Osakuntalaisen unionin blogi

Tällä hetkellä valmistellaan ohjesääntöä yliopiston hallinnon opiskelijaedustajapaikkojen täyttämiseksi. Ensi syksystä alkaen, uuden yliopistolain myötä, valinnoista vastaa ylioppilaskunta. Yliopiston hallinnon opiskelijaedustajista suurin osa on tähän asti valittu vaaleilla, joissa demokratiasta ei juuri ole tietoa: Ehdokasasettelussa ehdokkaita on useimmiten ollut yhtä monta kuin paikkoja eikä vaalia synny. Eikä siinä mitään, jos ehdolle on todella saanut ja päässyt asettumaan kaikki halukkaat ja kiinnostuneet, muutkin kuin sen hetken ainejärjestö- ja tiedekunta-aktiivit. Tieto avoimista paikoista ei valitettavasti vain aina ole tavoittanut edes kaikkia kiinnostuneita saati kaikkia laitoksen tai tiedekunnan opiskelijoita.

Opiskelijatoiminta on tänä keväänä ansiokkaasti herätellyt meitä opiskelijavaikuttamaan. Todellisuudessa mahdollisuudet ja kanavat siihen ovat jo olemassa. Harva tajuaa, että yliopistossamme on opiskelijoita päättämässä kaikilla päätöksenteon tasoilla. Mikä sitten mättää, kun päätöksiin reagoidaan vasta, kun alkaa olla liian myöhäistä vaikuttaa?

Kaikkihan sen tietävät, että todellista valtaa käyttävät valmistelijat, ne joilla tieto ja kaikki mahdollinen informaatio on etukäteen. Sama pätee vaaleilla valittuun edustajistoon ja valtakunnanpolitiikkaankin: se luottamusta nauttiva päättäjä, joka ei osallistu valiokuntien ja muiden valmistelevien tahojen työhön, tuntee väistämättä itsensä kumileimasimeksi. Kokoustilanteessa päätöksenteko ilman taustatietoja on arpapeliä.

Nykyisten opiskelijaedustajien on syytä katsoa itseään peiliin: olenko käyttänyt minulle annettua valtaa oikeudenmukaisesti ja viisaasti. Sillä valtaa opiskelijaedustaja käyttää aina. Vallassa olevan pitäisi pystyä olemaan vallan veroinen. Tiedon pitäisi kulkea opiskelijoihin päin, jotta vaikuttaminen olisi oikeasti mahdollista. Kerran valittu hallinnon opiskelijaedustaja ei saisi käyttää diktaattorin valtaa. Keskustella saa ja muiden laitoksen tai tiedekunnan opiskelijoiden ääntä pitäisi kuulla myös kesken kauden. Surullista on, että tulevaisuuden toivojen kasvatukseen tähtäävässä tiedekunnassa tehdään isoja päätöksiä, kuten yliopiston ylintä päätösvaltaa käyttävän kollegion valinta, kaikkea muuta kuin avoimesti ja demokraattisesti. Se, että on aktiivinen bilejärjestäjä omassa ainejärjestössään, ei välttämättä takaa, että yliopiston strategian valmistelu sujuisi samalla innolla. Ja niin kuivalta kuin se kuulostaakin, juuri sinne, paperinmakuiseen päätöksentekoon, tarvitaan parhaat opiskelijat edustamaan kaikkia opiskelijoita.

Riina Pykäri

Satakuntalainen edaattori ja tiedekuntaneuvostonsa varajäsen

Vuoden 2009 ravintolatoimikunta on aloittanut toimintansa. Tänä vuonna toimikunnassa on mukana kolme osakuntien edustajistoryhmän jäsentä. Tähän mennessä on ehditty pitää kaksi kokousta, joissa on suunniteltu tulevan vuoden toimintatapoja ja mietitty esimerkiksi, mikä olisi järkevin tapa kerätä asiakaspalautetta UniCafen ravintoloissa.

Toimikunta aikoo vuoden mittaan tutustua eri kampuksilla sijaitseviinUniCafen toimipisteisiin. Kokouksia pidetään kerran kuussa kampusvierailujen yhteydessä. Vuoden aikana aiotaan paitsi kehittää asiakaspalautteen keräysmuotoja, myös miettiä, miten ravintoltoimikunnan mielipidettä saisi parhaiten vietyä eteenpäin. Toimikunta on ollut olemassa vasta vuoden ajan, eikä sillä ole vielä omaa vakiintunutta paikkaa ja toimintatapoja.

Kampusvierailuilla aiotaan kiinnittää huomiota luonasravintoloiden aukioloaikoihin, viihtyvyyteen, käytännölisyyteen ja  ruoan laatuun ja valikoimaan. Myös työntekijöiden työoloihin ja ravintoloiden toiminnan ympäristöystävällisyyteen ja eettisyyteen kiinnitetään huomiota.

Viime viikolla pidetyssä, vuoden toisessa kokouksessa pohdittiin myös Vanhan kuppilan nykytilannetta ja kehitysmahdollisuuksia. Kuppilan hyvinä puolina tulivat esiin keskeinen sijainti ja hyvä alkoholijuomien valikoima. Kuppilassa järjestettäviin klubi-iltoihin ja taidenäyttelyihin suhtauduttiin positiivisesti. Kuppilan heikkouksina pidettiin kuitenkin korkeita hintoja, lyhyttä aukioloaikaa ja heikkoa tiedotusta esim. opiskelija-alennuksista. Mietittiin, että kuppilan toimintaa kahvilana voisi merkittävästi parantaa esim. laajentamalla teevalikoimaa (nykyisin tarjolla vain paria laatua pussiteetä), hankkimalla enemmän lehtiä asiakkaiden luettaviksi ja parantamalla ruokavalikoimaa. Nykyään kuppilasta voi ostaa sämpylöitä (neljä eri täytevaihtoehtoa), mutta sitä ei lue missään, joten harva tuskin tietää koko asiasta. Jos tarjolla oleva ruoka olisi esillä esim. vitriinissä, se houkuttelisi ihmisiä paremmin ostamaan (harva haluaa ostaa sikaa säkissä). Pohdittiin myös, että kuppila voisi myydä esim. keittolounasta, joka toisi lisää asiakkaita päiväsaikaan.

