TokioHotel

Tom katsoi hotelli huoneensa ikkunasta ulos.
Autot huristivat heidän hotellinsa ohitse.Eräs paparazzikin oli näköjään saanut vihiä,että he yöpyvät juuri tässä hotellissa.Bill astui Tomin huoneeseen.
-Georg ja Gustav haluaisivat lähtee kiertelemään Tukholman katuja.Tuutko sä mukaan,Bill kysyi.
Tom katsoi yhä ulos.
-Voisinhan mä vaikka lähteekkin,että saan edes jonkin laista liikuntaa,Tom huokaisi.
-OK..Tuu alas 10 minuutin päästä.Nähään aulassa,Bill huikkasi ja häipyi yhtä nopeasti kuin oli tullutkin.
10 minuutin päästä he kaikki olivat aulassa.
-Mitä varten Georg sulla on rinkka mukana?Tom kysyi.
-Hölmö!Ei tää oo rinkka vaan tavallinen reppu!Georg naurahti.
-No ihan sama!!Tom sanoi.
-Matkamme käy kohti Tukholmaa!!Bill julisti ja astui tyylikkäästi hotellista ulos.
-Bill leikkii kuningasta..Tom sanoi.
-Älkäähän nyt.Kunhan vähän pilailin,Bill nauroi.
Samassa paparazzi hyökkäsi hänen eteensä.Bill ummisti silmänsä.Paparazzi oli aivan hänessä kiinni.Bill olisi halunnut huuta,mutta hän ei halunnut lisää huomiota.
-Gröhöm…Georg köhäisi ja työnsi rintakehäänsä eteen pain.
Paparazzi katsoi häntä ihmeissään,mutta ymmärsi mitä Georg oli hänelle viittilöinyt,joten lähti suosiolla.
-Georg,sinä ,sinä…minun pelastajani,Bill riemuitsi ja halasi häntä.
-Nyt mun veli luulee olevansa prinsessa.Georg oot saanu prinssin roolin,Tom ilkkui.
-Ja Tom on mun hevonen,Georg hihkui ja kiipesi Tomin reppu selkään..
-Heh heh..Tom sanoi ja karisti Georgin pois selästää.
-Mitä jos jatkettais vaan matkaa,Gustav ehdotti.
-Eihän me olla mihinkään vielä mentykkään,Bill nauroi ja katsoi taakseen,jossa oli hotellin ovi.
-No,mutta olisi kivempi mennä ovea pidemmälle,Gustav virkkoi.
-gustav on oikeassa eiköhän mennä yks askel eteen päin,Tom nauroi..
-no heh heh,Gustav äyskäisi.
-Se oli hyvä Tom,Georg nauroi.
-Ei ollut.Voitteko nyt lopettaa vitsailun,Gustav tiukkasi.
Voidaan me!Bill lupasi.
-Bill puhuu vaan omasta puolestaan,Tom selvensi.
-AArghh…Gustav huusi ja juoksi takaisin hotelliin.Hän juoksi suoraa päätä omaan huoneeseensa.
-No johan oli,Bill sanoi.
-Ei tainnu “tutkimusretkestä”tulla yhtikäs mitään,Georg tiesi.
-No ei,Tom katui.
-Meidän täytyy mennä pyytämään Gustavilta anteeksi,Bill huokaisi.
Pojat astelivatr hotelliin.
-Gustav me halutaan pyytää sulta anteeks!Bill sanoi oven läpi.
-Ihanko totta,Gustav tiukkasi.
Kyllä,Bill vakuuutti.
-Tomkinko?Gustav kyseli.
-Minäkin,Tom huokaisi.
Gustav avasi oven.
-Iso hali,hän huusi ja kaikki halasivat yhdessä ja pitkään….

