979, jonka jälkeen myös osakuntien toiminta-avustukset ovat nousseet (osan kohdalla myös laskeneet) tasaisesti. Väliaikaisia notkahduksia on tietysti monilla järjestöillä. Esimerkit kertovat, että avustuksia jaettaessa pohjana on ollut edellisen vuoden avustus ja yhdenmukaisia mittareita ei ole käytetty. Osakuntien sekä tiedekunta- ja ainejärjestöjen nykyiset toiminta-avustukset eivät olekaan keskenään vertailukelpoisia, koska niiden lähtötasot on määritelty eri vuosina ja eri periaatteilla. Käytännössä tilat ovat vaikuttaneet osakuntien avustuksen lähtötasoon.

Tarkasteltaessa HYYn piirissä toimivien, toiminta-avustusta hakevien järjestöjen jäsenmääriä, tapahtumamääriä ja niiden saamaa toiminta-avustusta vuoden 2007 lukujen pohjalta, saadaan seuraava tulos:

* Kunkin järjestöryhmän ylin ja alin luku on jätetty huomioimatta laskettaessa järjestöryhmän keskiarvoa.

Taulukko osoittaa, että toiminta-avustukset eivät ole tasapainossa, vaan tiedekunta- ja ainejärjestöt saavat yli kaksinkertaista tukea verrattuna muihin järjestöihin. Avustukset ovatkin epätasapainossa suhteessa järjestöjen aktiivisuuteen.

Vuonna 2007 järjestöille oli jaossa yhteensä 151 500 euroa toiminta-avustusta, josta jaettiin 149 455 euroa alla olevan jakauman mukaisesti. Jakauma on hyvin erilainen kuin se olisi ollut, jos koko jaettavissa oleva summa olisi jaettu suoraan tapahtumamäärien suhteessa.

* Vuonna 2008 poliittisten opiskelijajärjestöjen toimintalisä oli 2 000 euroa ja orkesterien, kuorojen ja teatterien toiminta-avustus 14 000 euroa.

** Jaossa olevan summan ylittävä osuus jaettiin 2007 harkinnanvaraisista avustuksista järjestöryhmän lisääntyneen järjestöjen määrän vuoksi.

Koska toiminta-avustusta ei ole kuitenkaan tarkoitettu palkinnoksi järjestöjen järjestämästä toiminnasta, vaan nimenomaan avustukseksi tulevaan toimintaan, ei toiminta-avustuksia tule muuttaa suoraan yllä olevan taulukon mukaan. Tasapainottamiselle ja uuden lähtökohdan luomiselle on kuitenkin tarvetta, joten osakunnat esittävät seuraavaa muutosta budjettiin:

PL 25, s. 42-43

Toiminta-avustukset

aine- ja tiedekuntajärjestöt                         85 000 € (-12%)

osakunnat                                                  20 000 € (+25%)

poliittiset järjestöt, toimintalisä                    4 000 € (+100%)

orkesterit, kuorot ja teatterit                       15 000 € (+7%)

muut HYYn piirissä toimivat järjestöt          28 000 € (+22%)

Osakuntien edustajistoryhmä

Tiedote 14.11.2008: Osakunnat oppositioon Helsingin yliopiston ylioppilaskunnassa

HYYn hallituksen muodostajaksi on edustajistoryhmien välisissä neuvotteluissa valittu fil. yo. Pasi Hario (HYAL). Osakuntien ehdokas teol. yo. Leena Pihlajamäki ei kelvannut hallituksen muodostajaksi, vaikka olikin monissa ryhmissä selvästi pätevämpänä pidetty henkilö. Hallituksen muodostavat vuonna 2009 Ainejärjestöt (HYAL), HYYn Vihreät, Sitoutumaton vasemmisto, Opiskelijademarit, HELP ja Svenska Nationer och Ämnesföreningar. Osakuntien ryhmä teki ratkaisun oppositioon jättäytymisestä tilanteessa, jossa tarjolla ei ollut riittävästi kanavia vaikuttaa osakuntalaisille tärkeisiin asioihin.

Osakuntien tavoitteena HYYn hallitusneuvotteluissa oli muodostaa vahva edunvalvontaan painottunut hallitus. Osakuntien ehdokkaana hallituksen muodostajaksi oli hallituksessa tänä vuonna sosiaalipoliittisista ja kaupunkiasioista vastannut Leena Pihlajamäki, joka on ansioitunut erityisesti omien sektoriensa toiminnan kehittäjänä ja intohimoisena opiskelijoiden asioiden lobbaajana. Leena olisi ollut verkostojensa ja sosiaalisen pääomansa puolesta koko ylioppilaskunnalle erinomainen valinta.