Katri Joensuu, Osakuntien edustajistoryhmän varaedaattori

Me allekirjoittaneet vaadimme, että opiskelijoiden monipuolinen järjestö- ja  edunvalvontatoiminta tulee huomioida nykyistä tasa-arvoisemmin Helsingin yliopistossa.  Järjestötoiminnasta ja hallinnon opiskelijaedustajana toimimisesta saatavat opintopisteet tulisi kirjata yliopiston strategiaa linjaavaan opetuksen ja opintojen  toimenpideohjelmassa. Järjestötoiminta ja vaikuttaminen yliopiston hallintoelimissä  antaa opiskelijoille taitoja, valmiuksia ja vaikutusmahdollisuuksia, joita ei pelkästä opiskelusta saa.

Yksi opetuksen ja opintojen toimenpideohjelman toimenpiteistä tulee olla hallinnon  opiskelijaedustajana toimimisesta ja järjestötoiminnasta saatavien opistopisteiden tarkistaminen. Eri tiedekuntien myöntämien opintopisteiden määriä ja myöntämisen perusteita on yhtenäistettävä. Opintopisteitä on lisäksi myönnettävä samojen kriteerien  mukaisesti kaikesta järjestötoiminnasta - toiminnasta niin ainejärjestöissä, osakunnissa, harrastejärjestöissä kuin yhteiskunnallisissa järjestöissäkin.

Nykyinen käytäntö opintopisteiden myöntämisessä on epätasa-arvoinen. Tiedekuntien  välillä on suuria eroja sen suhteen, paljonko opintopisteitä opiskelija voi saada ja millaisesta toiminnasta pisteitä kertyy. Esimerkkinä toimivasta järjestelmästä on humanistisen tiedekunnan nykyinen käytäntö, jossa järjestö- ja opiskelijaedustajatoiminnasta saa järjestöstä riippumatta toimintakausien mukaisesti yhteensä enimmillään kahdeksan opintopistettä. On kuitenkin myös tiedekuntia, joissa opintopisteitä järjestö- ja edunvalvontatoiminnasta ei myönnetä ollenkaan.

Järjestötoiminta on oleellinen osa yliopistoyhteisöä ja itsenäisesti ajattelevien akateemisten kansalaisten kasvatusta. Yliopiston tulee omalta osaltaan edistää opiskelijoiden mahdollisuuksia yhteistoimintaan. Järjestö- ja edunvalvontatoiminta kehittää opiskelijoiden ajattelua. Se luo pohjaa aktiiviselle yhteiskunnalliselle vaikuttamiselle myös opintojen jälkeiseen elämään. Yliopistoyhteisössä opitaan asioita myös luentojen ulkopuolella. Tämä itsenäinen oppiminen tulee huomioida opintopisteitä myönnettäessä kaikissa Helsingin yliopiston tiedekunnissa.

Helsingissä 25.2.2009

Ted Apter
Edustajistoryhmän puheenjohtaja
HELP

AnneSophie Hokkanen
Edustajistoryhmän puheenjohtaja
Svenska Nationer och Ämnesföreningar rf

Mirja Komulainen
Edustajistoryhmän puheenjohtaja
Osakuntalainen Unioni

Jaakko Soudunsaari
Edustajistoryhmän puheenjohtaja
HYAL ry

Lisätietoja:
Jaakko Soudunsaari
jaakko.soudunsaari@helsinki.fi
+358 40 5534809

Vi undertecknare kräver att man i fortsättningen tar i hänsyn på ett mera jämlikt sätt förenings och intressebevaknings verksamhet vid Helsingfors Universitet. Studiepoängen man får för föreningsverksamhet och deltagande i förvaltningen borde skrivas in i åtgärdsprogrammet för undervisning och studier. Föreningsverksamheten och deltagandet i förvaltningen ger studerande färdigheter, kunskap och påverknings möjligheter som är omöjliga att få från andra instanser.

Studiepoängen man får för att ha verka som studerande representant och från föreningsaktivitet borde vara en av de åtgärder som skrivs in i åtgärdsprogrammet för undervisning och studier. Kriterierna för erfarenheterna och studiepoängen som fakulteterna ger studerande borde var likformade. Dessutom måste studiepoängen beviljas med samma kriterier för all organisationsverksamhet, oberoende om du är verksam i en ämnesförening, nation, hobbyförening eller en samhälleligförening.

Dagens system med att bevilja studiepoäng är ojämlikt. Praxisen och linje dragningarna om hur man beviljar studiepoäng varierar stort på de olika fakulteterna. Ett fungerande exempel är humanistiska fakulteten som beviljar högst åtta studiepoäng för förenings- eller studentrepresentantverksamhet oberoende på var man varit aktiv. Det finns dock fakultet som inte beviljar studiepoäng för förenings- eller intressebevakningsverksamhet överhuvudtaget.

Föreningsverksamhet är en väsentlig del av universitetssamfundet och en del i uppfostran av självtändigt tänkande akademiska medborgare. För sin egen del skall universitet befrämja studerandes möjligheter att delta i allmännyttig verksamhet. Förenings- och intressebevakningsverksamhet utvecklar studerandes förmåga att tänka och förbereder dem för ett aktivt påverkande i samhället även efter studietiden. I universitetssamfundet lär man sig även saker utanför förläsnings salar. Denna kunskap skall beaktas i studiepoängen på alla fakultet vid Helsingfors universitet.

I Helsingfors den 25. februari 2009

Ted Apter
Ordförande för delegationsgruppen
HELP

AnneSophie Hokkanen
Ordförande för delegationsgruppen
Svenska Nationer och Ämnesföreningar rf

Mirja Komulainen
Ordförande för delegationsgruppen
Osakuntalainen unioni

Jaakko Soudunsaari
Ordförande för delegationsgruppen
HYAL rf

Tammikuun viimeisinä päivinä on yleensä aloitettu uusi edustajiston vuosi kiinnostavalla kokouksella, näin myös tänä vuonna. Päätettävinä asioina olivat mm. HYYn hallitusohjelma -09, jossa hallitus linjaa mitä aikoo vuoden aikana tehdä sekä HYYn upouusi kielistrategia.