Heti keikan jälkeen Tokio Hotelin pojat joutuivat lähtemään kohti Ruotsia,seuraavalle keikalle.Bill nukkui Tomin vieressä,lentokoneessa.
-Kyllä tuli hyvä olo kun sai vetää taas keikan,Tom supatti käytävän toisella puolella istuville Georgille ja Gustaville.
-Onneksi…Olin aivan väsynyt ennen keikkaa,mut nyt tuntuu siltä,että ei pystyis olemaan paikoillaan,Georg myönsi.Bill liikahti penkillä,mutta ei herännyt.Tom katsoi huvittuneena veljeään,jolla oli melkein peukalo sussaan.Mitähän unta Bill näkee kun näyttää nukkuessaan noin onnelliselta,Tom mietti.Oikeastaan Tomkin oli hyvin onnellinen.Hän kertoisi salaisuutensa Suomen keikalla,hän mietti.Suomi tarvitsi erikois maininnan,joten he saisivat kunnian kuulla hänen salaisuutensa livenä.Siitä tulisi ikimuistoinen päivä faneille kuin myös muulle bändille,Tom ajatteli.Tom naurahti huomaamattaan itsekseen miettiessään Billin,Georgin ja Gustavin ilmeitä siinä tilanteessa,kun hän paljastaisi huiman salaisuutensa.Tom oli kuitenki varma,että veli olisi hänestä hyvin ylpeä.
-Mitä sä naurat,Gustav kysyi.Tom hätkähti pois ajatusmaailmastaan.
-Hä?En mä naura!Tom sanoi ihmeissään.
-Kyllä sä äsken naurahdit…Georg intti.
-En varmana,Tom intti takaisin.
-Kylläpäs,Gustav väitti.
-Enpäs…Kylläpäs..Enpäs…Kylläpäs…tätä jatkui jonkin aikaa.
-No se on salaisuus,Tom luovutti viimein.
-Ha!Me voitettiin.TOM LUOVUTTI JEE!!Georg iloitsi.
-Enpäs,Tom aloitti taas kinan.
-Kylläpäs,Georg osoitti Tomia ja Tom myöntyi hävinneensä.
-Ok,ehkä mä hävisin,mutta mitä väliä sillä enää on?Tom kysyi.
Georg ja Gustav hiljenivät.Bill liikahti jälleen ja avasi toisen silmänsä.
-Mitä te oikeen nyt taas riitelette..Heti kun mun silmä painuu umpeen,niin te alatte möykkäämään niin,että en todellakaan pysty nukkumaan silmän räpäystäkään,Bill torui.
-Sori,mut noi väitti,että mä nauroin,Tom puolustautui.
-Niin kai kun sä nauroit,Gustav sanoi.
-Kaikki syyttää taas toisiaan..voitteko pitää turpanne kiinni edes vähän aikaa,että saan nukuttua?Bill kysyi ärtyneenä.
-Kyllä mä voin armas veljeni sen sulle luvata,mutta kysy sitä Georgilta ja Gustavilta.Ne oli päätekijöitä äskeisessäkin kinassa,Tom julisti.
Bill katsoi Georgia ja Gustavia kysyvästi.He nyökkäsivät ja Bill ummisti silmänsä nukkuakseen.
-Mitä Tom??Mekö muka päätekijöitä.Ite olit kans mukana,Georg möykkäsi.
-Turvat umpeen,Bill huusi ja Georg hiljeni,eikä puhunut sanaakaan lennon aikana enää.

Kone laskeutui Tukholmaan.Bill oli jo paljon paremmalla tuulella,koska oli saanut nukuttua matkalla riittävästi.Keikka bussi kyyditti heidät hotellille,jossa kaikki alkoivat laittaa tavaroita paikoileen,sillä Ruotsissa he ehtisivät olla vähän pitempään…..

Tei nyt sen mitä olen ajatellut jo vähän aikaa.Tein oman sivun novelleille.Tokio Hotel-novellini jatkuu kuitenkin etusivulla,koska sen olen siihen jo alunperin laittanut.Novellien puolelle kirjoitan erästä toista novellia.

Pahin on nyt siis tapahtunut.Tokio hotel ei pääse Suomeen kuin vasta kesäkuussa ja sekään ei olevarmaa tulevatko he silloin vai myöhemmin.Toivon kuitenki pikaista paranemista Billille.Sillä ei ole niin suurta merkitystä peruuntuiko keikka vai ei.Sillä on väliä,että Bill parantuu kaikessa rauhassa.Jotkut fanit ovat siitä hyvin vihaisia,mutta minä ja kaverini emme ole.Minun mielestäni(Nach meiner Meinung) oikealle fanille Bill Kaulitzin ja muitten bändiläisten terveys on tärkeintä. 