HYAL piti tiukasti kiinni HYYn hallituksen puheenjohtajan tehtävästä, jonka se katsoi suurimpana ryhmänä kuuluvan sille. Osakuntien näkemyksen mukaan HYYn hallituksen valinnassa olisi painotettava valtapolitiikan sijaan pätevyyttä ja sopivuutta. Kuluvan vuoden aikana yhteistyö HYALin kanssa on ollut vaikeaa, ja lopulta kyseinen ryhmä sanoi kymmenen vuoden yhteistyön irti asiakysymyksissä löydetyistä yhteisistä näkemyksistä huolimatta. Osakuntien edustajistoryhmä katsoo, että yhteistyötä ei ole se, että yksi ryhmä sanelee ehdot.

Anni Hirsaho, puheenjohtaja, Osakuntien edustajistoryhmä
Emma Ronkainen, puheenjohtaja, HYYn Osakuntalainen Unioni

————————-
Yllä oleva on tiedote on kirjoitettu HYYn hallitusneuvottelujen jälkeen, ja päätös ensi vuoden hallituksesta siunattiin viime perjantaina edustajistossa. Osakuntien päätyminen oppositioon ensimmäisen kerran vuoden 1984 jälkeen oli tavallaan luonteva päätös vaikealle vuodelle, jota leimasi ennen kaikkea osakunnille katastrofaalinen tilajako. Monille osakuntien aktiiveille tilajaon tapahtumat olivat osoitus siitä, että HYYssä ei ole pystytty vaikuttamaan osakunnille järjestöinä tärkeimpiin asioihin hallituspaikoista huolimatta. Päätös olla lähtemättä hallitukseen tarjotuilla paikoilla ei kuitenkaan syntynyt tämän vuoksi.

Osakuntien ryhmässä oltiin pettyneitä siihen, miten vähälle huomiolle motivaatio, pätevyys ja sopivuus jäivät hallituksen puheenjohtajan valinnassa tänä vuonna. Ylioppilaskunnassa olisikin syytä pohtia toimintakulttuurin muutosta esimerkiksi siten, että hallituksen muodostaja valittaisiin edustajiston kokouksessa ennen neuvotteluja. Tämän vuoden neuvotteluissa osakuntien tavoitteena oli siirtää puheenjohtajan valinta läpinäkyvämmille ja kestävämmille periaatteille. Osakuntien kärkiehdokkaat olivat tarjolla puheenjohtajan sekä talousjohtokunnan puheenjohtajan tehtäviin, joiden kautta katsottiin parhaiten voitavan vaikuttaa osakunnille tärkeisiin asioihin ja jotka menivät nyt molemmat HYALille.

Jos parlamentarismin katsotaan toteutuvan siten, että hallituksen puheenjohtaja tulee automaattisesti suurimmasta ryhmästä, sivuutetaan niin keskustelu ehdokkaiden pätevyydestä ja sopivuudesta kuin puheenjohtajan roolistakin. Toisaalta kun tässä yhteydessä on verrattu HYYtä valtakunnanpolitiikkaan, täytyy todeta, ettei siellä ole tapana, että pääministeri ja valtiovarainministeri tulevat samasta puolueesta.

Leena Pihlajamäki valittiin sitten SYL:n hallitukseen ensi vuodelle. Liittokokouksen aikana Leenan pätevyys tunnustettiin niin HYYn sisällä kuin muissa ylioppilaskunnissa. HYYn sitoutumattomat ryhmät ovat ajaneet SYL:n henkilövalintakulttuurin muutosta viimeisen vuoden aikana painokkaasti, ja tällä kertaa pätevyydellä todella oli merkitystä, kun etukäteen sovittu diili murtui kokouksen henkilövalinnoissa. Viime vuosia demokraattisemmin tehdyistä valinnoista oltiin riemuissaan yli ryhmärajojen. Saa nähdä, milloin HYYssä otetaan omat opit käyttöön ja seurataan SYL:n tämänvuotista esimerkkiä.

HYYn hallitusneuvotteluissa käytiin hyviä keskusteluja erityisesti taloustilanteesta. Budjetin valmistelussa kuluvana ja ensi vuonna on tehtävä merkittäviä säästöjä, ja erityisesti sen vuoksi olisi ollut hyvä, jos kaikki suuret ryhmät olisivat mahtuneet hallitukseen. Monissa budjettikysymyksissä osakunnat vaikuttivatkin olevan HYALin ja Maailmanpyörän välissä. Ilmeisesti kynnyskysymykset ja niiden myötä sopu budjetin keskeisistä kohdista sinetöitiin neuvotteluissa – tämä selvinnee ensi viikolla edustajiston päättäessä budjetista.

Juuri valmistunutta kolmatta ylioppilastaloa ei olisi saatu aikaan ilman HYALin ja osakuntien yhteistyötä. Yhteisen asuntolainan hoito jäi nyt kesken ennen kuin se oli alkanut erääntyäkään. Kiinnostavaa on nähdä, miten hallituksenmuodostajapuolue johtaa ylioppilaskuntaa ja millainen yhteys eri ryhmien välille muodostuu. Asiakysymysten valossa tämän vuoden hallitusneuvotteluissa olisi pystytty parempaan, mutta tahto ei riittänyt.

Sari Aalto
Osakuntien edustajistoryhmän neuvottelija