Puuttuva tekijä
Se on säälittävää
ja se on väärin
ja on se epäoikeudenmukaistakin
muttei minulla ole kuin tämä yö
päättymätön, repivä, vittumainen yö
jonka pimeys ei ole ravitsevaa.
Minulla on vain pudotus
putoaminen syvemmälle
rupsahtaneet tähdet
ja terävien katseiden loppumaton polte.
Ei minulla ole kuin painavat kengät
ja hamppuinen parta
paita joka huutaa harjaamista
ja pää joka tarvitsee silittäjää.
Siksi minä sanon väärin
koska ei ole oikein sinua kohtaan
että tarvitsen sinut kääntämään avainta
kun itse vielä kurkistelen avaimenreiästä.
Kun asvaltti ympärilläni lainehtii
sinä olet se
joka pudistaa katujen maton suoraksi
sanoo leskenlehdille:
kasvakaa!
Kun on pimeä yö
sinä annat minulle luvan suudella
itsesi pilkulliseksi
ja aurinko muistaa taas nousta.
Siksi minä sanon väärin
koska en tarvitse sinua
vain sinut.