Pojat istuivat takahuoneessa.Tom mussutti banaania.
-Tylsää,Bill mutisi hiljaisuuden päälle.
-Jep,Georg myönsi.Billiä haukotti.
-Huoh(haukoitus),hän huokaisi.
Samassa vaalea tukkainen nainen säntäsi sisään.
-Olen Tanskan nuorten lehdestä päivää,hän esittäytyi.Minulla olisi kysymyksiä.
Pojat katsoivat naista.Hänellä oli vihreä leninki ja korkokengät.Naisen kiharissa hiuksissa oli hopea panta.
-Päivää!Bill sanoi ja nousi ylös.Hän kätteli naisen pientä kättä.
Tom,Georg ja Gustav kättelivät häntä myös kohteliaasti.
-Mitä pidätte Tanskasta?nainen kysyi ensimmäisenä.
-Mukava paikka,Tom vastasi lyhyesti,mutta ytimekkäästi.
-me ei olla ehditty kiertelemään täällä paljokaan,mutta kivalta paikalta vaikuttaa,Bill selvensi Tomin sanoja,sillä nainen näytti kärsivältä.
-Ok,nainen sanoi ja raapusti punaisella kynällään vihkoonsa.Tätä kysymysta seurasi monta muuta kysymystä.Tom naputteli vieressään olevaa päytää.Hän oli hyvin tylsistynyt,vaikka haastattelija olikin nainen.Aika kului liian hitaasti.Tom vilkuili kelloa vähän väliä.Naisen kysyttyä kaikki pitkäveteiset ja yleiset kysymyksensä hän laittoi muistivihkonsa laukkuun ja nousi ylös.Nainen hyvästeli TH.n pojat ja hävisi paikalta korkokengät kopisten.
-Hohhoijaa,Bill haukoitteli taas.
Georg katsoi kelloaan
-Puolen tnnin päästä pitäis mennä lavalle,hän tokaisi.
-Mmmm…Tom mumisi.
Tänään ei vaan millään jaksaisi tehdä yhtikäs mitään,Gustav huikkasi.
-Mmmm…Tom mumisi jälleen.
Puolen tunnin päästä he astelivat lavalle tekopirteinä.Bill höpisi alussa.
-Hallo Tanska,hän huusi ja sitä seurasi korvia riipivä kiljunta.Bill laittoi kätensä korvansa taakse ja esitti,että ei muka kuullut kiljumista.Kiljunta koveni,jolloin Bill näytti peukaloaan nauraen.Tämän jälkeen 1000 Meere rämähti käyntiin.Billistä ja muista TH.n pojista tuntui pirteältä olla lavalla ja he hyppivät ja pomppivat biisien aikana.Hyvä meininki säilyin koko konsertin ajan.Jälleen Tomin suupielet olivat ylöspäin….

Siis tää on nyt paniikki.Tokio Hotelin keikkaan on enää alle 2 viikkopa ja päivää ennen keikkaa meillä on vielä englannin koe.Mikä tuuri.Mua jännittää aivan kauheesti.Toivottavasti Bill pieni on siihen mennessä tervehtynyt tai muuten keikka joudutaan perumaan ja se olisi KATASTROFI.Hypähdän tästä paniikki aiheesta toiseen.Eli yritän jatkaa novelliani tämän kiireen keskellä.Toivottavasti(Hoffentlich) joku lukee sitä.Kertokaa ihmeessä mielipiteenne siitä.Se on esikois novellini,joten ei mistään parhaasta päästä.Täytyy tästä varmaan mennä lukemaan kokeisiin ja sitä elämänkertaa mistä mun täytyy tehdä esitelmä.Greta Garbon elämänkertaa pitäs lukee.HUOH………..