Osakuntien edustajistoryhmä tarkasteli valmisteltua hallitusohjelmaa kriittisesti – nythän sitä valmistelemassa ei ole ollut yhtäkään osakuntien edustajaa, sillä ryhmämme on ensi kertaa yli 20 vuoteen jäänyt hallituksen ulkopuolelle. Ehkä suurimpana hallitusohjelman heikkoutena näimme sen, että se ei tarjonnut varsinaisesti juuri uusia ajatuksia tai raikkaita avauksia ylioppilaskuntaan. Ihmettelimme myös mm. sitä, miksi hallitus ei tänä vuonna linjannut tekevänsä sellaisia meille tärkeitä asioita kuten:

-          vaikuttaminen yliopistoliikuntaan ja varsinkin sen alati kohonneisiin vuosimaksuihin

-          eri kampusten huomioiminen, sillä tänä vuonna hallituksessa on vain keskustakampuslaisia – tällaista huolestuttavaa tilannetta ei HYYssä ole pitkiin aikoihin ollut, koska eri kampusten edustavuus on ollut ainakin aiemmin tärkeä periaate.

-          opiskelijalounaan ateriatukeen vaikuttaminen

-          EU/ETA-alueen ulkopuolelta tulevien opiskelijoiden terveydenhuollon järjestäminen

-          YTHS:n heikomman taloustilanteen huomioiminen maisterisuman tuomien romahtaneiden jäsenmäärien takia, joudutaan varmaankin priorisoimaan palveluja, joten HYYn olisi ollut hyvä olla tässä aktiivisena vaikuttajana

-          Helsingin yliopiston Lahden ja Vaasan filiaalien opiskelijoiden edunvalvonta, filiaalit puuttuivat hallitusohjelmasta kokonaan

-          kansainvälisten tutkinto-opiskelijoiden edunvalvonta

-          HYYn ylläpitämän lapsiparkin rahoituksen lobbaaminen yliopistolta ja kaupungilta

Kummastusta herätti myös hallituksen käsitys HYYn tulevasta strategiaprosessista. Hallitusohjelmassa lukee nimittäin, että edustajistoa kuullaan prosessissa ja linjattiin jo sen sisältöä. Oikeastihan edustajisto on se taho, joka strategiasta varsinaisesti päättää eikä hallitus voi tässä vaiheessa linjata sisällöstä. Kiitosta hallitus sai meiltä korkeasta 50%:n tavoitteesta edustajistovaalien äänestysprosentin korottamisessa. Jonkin verran äänestysprosentin odotetaan tosin joka tapauksessa nousevan, kun viime syksynä HYYn jäsenmäärä romahti niin valtavasti lukuisten vanhan tutkintojärjestelmän maistereiden takia, mutta on tärkeää, että ylioppilaskunnan jäsenet käyttävät ääntään vaaleissa. Toivottavasti hienoon äänestysprosenttitavoitteeseen todella päästään!

Pari vuotta sitten HYYssä ei ollut minkäänlaista tietoa kirjoitetuista periaatteista englanninkielen käytön suhteen. Hallituksen kansainvälisten asioiden vastaavana v.2007 olin tämän tajutessani kauhuissani ja aloimmekin yhdessä kv-sihteerin kanssa väsätä heti englanninkielen periaatteita. Ne yhdistettiin sitten jo olemassa olevaan kaksikielisyysstrategiaan muodostaen viime vuoden aikana näistä yhden kielistrategian. HYY on täten tiettävästi ensimmäinen ylioppilaskunta, jolla on kielistrategia. Jee! Edustajisto pääsi päättämään siitä nyt sitten omalta osaltaan tässä vuoden ensimmäisessä edustajiston kokouksessa, jolloin siihen tehtiin vain muutamia pieniä muutoksia. Osakuntien ryhmästä lisäksi PPOn Anni-Helena huomautti saamen kielen puuttumisesta kielistrategiasta. Tämä olikin aplodien arvoinen puheenvuoro, jonka päätteeksi todettiin kuitenkin, että saame ja esim. viittomakieli on nyt jätetty tästä strategiasta tietoisesti pois ja keskitytty ruotsiin ja englantiin.

Hallitusohjelman käsittelyn aikana osakuntien edustajistoryhmä tykitti kysymyksiä hallitukselle ja kommentoi aktiivisesti - ryhmästämme kävikin pitämässä puheenvuoron puhujanpöntössä suurin osa ja saimme jälkikäteen kiitosta esittämistämme hyvistä kommenteista. Niinhän jo toisesta ryhmästä meihin viitaten kommentoitiinkin, että “piti tulla puhumaan, että tulisi puheenvuoro välillä tältäkin puolelta salia”. Täten on siis aloitettu tämän kauden toinen edustajistovuosi, tällä kertaa oppositiossa.

Ulla Hemminki,

Vuodenvaihteessa HYYn hallituksen puheenjohtajan tehtävästä oppositioedaattoriksi siirtynyt epolainen

HYY tarjoaa piirissään toimiville järjestöille erilaisia tukia. Merkittävimmät tuet ovat järjestötilat ja toiminta-avustus, jotka molemmat ovat suuria kulueriä HYYn budjetissa. Järjestötukien historia on pitkä, ja se näkyy tukien jakamisen periaatteissa. Keskeisinä arvoina järjestöjen tukemisessa ovat olleet jatkuvuus ja pitkäjänteisyys sekä järjestöjen sitouttaminen. Tukia on jaettu järjestöjen tarpeiden mukaisesti. Tämän vuoksi esimerkiksi osakunnat ovat tyytyneet tiedekunta- ja ainejärjestöjä matalampiin toiminta-avustuksiin, sillä niiden on ajateltu kompensoivan osakuntien suurempia tiloja. Kun HYYn tilajako vuonna 2008 on toteutettu uusilla periaatteilla ja tiedekunta- ja ainejärjestöt ovat saaneet runsaasti lisää tilaa, on toiminta-avustusten jakamista tarkasteltava uusista lähtökohdista.

