Muistutus
Olin juuri saanut luettua päivän sanomalehdestä sarjakuvat, kun asuntoni ovikello soi. Laitoin lehden syrjään ja kävelin ovelle katsomaan, kuka siellä mahtoi heti aamusta soitella. Yllätyin melkoisesti huomatessani, että rappukäytävä oli säkkipimeä eikä kukaan tuntunut myöskään hengittävän pimeydessä. Ihmeteltyäni aikani tilannetta suljin oven ja istahdin takaisin kahvikuppini sekä päivän sanomalehden äärelle.
Kahvikuppini oli mustavalkoinen ja sen kuviointi muodosti mustia ja valkoisia neliöitä. Tuijotettuani joka-aamuiseen tapaani hetken aikaa neliöiden lumoavaa olemusta täytin kupin kahvilla, jonka olin ostanut kaupasta. Silloin joku soitti taas asuntoni ovikelloa. Kävelin aiempaa reippaampana ovelle, sillä minua alkoi hermostuttaa se, että aamuista kahvihetkeäni häirittiin näin röyhkeästi. Huomasin jälleen, että rappukäytävä oli pimeä, eikä kukaan ollut rapussa soittamassa oveni kelloa. Silloin ymmärsin, mitä naapurini oli tarkoittanut.
Juoksin hirmuisella vauhdilla keittiöön ja viskaisin sanomalehden lattialle. Sanomalehden päälle kaadoin kahvini ja kahvin päälle heitin puoli kiloa sokeria, joka kastuessaan muuttui ruskeaksi. Avasin keittiön tuplaikkunat, kaivoin kaapistani kaikki lakanat, jotka omistin ja sidoin ne sitten yhdeksi pitkäksi köydeksi. Tämän tehtyäni sidoin köyteni keittiön lämpöpatteriin kiinni ja siitä riippuessani joku vihainen koiranulkoiluttaja huuteli minulle kadulta mitä epämiellyttävimpiä sanoja. En voinut kuitenkaan pysähtyä kuuntelemaan koiranulkoiluttajan puheita kovinkaan tarkasti, sillä minun täytyi laskeutua lakanoita pitkin alas asvaltille. Saavuttaessani asvaltin, joka lämmitti miellyttävästi minun kantapäissäni ammottavia syviä avohaavoja, tiesin tarkalleen mitä minun täytyisi tehdä.
Juoksin kaksi korttelia valtavalla vauhdilla lähimmän kukkakioskin luo, josta tilasin kaksi nippua violetteja tulppaaneja. Olin niin kiihtynyt, että nappasin tulppaanit floristin kädestä ja muistin vasta kotitaloni edustalla, että minun olisi tietysti pitänyt myös maksaa ne. Uskottelin itselleni hoitavani maksun myöhemmin, kunhan olisin ensin selvittänyt tämän tilanteen.
Päästyäni kotitaloni rappukäytävään tarkistin vielä alatasanteen peilistä, että rusettini oli suorassa. Tämän tehtyäni en sytyttänyt rappukäytävään valoja, mutta tilasin hissin neljänteen kerrokseen, jossa asuin vielä siihen aikaan. Kaksi violettia tulppaaninippua kädessäni soitin määrätietoisesti seinänaapurini ovikelloa vasemman silmäni nykiessä samalla pahaa enteilevästi.