Tom hiipi sohvan taakse,jolla Gustav nukkui.
-Böö!!hän huusi.
Gustav hätkähti hereille.Tom alkoi nauramaan nähdessään tämän säikähtäneen ilmeen.
-Mi..mitä?Gustav kakisteli.
-Sun ois pitäny jo herätä.Tom nauroi.
-Miten sä voit olla hereillä ennen mua?Gustav kysyi.
-Oon muuttanu vähän elämäntapoja!Tom selvensi.
-Jaha,mistähän lähtien.Gustav kysyi epäröiden.
-Tästä lähtien,Tom sanoi ylpeänä.Huoneen ovi kävi ja sisään astui väsyneen näköiset Bill ja Georg.
-Mitä hittoo Tom?Sä et oo varmaan nukkunu koko yönä.Bill huokaisi väsymyksestä.
-Nukuin kuulkaa maittavat yöunet.Eikä sen johdosta väsytä yhtään,Tom sanoi.
Georg ja Bill katsoivat Tomia suut auki.
-Mitä?Kuulinkohan mä nyt ihan oikein.Siis sä nukuit maittavat yöunet,vaikka heräsit jo kuudelta,Bill kysyi selventääkseen päätään.
-Kuulit aivan oikein.Toi ei ole kauhean hyvä juttu kun pitää suuta tolleen auki.Se voi jäädä siihen asentoon,Tom huikkasi mennessään vessaan.Georg ja Bill katsoivat toisiaan ihmeissään,sitten he käänsivät yhtä aikaa päänsä Gustaviin.Gustav hymyili heille.
-Tom sanoi muutavansa elämäntapoja.Gustav sanoi nähdessään Billin ja Georgin kysyvät ilmeet.Vessasta kuului Tomin iloinen laulelu.
-Jo on aikoihin eletty,Georg tokaisi kuullessaan Tomin laulun.Bill ei pystynyt sanomaan mitään.Hän vain aukoi suutaan aivan kuin olisi halunnut sanoa jotain,mutta ei keksinyt miten sen muotoilisi.
-Sanoppa vaan muuta,Gustav naurahti.
laulelu sen kuin jatkui.Tom tuli vessasta iloisen näköisenä.
-Ja nyt aamupalalle,hän virkkoi.
Muut seurasivat ihmetellen Tomia,joka hyppelehti iloissaan pehmeällä matolla.
-Mikähän Tomin päähän on mennyt,Bill pystyi vihdoin sanomaan.
-Ei mitään hajua,Georg myönsi.
Tom otti lautaselleen täysjyväleipää,tomaarttia,kurkkua salaattia,juustoa.Sen lisäksi vielä omenan,banaanin ja viljajogurtin.Bill katsoi veljeään.Yleensä Tom otti vain yhden hampurilaisen ja Cokiksen ja sanoi pärjäävänsä sillä.Bill otti kokeeksi myös leipää ja jogurttia.He istuivat päydässä hiljaa,lukuun ottamatta Georgin mussutusta.Tom katsoi Georgia tuimasti,jotta hän lopettaisi maiskutuksen.Georg halusi vain ärsyttää Tomia,joten hän ei lakannut mussutusta.Muiden ihmeeksi Tom antoi asian olla.Kaikki katsoivat Tomia joka söi terveellistä aamiaistaan.He eivät osanneet sanoa yhtään mitään,niin hämillään he vielä olivat.

Noin viikon päästä Bill oli tervehtynyt niin,että he matkasivat Tanskaan.Edelliseen viikkoon oli sisältynyt paljon hirveitä yskän puuskia,kurkkukipua ja kuumetta.Nyt he olivat kaikki sopusoinnussa eräässä tanskalaisessa hotellissa,viettämässä vapaa-aikaansa.

-Voitko kertoa Tom.Mikä pitää sinut noin iloisena.Bill kysäisi Tomilta.

-Hyss….Se on salaisuus!Tom sanoi katsoen  veljeään silmät pyöreinä.

-Mutta kun…Bill sai sanotuksi kunnes Tom keskeytti hänet.

-Saatte tietää aikanaan.

Sitä päivää Bill odottaisi innolla.

-Georg!Mitä sä oikeen teet siellä vessassa noin kauan?Mullakin on hätä.Tom huusi.

-Oota vähän,Georg vastasi.

-Ooo…mulla on kauhee hätä,Tom toisti.Silloin vessan oven lukko kiertyi auki ja Georg astui siistiintyneenä ulos.Hänen mennessään Tomin ohi Tom haistoi partaveden tuoksun.

-Kenenkäs luo sitä tänään ollaan menossa?Jonkun tytön vai?Tom pilkkasi.