HYY tarjoaa piirissään toimiville järjestöille erilaisia tukia. Merkittävimmät tuet ovat järjestötilat ja toiminta-avustus, jotka molemmat ovat suuria kulueriä HYYn budjetissa. Järjestötukien historia on pitkä, ja se näkyy tukien jakamisen periaatteissa. Keskeisinä arvoina järjestöjen tukemisessa ovat olleet jatkuvuus ja pitkäjänteisyys sekä järjestöjen sitouttaminen. Tukia on jaettu järjestöjen tarpeiden mukaisesti. Tämän vuoksi esimerkiksi osakunnat ovat tyytyneet tiedekunta- ja ainejärjestöjä matalampiin toiminta-avustuksiin, sillä niiden on ajateltu kompensoivan osakuntien suurempia tiloja. Kun HYYn tilajako vuonna 2008 on toteutettu uusilla periaatteilla ja tiedekunta- ja ainejärjestöt ovat saaneet runsaasti lisää tilaa, on toiminta-avustusten jakamista tarkasteltava uusista lähtökohdista.

HYYn toiminta-avustuksia jaettaessa verrataan toimintaa ja avustussummaa edelliseen vuoteen. Näin on toimittu jo pidemmän aikaa, ja pitkän aikavälin tilasto osoittaa, että monien tiedekunta- ja ainejärjestöjen tuet ovat nousseet tasaisesti 1970-luvun puolivälistä nykypäivään saakka. Osakunnat tulivat HYYn toiminta-avustusten piiriin 10 vuoden tauon jälkeen vuonna 1979, jonka jälkeen myös osakuntien toiminta-avustukset ovat nousseet (osan kohdalla myös laskeneet) tasaisesti. Väliaikaisia notkahduksia on tietysti monilla järjestöillä. Esimerkit kertovat, että avustuksia jaettaessa pohjana on ollut edellisen vuoden avustus ja yhdenmukaisia mittareita ei ole käytetty. Osakuntien sekä tiedekunta- ja ainejärjestöjen nykyiset toiminta-avustukset eivät olekaan keskenään vertailukelpoisia, koska niiden lähtötasot on määritelty eri vuosina ja eri periaatteilla. Käytännössä tilat ovat vaikuttaneet osakuntien avustuksen lähtötasoon.

Tarkasteltaessa HYYn piirissä toimivien, toiminta-avustusta hakevien järjestöjen jäsenmääriä, tapahtumamääriä ja niiden saamaa toiminta-avustusta vuoden 2007 lukujen pohjalta, saadaan seuraava tulos:

* Kunkin järjestöryhmän ylin ja alin luku on jätetty huomioimatta laskettaessa järjestöryhmän keskiarvoa.

Taulukko osoittaa, että toiminta-avustukset eivät ole tasapainossa, vaan tiedekunta- ja ainejärjestöt saavat yli kaksinkertaista tukea verrattuna muihin järjestöihin. Avustukset ovatkin epätasapainossa suhteessa järjestöjen aktiivisuuteen.

Vuonna 2007 järjestöille oli jaossa yhteensä 151 500 euroa toiminta-avustusta, josta jaettiin 149 455 euroa alla olevan jakauman mukaisesti. Jakauma on hyvin erilainen kuin se olisi ollut, jos koko jaettavissa oleva summa olisi jaettu suoraan tapahtumamäärien suhteessa.

* Vuonna 2008 poliittisten opiskelijajärjestöjen toimintalisä oli 2 000 euroa ja orkesterien, kuorojen ja teatterien toiminta-avustus 14 000 euroa.

** Jaossa olevan summan ylittävä osuus jaettiin 2007 harkinnanvaraisista avustuksista järjestöryhmän lisääntyneen järjestöjen määrän vuoksi.

Koska toiminta-avustusta ei ole kuitenkaan tarkoitettu palkinnoksi järjestöjen järjestämästä toiminnasta, vaan nimenomaan avustukseksi tulevaan toimintaan, ei toiminta-avustuksia tule muuttaa suoraan yllä olevan taulukon mukaan. Tasapainottamiselle ja uuden lähtökohdan luomiselle on kuitenkin tarvetta, joten osakunnat esittävät seuraavaa muutosta budjettiin:

PL 25, s. 42-43

Toiminta-avustukset

aine- ja tiedekuntajärjestöt                         85 000 € (-12%)

osakunnat                                                  20 000 € (+25%)

poliittiset järjestöt, toimintalisä                    4 000 € (+100%)

orkesterit, kuorot ja teatterit                       15 000 € (+7%)

muut HYYn piirissä toimivat järjestöt          28 000 € (+22%)

Osakuntien edustajistoryhmä

Tiedote 14.11.2008: Osakunnat oppositioon Helsingin yliopiston ylioppilaskunnassa

HYYn hallituksen muodostajaksi on edustajistoryhmien välisissä neuvotteluissa valittu fil. yo. Pasi Hario (HYAL). Osakuntien ehdokas teol. yo. Leena Pihlajamäki ei kelvannut hallituksen muodostajaksi, vaikka olikin monissa ryhmissä selvästi pätevämpänä pidetty henkilö. Hallituksen muodostavat vuonna 2009 Ainejärjestöt (HYAL), HYYn Vihreät, Sitoutumaton vasemmisto, Opiskelijademarit, HELP ja Svenska Nationer och Ämnesföreningar. Osakuntien ryhmä teki ratkaisun oppositioon jättäytymisestä tilanteessa, jossa tarjolla ei ollut riittävästi kanavia vaikuttaa osakuntalaisille tärkeisiin asioihin.

Osakuntien tavoitteena HYYn hallitusneuvotteluissa oli muodostaa vahva edunvalvontaan painottunut hallitus. Osakuntien ehdokkaana hallituksen muodostajaksi oli hallituksessa tänä vuonna sosiaalipoliittisista ja kaupunkiasioista vastannut Leena Pihlajamäki, joka on ansioitunut erityisesti omien sektoriensa toiminnan kehittäjänä ja intohimoisena opiskelijoiden asioiden lobbaajana. Leena olisi ollut verkostojensa ja sosiaalisen pääomansa puolesta koko ylioppilaskunnalle erinomainen valinta.

