Avointa ja demokraattista hallintoa, kiitos!
Keskiviikkona Toukokuun 13. 2009 klo 18.29 @ hemmo
Tällä hetkellä valmistellaan ohjesääntöä yliopiston hallinnon opiskelijaedustajapaikkojen täyttämiseksi. Ensi syksystä alkaen, uuden yliopistolain myötä, valinnoista vastaa ylioppilaskunta. Yliopiston hallinnon opiskelijaedustajista suurin osa on tähän asti valittu vaaleilla, joissa demokratiasta ei juuri ole tietoa: Ehdokasasettelussa ehdokkaita on useimmiten ollut yhtä monta kuin paikkoja eikä vaalia synny. Eikä siinä mitään, jos ehdolle on todella saanut ja päässyt asettumaan kaikki halukkaat ja kiinnostuneet, muutkin kuin sen hetken ainejärjestö- ja tiedekunta-aktiivit. Tieto avoimista paikoista ei valitettavasti vain aina ole tavoittanut edes kaikkia kiinnostuneita saati kaikkia laitoksen tai tiedekunnan opiskelijoita.
Opiskelijatoiminta on tänä keväänä ansiokkaasti herätellyt meitä opiskelijavaikuttamaan. Todellisuudessa mahdollisuudet ja kanavat siihen ovat jo olemassa. Harva tajuaa, että yliopistossamme on opiskelijoita päättämässä kaikilla päätöksenteon tasoilla. Mikä sitten mättää, kun päätöksiin reagoidaan vasta, kun alkaa olla liian myöhäistä vaikuttaa?
Kaikkihan sen tietävät, että todellista valtaa käyttävät valmistelijat, ne joilla tieto ja kaikki mahdollinen informaatio on etukäteen. Sama pätee vaaleilla valittuun edustajistoon ja valtakunnanpolitiikkaankin: se luottamusta nauttiva päättäjä, joka ei osallistu valiokuntien ja muiden valmistelevien tahojen työhön, tuntee väistämättä itsensä kumileimasimeksi. Kokoustilanteessa päätöksenteko ilman taustatietoja on arpapeliä.
Nykyisten opiskelijaedustajien on syytä katsoa itseään peiliin: olenko käyttänyt minulle annettua valtaa oikeudenmukaisesti ja viisaasti. Sillä valtaa opiskelijaedustaja käyttää aina. Vallassa olevan pitäisi pystyä olemaan vallan veroinen. Tiedon pitäisi kulkea opiskelijoihin päin, jotta vaikuttaminen olisi oikeasti mahdollista. Kerran valittu hallinnon opiskelijaedustaja ei saisi käyttää diktaattorin valtaa. Keskustella saa ja muiden laitoksen tai tiedekunnan opiskelijoiden ääntä pitäisi kuulla myös kesken kauden. Surullista on, että tulevaisuuden toivojen kasvatukseen tähtäävässä tiedekunnassa tehdään isoja päätöksiä, kuten yliopiston ylintä päätösvaltaa käyttävän kollegion valinta, kaikkea muuta kuin avoimesti ja demokraattisesti. Se, että on aktiivinen bilejärjestäjä omassa ainejärjestössään, ei välttämättä takaa, että yliopiston strategian valmistelu sujuisi samalla innolla. Ja niin kuivalta kuin se kuulostaakin, juuri sinne, paperinmakuiseen päätöksentekoon, tarvitaan parhaat opiskelijat edustamaan kaikkia opiskelijoita.
Riina Pykäri
Satakuntalainen edaattori ja tiedekuntaneuvostonsa varajäsen