Georg muuttui punaiseksi,mutta ei vastannut mitään,joten Tom arvasi vastauksen olevan KYLLÄ.Georg laittoi takin niskaansa ja lähti mitään sanomatta.

-Kylläpä Georgilla on nyt tyttö onnea,Tom huikkasi Billille ja Gustaville mennessään vessaan.Vessan ilma oli täynnä partaveden hajua.

-Eihän täällä voi edes hengittää,Tom sanoi nenää pidellen.

Bill ja Gustav naurahtivat yhteen ääneen.

-Mitä te oikeen nauratte?Tom kysyi kun oli tullut vessasta.

-Silloin kun sinä lähdet jonnekkin niin koko hotelli haisee partavedellesi,Gustav naurahti.

-Niin,et ole mikään moittimaan Georgia,jos hänen mennessään jonekkin vain vessa haisee,Bill lisäsi Gustavin lauseeseen.

Tom katsoi heitä vähän aikaa ja purskahti sitten raikuvaan nauruun,johon myös Gustav ja Bill yhtyivät.

-Nauru pidentää ikää,Bill virkkoi lopetettuaan nauramisen.

-Onneksi,Tom vastasi.Gustav jatkoi vielä nauruaan viisi minuuttia,mutta sai lopetettua.

-Ohhoh…nauru parantaa myös vatsalihaksia,Gustav sanoi.

-Bill sun täytyy nyt nauraa oikeen kunnolla niin saat ton lörppömahan tilalle samanlaisen kun mulla,Tom vitsaili.

-Heko heko osta mopo,jossa lukee Hessu Hopo,Bill nauroi ja kutitti veljeään niin ,että tämäkin nauroi.

-Älä viitsi kutittaa.Mä kuolen nauruun,Tom hekotti kippurassa.

-Etsä mihinkää kuole.Nauru pidentää ikää,sitä paitsi saat lisää niitä sun “vatsalihaksias”,Bill nauroi.

Gustav raukka katsoi heidän “leikkiään” ensin vähän aikaa,mutta päätti sitten kuunnella taas musiikkia ja laittoi korvalappustereot korviinsa.Gustav laittoi volyymia sen verran ,ettei edes kuullut Tomin ja Billin hauskan pitoa.

-Lopeta jo oikeeesti,Tom aneli naurunsa keskeltä.Bill oli aivan hengästynyt ja lopetti kutittamien Tomin pyynnöstä.

-Kiitos,Tom kiitteli vatsaansa pidellen.

-Katotaanko joku leffa,kun kerrankin on aikaa,Bill kysyi.

-Joo katotaan vaa!Tom sanoi

-Mä otin mukaan vaan ´”Mr ja Ms Smith” leffan.Katotaanko se,Tom jatkoi.

-Ihanm sama mulle.Käykse sulle Gustav,Bill kysyi.

Gustav oli musiikkinsa lumoissa niin ,että ei kuullut mitään.Bill nousi sohvalta ja meni Gustavin luokse.

-Haloo!Bill  huusi nostaen korvalappua Gustavin korvalta.Gustav hätkähi.

-Mitä?

-Käykö sulle,että katotaan mr ja Ms Smith?Bill kysyi.

-Kattokaa vaan…Gustav vastasi katsoen lattiaan.

-Ei kun me kaikki kolme….Bil vakuutti.

-Mäkin vai?Gustav kysyi epävarmana.

-Säkin,Bill vastasi.

-Joo,katotaan vaa,Gustav hymähti.

-Ok,laita Tom DVD pyörimään,Bill komensi.Kaikki lösähtivät sohvalle kiinni toisiinsa.Tomista elokuva oli hyvin hauska ja hän nauraa röhähteli vähän väliä.Bill ei juurikaan pitänyt näkemästään ja Gustav vain tuijotti ruutua.Tuskin hän edes älysi mitä leffassa tapahtui,Bill mietti.Elokuvan loppuessa Georg tuli hymyssä suin takaisin.

-Jaaha,sitä sitten tultiin…..öö…mistä?Tom kysyi.

-Jaaha,sitä katotaan taas Tomin lempi leffaa,Georg vastasi puolestaan ja meni omaan huoneeseensa.

-Hei et vastannu kysymykseen,Bill huusi.