HYAL piti tiukasti kiinni HYYn hallituksen puheenjohtajan tehtävästä, jonka se katsoi suurimpana ryhmänä kuuluvan sille. Osakuntien näkemyksen mukaan HYYn hallituksen valinnassa olisi painotettava valtapolitiikan sijaan pätevyyttä ja sopivuutta. Kuluvan vuoden aikana yhteistyö HYALin kanssa on ollut vaikeaa, ja lopulta kyseinen ryhmä sanoi kymmenen vuoden yhteistyön irti asiakysymyksissä löydetyistä yhteisistä näkemyksistä huolimatta. Osakuntien edustajistoryhmä katsoo, että yhteistyötä ei ole se, että yksi ryhmä sanelee ehdot.

Anni Hirsaho, puheenjohtaja, Osakuntien edustajistoryhmä
Emma Ronkainen, puheenjohtaja, HYYn Osakuntalainen Unioni

————————-
Yllä oleva on tiedote on kirjoitettu HYYn hallitusneuvottelujen jälkeen, ja päätös ensi vuoden hallituksesta siunattiin viime perjantaina edustajistossa. Osakuntien päätyminen oppositioon ensimmäisen kerran vuoden 1984 jälkeen oli tavallaan luonteva päätös vaikealle vuodelle, jota leimasi ennen kaikkea osakunnille katastrofaalinen tilajako. Monille osakuntien aktiiveille tilajaon tapahtumat olivat osoitus siitä, että HYYssä ei ole pystytty vaikuttamaan osakunnille järjestöinä tärkeimpiin asioihin hallituspaikoista huolimatta. Päätös olla lähtemättä hallitukseen tarjotuilla paikoilla ei kuitenkaan syntynyt tämän vuoksi.

Osakuntien ryhmässä oltiin pettyneitä siihen, miten vähälle huomiolle motivaatio, pätevyys ja sopivuus jäivät hallituksen puheenjohtajan valinnassa tänä vuonna. Ylioppilaskunnassa olisikin syytä pohtia toimintakulttuurin muutosta esimerkiksi siten, että hallituksen muodostaja valittaisiin edustajiston kokouksessa ennen neuvotteluja. Tämän vuoden neuvotteluissa osakuntien tavoitteena oli siirtää puheenjohtajan valinta läpinäkyvämmille ja kestävämmille periaatteille. Osakuntien kärkiehdokkaat olivat tarjolla puheenjohtajan sekä talousjohtokunnan puheenjohtajan tehtäviin, joiden kautta katsottiin parhaiten voitavan vaikuttaa osakunnille tärkeisiin asioihin ja jotka menivät nyt molemmat HYALille.

Jos parlamentarismin katsotaan toteutuvan siten, että hallituksen puheenjohtaja tulee automaattisesti suurimmasta ryhmästä, sivuutetaan niin keskustelu ehdokkaiden pätevyydestä ja sopivuudesta kuin puheenjohtajan roolistakin. Toisaalta kun tässä yhteydessä on verrattu HYYtä valtakunnanpolitiikkaan, täytyy todeta, ettei siellä ole tapana, että pääministeri ja valtiovarainministeri tulevat samasta puolueesta.

Leena Pihlajamäki valittiin sitten SYL:n hallitukseen ensi vuodelle. Liittokokouksen aikana Leenan pätevyys tunnustettiin niin HYYn sisällä kuin muissa ylioppilaskunnissa. HYYn sitoutumattomat ryhmät ovat ajaneet SYL:n henkilövalintakulttuurin muutosta viimeisen vuoden aikana painokkaasti, ja tällä kertaa pätevyydellä todella oli merkitystä, kun etukäteen sovittu diili murtui kokouksen henkilövalinnoissa. Viime vuosia demokraattisemmin tehdyistä valinnoista oltiin riemuissaan yli ryhmärajojen. Saa nähdä, milloin HYYssä otetaan omat opit käyttöön ja seurataan SYL:n tämänvuotista esimerkkiä.

HYYn hallitusneuvotteluissa käytiin hyviä keskusteluja erityisesti taloustilanteesta. Budjetin valmistelussa kuluvana ja ensi vuonna on tehtävä merkittäviä säästöjä, ja erityisesti sen vuoksi olisi ollut hyvä, jos kaikki suuret ryhmät olisivat mahtuneet hallitukseen. Monissa budjettikysymyksissä osakunnat vaikuttivatkin olevan HYALin ja Maailmanpyörän välissä. Ilmeisesti kynnyskysymykset ja niiden myötä sopu budjetin keskeisistä kohdista sinetöitiin neuvotteluissa – tämä selvinnee ensi viikolla edustajiston päättäessä budjetista.

Juuri valmistunutta kolmatta ylioppilastaloa ei olisi saatu aikaan ilman HYALin ja osakuntien yhteistyötä. Yhteisen asuntolainan hoito jäi nyt kesken ennen kuin se oli alkanut erääntyäkään. Kiinnostavaa on nähdä, miten hallituksenmuodostajapuolue johtaa ylioppilaskuntaa ja millainen yhteys eri ryhmien välille muodostuu. Asiakysymysten valossa tämän vuoden hallitusneuvotteluissa olisi pystytty parempaan, mutta tahto ei riittänyt.

Sari Aalto
Osakuntien edustajistoryhmän neuvottelija

“Ylioppilaskunta on heikompi, itsekkäämpi ja epäyhtenäisempi kuin vähään aikaan”, totesi HYYn väistyvä pääsihteeri Arto Aniluoto kiitos- ja jäähyväispuheessaan edustajistolle viitaten tilajakokeskustelun ja -päätöksen synnyttämään tilanteeseen. Moni yhtynee näkemykseen. Siitä todistavat paitsi HYYn hallitukselle kyselytunnilla esitetyt kysymykset myös Debating Societyn ja Tsempin puheenjohtajien kannanotto edari-listalla tilajaon syrjivyydestä kansainvälisiä opiskelijoita kohtaan. Siitä todistaa myös mediahuomio, jonka ylioppilaskunnan tilajako on syksyn aikana saanut. Huvfudstadsbladet puhuu kirjoituksessaan “Studentkårens förlorade identitet” (28.9.2008) siitä, miten HYY ei pysty enää toteuttamaan tehtäviään karsimalla järjestöjen toimintaa. Tilanne on surullista katsottavaa. Ensin olivat suuret lupaukset, mutta lopussa oli vain paljon vihaisia ja pettyneitä pieniä ihmisiä.

