Harri Hertell - runoJA JA novelleJA

Sinä luet kuolinilmoituksia lehdestä
juot kahvia Arabian kupista
etkä mieti sitä sen pidemmälle.

Minä pelkään silloin keuhkojani
jotka rehkivät rinnassani
ja mietin verta
jota virtaa suonissani
sydäntä, joka astuu rappusia

a
l
a
s…

Olen tietämättäni kulkenut
käyttämättömien asioiden maailmaan
jossa sateenvarjot katkeavat
ja ilottomat karnevaalit räyhäävät tauotta.

Minulla on pakottava ranne
ja tuntu jostakin pahasta
halu muovailla itsestäni pois se mies
joka minusta tuli
kun luulin keskittyväni olennaiseen.

Rakensin elävän veistoksen.

Siitä tuli rauhallinen, asiallinen, kohtelias, lempeä, ymmärtäväinen, kuunteleva ja ahkera.

En tule toimeen sen kanssa.

Ikkunoista ei tule happea
mikään rakkaus ei tunkeudu lävitseni
ja maailma on rauhallinen
vain unissani.

Sinä luet taas kuolinilmoituksia lehdestä
juot kahvia Arabian kupista
ja kolmannella sivulla
pyrskähtää kahvit ulos suustasi.

Tämä artikkeli kirjoitettiin Tiistaina Joulukuun 18. 2007 klo 21.17 ja se on kategoriassa Runoja. Voit seurata kommentteja RSS 2.0 feedillä. Voit jättää kommentin, tai jäljittää artikkelin omasta blogistasi.