-Hällä väliä,Georg huusi.

-Hö..antaa olla.Mä meen nukkumaan,Tom virkkoi.

-Näin aikasin?Bill kysyi.

-Huomenna on taas keikka ja aikainen nousu,Tom selitti.Bill ei kuitenkaan uskonut Tomia.Tämä liittyy varmaankin siihen salaisuuteen.Ehkä Tom soitta jollekkin tai johonkin,Bill mietti.

-No ehkä munkin on parasta mennä pehkuihin,Bill myönsi ja lähti omaan huoneeseensa.Vain Gustav jäi sohvalle nököttämään,mutta hän oli niin väsynyt,että nukahti siihen.Vähän ajan päästä huonessa kaikui vain  Gustavin syvä kuorsaus…zzzzzz….

Bill köhi telkkari ohjelman päälle jota katsoi Tomin kanssa kotonaan.
-Enhän mä kuule tästä mitään kun yskit koko ajan,Tom sanoi.
-En voi sille mitään.Sitä paitsi mua sattuu ihan sairaasti kurkkuun kun yskin,että ei se mulle oo mitään herkkua,Bill vastasi yskänsä keskeltä.Tom vaikeni ja laittoi telkkarin kovemmalle,jotta kuulisi jotain.
-Voitko tuoda mulle vettä?Bill kysyi yhtäkkiä kesken jännän kohdan niin,että Tom hätkähti.
-Älä viitsi säikytellä,Tom nurisi.
-En kysynyt sitä saisinko säikytellä vaan hakisitko vettä minulle.Putsaa korvasi,Bill nauroi mutta se lakkasi,sillä häntä alkoi taas yskittää.
-Tom tuo sitä tuo tätä,Tom puhui itsekseen mennessään hakemaan vettä.Hänen tullessa keittiöön hän huomasi kaksi naamaa ikkunan takana.Tom säpsähti.
-BILL,sulle on tullu vieraita,hän huusi.
-Ei kiitos,Bll vastasi menneellä äänellään olohuoneesta.
Tom aukaisi ikkunan ja huusi.
-Painukaa hiiteen.Täällä ei oo mitään nähtävää.
Tytöt juoksivat pois hyvin nopeasti.Ilmeisesti he olivat säikähtäneet,Tom ajatteli.Ei,se ei olisi hyvä juttu lainkaan,jos tytöt alkaisivat säikkyä häntä.HIRVEÄÄ!!Tom ajatteli kauhuissaan.Hän sai hädin tuskin hanaa auki,sillä tiskivuoret olivat valtavat.Aivan kuin Alpit,Tomin mieleen juolahti.Tom ojensi lasin Billille.
-Kiitos!Mitä mä tekisin ilman sua,Bill kehui veljeään.
-Et mitään.Kuolisit varmaan pois.Tom rehvasteli.Bill pudisti hymyillen päätään ja halasi veljeään.
-Sä oot niin hassu,Bill kuiskasi Tomin korvaan.
Tom hymyili hänelle söpösti.Sitten Billiä alkoi taas yskittää ja “hempeily” hetki oli ohi.
-Mä en halua samaa tautia,Tom sanoi mennessään taaemmas veljestään.
-Ja mä en halua,että sä saat tätä tautia,sillä tämä on niin hirveää.Bill vastasi.
-Kiitos velikulta,että ajattelet minua noin paljon,Tom ylisti veljeään.He katsoivat toisiaan pitkään.Oli toisaalta ihan kiva kun oli lomaa edes vähän aikaa,kumpikin ajatteli.Kunhan ei tarvitsisi peruuttaa enempää keikkoja niin kaikki olisi hyvin.Tom muisteli kuinka Bill oli itkenyt,että ei voisi elää ilman ,että pyytää faneiltaan anteeksi,vaikka eihän se ollut Billin syy,että hän on kipeä.Tominkin poskelle kirposi kyynel.Bill huomasi sen ja hänkin huomasi itkevänsä.
-Olet niin tunteellinen isoveli,Bill sanoi Tomille.
-Ja sä oot niin ihana pikkuveli,Tom sanoi ja pörrötti Billin hiuksia.Jos joku ulkopuolinen olisi nähnyt tämän veljesten herkistelyn,olisi varmasti hänkin ollut tippa silmässä.Niin koskettavan suloiselta se näytti…

Tulis just teatteri koulusta.Mulla on kauhee kurkkukipu.Täytyy varmaan mennä juomaan jotain lämmintä ja sitten pitää lukea vielä maantiedon kokeisiin.