Esitin maanantaina edustajiston kokouksessa kysymyksen HYYn hallituksen jäsen Pasi Hariolle sekä varapuheenjohtaja Hannu-Matias Nurmelle. Molempien toiminta tilajakokysymykseen liittyvissä prosesseissa on osoittautunut erikoiseksi demokraattisen ja avoimen päätöksenteon kannalta.

Kysyin hallituksen järjestövastaava Hariolta, miten hän edistää ylioppilaskunnan järjestökentän etua haluamalla salata talousjohtokunnan tilajakotyöryhmältä päätöksenteon kannalta olennaista tietoa (liittyen muun muassa mahdollisuuteen liittää Domus Academican B-talon joitain tiloja tilajakoon) ja kieltämällä tjk:n puheenjohtajaa antamasta tätä tietoa. Tähänhän olettaisi järjestösektorista vastaavan hallituksen jäsenen pyrkivän. Vastaukseksi en saanut kuin ympäripyöreätä selittelyä siitä, että asiat tuotiin esille, ja niistä keskusteltiin. Näin epäilemättä tapahtuikin, mutta vastauksessa ei sen sijaan tullut ilmi lainkaan, miten olemalla kertomatta tjk:lle mahdollisuudesta ottaa lisätiloja käyttöön edistetään järjestöjen etua.

HYYn hallituksen varapuheenjohtaja Nurmen toiminta viime viikon hallituksen kokouksessa on jäänyt myös mietityttämään. Siellä hänen menettelynsä käytännössä esti hallituksen jäseniltä eriävän mielipiteen jättämisen. Nurmi esitti viimeviikkoisessa hallituksen kokouksessa ehdotuksen järjestötilajaosta, jossa vuokrattaisiin ulos Liisankadun osakunnille varatut tilat Leppätalolta, tietoisena siitä, että Osakuntien hallitusedustajat aikoivat tehdä oman vastaehdotuksen ja jättää eriävän mielipiteen tilajaosta, jos ehdotus hylättäisiin äänestyksessä. Lopputulos oli kuin oppikirjaesimerkki. Kaksi vastaehdotusta äänestytetään toisiaan vastaan. Osakuntien ehdotus kaatuu selvin luvuin. Loppuäänestyksessä ovat vastakkain talousjohtokunnan esitys ja Nurmen osakuntavastainen vastaesitys, jota ei missään tapauksessa haluta saattaa toteen, joten osakuntalaisetkin joutuvat kannattamaan talousjohtokunnan mallia, eivätkä näinollen voi jättää asiasta eriävää mielipidettä.

Konsensushakuisuus ja konsensukseen pakottaminen ovat kaksi eri asiaa. Vaikka Nurmi maanantaina edustajiston kokouksessa perusteli ratkaisuaan ymmärtämättömyydellä, voi perustellusti kysyä, miten on mahdollista, että ylioppilaskunnan hallituksessa toista vuotta istuva varapuheenjohtaja ei ymmärrä tekojensa seurauksia tai ymmärrä vaivata päätään sellaisten mahdollisuudella? Jos ajattelemattomuus hyväksytään syyksi toimia huolimattomasti keneltä hyvänsä, ei ylioppilaskunnassa voida saada aikaan kuin huonoja ja lyhytnäköisiä ratkaisuja.

HYY on organisaationa periaatteellinen. Elleivät periaatteet ja avoimen demokraattiset toimintatavat enää pidäkään, on vielä enemmän syytä olla huolissaan ylioppilaskunnan päätöksenteosta ja solidaarisuudesta, kuin Aniluoto maanantain puheessaan huomautti. Ylioppilaskunnan tehtävä on ”olla jäsentensä yhdyssiteenä”, mutta on valitettavan ajankohtaista kysyä, missä määrin se onnistuu toteuttamaan tehtäväänsä tilanteessa, jossa tilajako on repinyt järjestökentän hajalle. Näin ollen onkin paras aloittaa keskustelemalla avoimesti asiat halki ja selvittämällä mahdolliset häiritsemään jääneet epäselvyydet, jotta ylioppilaskunta voisi aidosti eheytyä ja suunnata katseensa eteenpäin seuraaviin haasteisiin. Niitä kun riittää.

Mirja Komulainen

Hyvää alkanutta joulukuuta!

Ensi viikolla käynnistyy sitten uuden edustajiston kaksivuotiskausi. HYYn puolesta uusille edaattoreille on järjestetty koulutusta ja tietoa annettu ihan valtava määrä, kaikkea ei varmaankaan sisäistä ihan hetkessä. Osakuntien uusi edustajistoryhmä vaikuttaa oikein fantastiselta ja innokkaalta! Jännä piirre on se, että 11 jäsenestä vain yksi on miespuolinen. Moni nousi myös varajäsenen paikalta nyt sitten varsinaiseksi jäseneksi.

Ensi kausi tulee varmasti olemaan hyvin mielenkiintoinen monella tapaa. Ensi vuonna edustajisto pääsee valitsemaan ylioppilaskunnalle uuden pääsihteerin, jonka kolmen vuoden mittainen työ on todella merkittävä. Pääsihteerihän toimii parin kymmenen sihteerin esimiehenä sekä edustajiston ja hallituksen sihteerinä ja pyörittää pitkälti ylioppilaskunnan toimintaa. Edustajiston harteille jää myös ylioppilaslehden päätoimittajan valinta, joka valitaan joka toinen vuosi. Valinnan jälkeenhän päätoimittajalla on täysi journalistinen vapaus tehdä lehdestä näköisensä. Tärkeää ensi vuodessa on lisäksi kolmannen ylioppilastalon valmistuminen ja käyttöönotto, johon on jo tänä vuonna varauduttu. Juhliakin varmasti riittää, sillä ensi vuonna on HYYn 140-vuosijuhla sekä maamme-laulun 160v-juhla. Helsingin ylioppilaathan olivat ensimmäisiä, jotka esittivät maamme-laulun floran päivänä. Kausi alkaa nyt joulukuussa ensi vuoden hallituksen valinnalla, budjetista päättämisellä sekä puheenjohtajiston valinnalla. Jännittävä kausi siis edessä! Toivotan oikein paljon onnea vielä kautensa aloittaville edaattoreille ja toivon, että opiskelijat ovat kauden aikana paljon yhteydessä edaattoreihin. Asioille voi aina tehdä paremmin jotain, jos epäkohdista on tietoinen. Mukavaa joulunodotusta!
[Edustajisto kokoontuu vuonna 2007 vielä 5.12. sekä 17.12. Edustajiston kokoukset ovat avoimia kaikille ylioppilaskunnan jäsenille.]
Ulla Hemminki

Otsikosta taitaa tulla ensimmäisenä mieleen, että “työ ei HYYstä tekemällä lopu” ja “ihan turha lähteä miettimään mitään ratkaisuja epäterveellisiin työmääriin, koska kaikkea on jo kokeiltu konsultista strategiseen ohjaukseen”.

Kun toimin aiemmin edustajiston jäsenenä (2003-2006) ja silloiset hallituksen jäsenet kertoivat, että koko ajan on kiire ja työtä on ihan liikaa, ajattelin naivisti, että nuo nyt vaan eivät pysty organisoimaan työaikaansa tai että he eivät ole tottuneet paiskimaan töitä. Miten väärässä olinkaan. Todellisuus olikin juuri niin hektistä kun hallituksen jäsenet olivat kertoneet.

HYYn hallituksen tulisi mielestäni olla oikeasti työhallitus eikä ylityöhallitus. Hallituksen jäsenet saavat laskennallisesti kokouspalkkioita puolipäiväisen työn mukaan eli hallituksen odotetaan käyttävän 4 h päivässä HYY-työhön. Tänä vuonna useat hallituksen jäsenet ovat kuitenkin tehneet HYYn eteen töitä kellonympäri, useina päivinä putkeen 10-12 h ja tästä olen hyvinvointivastaavana kokonaisuudessaan erittäin huolissani.

Päivästä suuren osan aikaa vie ylipäätään kokoustaminen: pidetään viikottain hallituksen iltakoulut (2-8h), varsinaiset kokoukset, koko toimiston aamiaispalaverit sekä fredagskaffet. Lisäksi tavataan yhteistyötahoja, istutaan työryhmissä yliopiston virkamiesten tai muiden ylioppilaskunnan toimijoiden kanssa, lobataan HYYn tavoitteita eteenpäin päättäjille ja pidetään yhteyttä valiokuntiin sekä tavataan sektorisihteereitä säännöllisesti. Hallitus myös toimeenpanee ja edistää keskeneräisiä projektejaan ja vastaa yllätyksiin yhteiskunnallisessa keskustelussa. Monta kertaa vuodessa kokoonnutaan lisäksi SYL:n sektoritapaamisiin tai muilla paikkakunnilla tapahtuviin seminaareihin. Jossain välissä visioidaan vielä ylioppilaskunnan tulevaisuutta ja kehitetään omalla vastuulla olevaa sektoritoimintaa, edustetaan tilaisuuksissa ja ollaan aloitteellisia opiskelijan aseman parantamisessa.

Mielestäni ylioppilaskunnan laajuinen ratkaisujen miettiminen HYYn paisuneisiin tehtäviin olisi tarpeen. Nähdäkseni vaihtoehtoja periaatteessa on, mutta kovien seurausten takia niihin ei ole uskallettu lähteä:

1. Karsitaan suuressa mittakaavassa HYYn toimintaa. Tämä tulisi edustajiston tehdä hyväksyessään seuraavan vuoden budjettia. Todellisuus: kukaan ei halua lakkauttaa mitään kokonaista toimintaa, koska riippumatta asiasta toiminta on “aina ollut olemassa ja on erittäin tärkeää”. Uusi edustajisto tuskin lähtee muutenkaan kovalla kädellä puuttumaan budjettiin, kun ei ole kovin tarkkaa kuvaa mitä mikäkin toimi käytännössä tarkoittaisi.

2. Tehdään realistinen hallitusohjelma työmäärien suhteen, eikä kirjata liikaa uusia projekteja ennen kuin edelliset on tehty loppuun. Todellisuus: menisiköhän edustajistolle murahtamatta läpi se, että hallitusohjelmasta tehtäisiin yhden sivun mittainen ja kukin sektori kirjaisi hallitusohjelmaan vain yhden ainoan projektin seuraavalle vuodelle?

3. Hommataan lisää työvoimaa. Todellisuus: useampien sihteereiden palkkaamiseen ei tässä taloustilanteessa ole varaa, eikä lyhyitä projektityöntekijöitä haluta periaatteellisista syistä palkata, juuri kun niiden määrä on saatu minimiin. Tänä vuonna on aloittanut työnsä uusi hallintopäällikkö, jonka pitäisi vähän työmäärää vähentää. Myöhemmin nähtäväksi jää onko siitä ollut oikeasti apua. Hallituksen suurempi koko saattaa hieman ehkä auttaa, mutta ei kuitenkaan merkittävästi, sillä yhteisiä, kaikkia työllistäviä asioita on niin paljon.

4. Organisoidaan työtehtävät paremmin ja keskitytään kunkin sektorin varsinaiseen substanssityöhön eikä epäolennaiseen. Tämän voisi toteuttaa esimerkiksi sillä, ettei käytetä yhden hallituksen jäsenen ja sihteerin työaikaa yhteisen aamiaisen valmistamiseen, kauppareissuihin tai turhiin palavereihin, mikäli asian voisi hoitaa nopeammin sähköpostitsekin.

5. Hyödynnetään ulkopuolista apua ja tehdään suurempia organisatorisia muutoksia. Todellisuus: periaatteesta vastustetaan kaupallisten konsulttien käyttöä, jotka “kiskovat suuret summat rahaa siitä, että kertovat samat asiat, kuin mitkä jo tiedettiin kertomattakin”.