Aamulla Bill heräsi kipeän oloisena.
-Huomenta!Tom huikkasi hänelle.Bill ajatteli sanoa Tomille vastauksen,mutta hänen äänensä olikin mennyt.
-Älä nyt pelleile.Tom sanoi Billille joka aukoi suutaan kuin kala päästämättä pihahdustakaan.Bill näytti sormellaan kurkkuaan.
Tom ei älynnyt mitä Bill yritti sanoa.Bill näytti uudestaan kurkkuaan ja näytti sairasta ilmettä.Silloin Tom älysi,että Billillä oli mennyt ääni.
-Me ei varmaan voida vetää tänään keikkaa.Tom huokaisi.Bill pudisti päätään,jolloin Tom huokaisi toisen kerran.Sitten Tom lähti kertomaan asiasta Gustaville ja Georgille.Georg ja Gustav katsoivat Tomia äimistyneinä,mutta surullisina.
-Me joudutaan perumaan keikka,Gustav sanoi.
-Niin joudutaan,Tom myönsi.Sitten kaikki kolme menivät Billin luokse.
Bill yritti sanoa heille jotain kun Gustav,Georg ja Tom tulivat ovesta sisään.
-Me ei älytä sun elekieltä,Tom huokaisi Billin huitoessa käsillään kuin tuulimylly.Bill katsoi heitä ja otti paperia ja kynän.Hän kirjoitti varmuudenvuoksi oikein selvällä käsialalla lapun jossa luki:Mun täytyy varmaankin käydä lääkärissä,sillä mulla taitaa olla myös kuumetta.
-No mennään sitten,Gustav virkkoi.
-Niin,ei kai tässä muukaan auta,Georg sanoi.Tom auttoi Billin ylös sängyltä ja he menivät autoon.
-Mikä säkä,Tom puuskahti
-Meidän kiertue keskeytyy.Hän lisäsi.
-No,ajatellaan positiivisesti,Gustav torui.
-Miten tässä voisi muka positiivisesti ajatella,Georg huokaisi.
-Me saadaan pientä lomaa,Gustav sanoi.
-Niin,mutta Billin kustannuksella lomailu ei oikein houkuta,Tom huikkasi.
-Ainii!En tullut ajatelleeksi tuota,Gustav sanoi nolona.Tom katsoi Gustavia oudosti.Bill oli aivan hiljaa.No tietenkin eihän hän pystynyt puhumaan jos ei ollut ääntä.Muut olivat myös loppumatkan hiljaa.Heillä ei tosiaankaan ollut onnea,Bill mietti.Auto kääntyi terveyskeskuksen pihaan ja kaikki neljä avasivat auton ovet.Terveyskeskuksen käytävillä monet ihmiset tuijottivat heitä.Bill sai nopeasti vuoronsa ja hän astui naislääkärin puheille.Nainen katsoi hänen kurkkuunsa.
-Taitaa olla kurkunpääntulehdus,lääkäri sanoi lopulta.
-Sinun täytyy nyt levätä niin kauan,kunnes olet täysin terve.Hän jatkoi.Bill ei olisi halunnut nyökätä,mutta nyökkäsi silti.Hän oli surkean näköinen.Lääkäri pyysi Tomin sisälle ja kertoi tälle ohjeet mitä Billin täytyisi tehdä.Ensimmäistä kertaa tämän kiertueen aikana myös Tom oli surullisen näköinen.Billiä heikotti katsoa surkeaa veljeään,mutta Tomia heikotti vielä enemmän nähdessään sairas veljensä.Tom ei edes huomennut,että lääkäri oli nainen,niin surissaan hän oli.Heidän astuessa pois lääkärin huoneesta Georg ja Gustav huomasivat veljesten ilmeistä,että kiertue tosiaan keskeytyisi vähäksi aikaa ja heidänkin suupielet vääntyivät entistä alemmas ja alemmas….