On jotenkin käsittämätöntä, että monelle muulle taholle yhteiskunnassa niin esimerkillinen HYY ei uskalla tehdä hallituksen ja työntekijöiden jaksamisen eteen merkittäviä muutoksia. Toivon, että uusi edustajisto tutustuu tarkasti juuri hyväksyttyyn HYYn strategiaan ja tekee budjettipäätökset ja lisätyötä aiheuttavat ehdotukset tämän strategian kohdan huomioiden:
“Työyhteisössä tärkeää on hyvä henkilöstöjohtaminen, työtehtävien selkeä priorisointi ja työntekijöiden
korkea motivaatio. Työntekijöiden toimenkuvia tarkastellaan kokonaisvaltaisesti niin, että
kaikilla on töitä sopivasti, ei liikaa tai liian vähän. Kaikilla tulee olla työssään aikaa myös toiminnan
suunnitteluun ja uusien ideoiden kehittelyyn. Aikapulaan etsitään kestäviä ratkaisuja esimerkiksi
työnohjauksen avulla ja työtehtäviä priorisoimalla. Erityisesti päätöksentekijöiden on tiedostettava työyhteisön ja luottamushenkilöiden resurssit sekä tekemiensä linjauksien vaikutukset työmääriin.”

Ylikuormittuneista toimenkuvista huolimatta toimiminen HYYssä tarjoaa iloa, nautintoa, onnistumisia, mahdollisuuden itsensä toteuttamiseen, mahtavan työporukan ja mielettömiä kokemuksia, minkä vuoksi en vaihtaisi vuosia HYYssä kuitenkaan mistään hinnasta pois. Toimintaa sen sijaan voi ja pitää voida aina järkeistää.

Ulla Hemminki

Edustajistovaalien alustava tulos vaalirenkaittain

1. Ainejärjestöjen vaalirengas…………………………….Ainej 2857 17
2. Maailmanpyörä…………………………………………Mpyörä 2390 14
3. Osakuntien suuri vaalirengas………………………….Osak 1876 11
4. Oikea vaalirengas……………………………………..Oikea 1064  6
5. HELP………………………………………………….HELP  950  5
6. Svenska Nationer och Ämnesföreningar - SNÄf……………….SNÄf  502  3
7. Opiskelijademarit…………………………………….Demari  458  2
8. Tsemppi Group………………………………………..Tsempp  261  1
9. Keskustaopiskelijoiden vaaliliitto……………………….HEKO  247  1
10. Sateenvarjoliitto……………………………………Sateen   10  0
11. Liberaalinen vaaliliitto………………………………..Lib    8  0

Edustajistovaalien alustavan tuloksen mukaan osakunnat ovat saamassa edustajistoon 11 edustajaa. Vaalien suuri voittaja on ainejärjestöjen HYAL, joka on saamassa huimat 17 paikkaa uudesta edustajistosta. Osakuntien paikkamäärä laskee kolmella viime edustajistokaudesta. Rengastasolla ainoastaan HYAL ja Tsemppi onnistuivat lisäämään paikkamääräänsä, ainejärjestöt viidellä ja Tsemppi yhdellä. Osakuntien lisäksi vähennyksiä tuli Oikealle vaalirenkaalle (-2), ja Opiskelijademareille (-1).

Osakuntien suuren vaalirenkaan sisällä muutokset olivat melko suuria. Viime kertaa paremmin pärjäsi ESO, joka lisäsi äänimääräänsä 112 äänellä ja kasvatti paikkalukunsa yhdestä kahteen. Kaikilla muilla vaaliliitoilla äänimäärät laskivat. Paikkoja menettivät HO (-2), EPO (-1) ja LiO (-1), viimeisen vaaliliitto oli tosin muuttunut kun KouKi siirtyi HYALin renkaaseen.

Nämä vaalit osoittivat, että suuretkin muutokset ovat mahdollisia ylioppilaskunnan edustajiston kokoonpanossa. HYALin Reima Launonen sanoi vaalivalvojaisissa HYALin tehneen kahden vuoden kampanjan. Tällä hän tarkoitti sitä, että HYAL on kuluvalla edustajistokaudella ja valmistautuessaan näihin vaaleihin onnistunut entistä huomattavasti paremmin pitämään yhteyttä ainejärjestöihin ja niiden toimijoihin. HYALin menestys koostuu monesta tekijästä, mutta tärkeimpiä lienevät laajasti asiaan sitoutunut toimijakaarti, onnistunut viestintä ja ennen kaikkea onnistunut eri järjestöjen ehdokkaiden sitouttaminen HYALiin ja motivoiminen vaalityöhön.

Osakuntien tulos ei sekään ollut lainkaan huono. Viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana osakuntien paikkamäärä edustajistossa on vaihdellut yhdeksän ja kuudentoista välillä. Nyt ollaan tuon haarukan sisällä hieman alle keskiarvon. Alla oli myös monta peräkkäistä vaalivoittoa. Erittäin positiivista on se, että kaikki vaaliliitot saivat paikan. Tämä luo hyvät edellytykset yhteyden pitämiselle osakuntiin seuraavan kahden vuoden aikana. Valitut edustajat ja varaedustajat vaikuttavat olen erittäin sitoutuneita ja motivoituneita tekemään työtä ylioppilaskunnassa tulevan kauden aikana. Ei pidä unohtaa sitä valtavaa sitoutumista, joka suurella joukolla osakuntien ehdokkaita vaalityöhön oli, ja sitä valtavaa työmäärää, jonka näin suuren edustajajoukon läpi saaminen on edellyttänyt.

Osakuntien edustus HYYssä on seuraavankin kahden vuoden aikana huomattava. Uusi ryhmä aloittaa joulukuun alussa työnsä sivistysyliopiston puolustamisen, järjestöjen toiminnan tukemisen ja monipuolisten jäsenpalveluiden puolesta.  Kiitos kaikille osakuntalaisia äänestäneille ja lämpimät onnittelut kaikille uusille edaattoreille!

Mikko Kotola