Punainen tupa, perunamaa ja pääministeri
Oli mukavaa että pääministeri Matti Vanhanen kävi katsomassa vihreiden Merikukka Forsiuksen esittämän “Epämiellyttävä totuus” -elokuvan. Ilmastonmuutoksen vakavuudesta olemme siis samaa mieltä. Sen sijaan pääministerin blogissaan esittämä Helsinki-kritiikki ja turpeen puolustaminen on osittain puuta heinää.
Aloitetaan turpeesta: Vanhanen toivoo turpeen luokittelua uusiutuvaksi energialähteeksi. Tiedämme, että turvevarojen uusiutuminen on äärimmäisen hidasta, ja suot ovat nyt tärkeä hiilidioksidin sitoja. Turvetuotannon ja soidenkuivatuksen vuoksi hiilidioksidia vapautuu ilmakehään, kuten Suomen luonnonsuojeluliitto muistuttaa.
Turpeen käyttöä Suomessa voidaan perustella työllisyydellä tai aluepoliittisin argumentein, mutta ei ekologisilla perusteilla. Hallitus on kiirehtinyt takaamaan turpeelle syöttötariffin joka helpottaa turpeentuotantoa, mutta ei ole saanut sellaista aikaiseksi uusiutuville energialähteille, kuten tuulivoimalle. Tässä on vihreillä ja keskustalla suuri näkemysero.
Osmo Soininvaara aikanaan kritisoi “Vanhasen mallia”, jossa pääministeri pendelöi päivittäin yksityisautolla Nurmijärveltä Helsinkiin. Jos kaupunkirakenne hajoaa ja suositaan yksityisautoiluun perustuvaa kaupunkisuunnittelua, ympäristön tila heikkenee. Pääministeri koitti Nummelassa iskeä takaisin ja kirjoittaa blogissaan, että vihreät “ajavat mahdollisimman luonnonläheistä elämää, mutta erityisesti pääkaupunkiseudulla he haluavat keskittää kaiken mahdollisimman tiiviiksi asutukseksi”.
Vihreät tosiaan uskovat, että kaupungeissa tiivis yhdyskuntarakenne parantaa palveluja, helpottaa joukkoliikenteen järjestämistä ja vähentää yksityisautoilun tarvetta. Siksi vihreät ovat ajaneet pääkaupunkiseudulle metroa ja yhdyskuntarakennetta, jossa uudet suuret asutuskeskukset rakennetaan radanvarteen. Tämä on ekologiselta kannalta hyvä asia.
Pääministeri Vanhanen on viime aikoina moittinut myös Helsingin energiapolitiikkaa. Sähkön ja lämmön yhteistuotanto on tehokasta - Helsingissä kaukolämmön osuus on kansainvälisesti hyvin suuri. Jos sähkö tuotettaisiin Helsinkiin vaikkapa hakevoimalassa Savossa ja tuotaisiin verkkoa pitkin Helsinkiin, ei sähkön ja lämmön yhteistuotanto onnistuisi.
Mielestäni Helsingin pitäisi siitä huolimatta panostaa uusiutuviin energialähteisiin. Ei olisi hassumpaa, jos muutama tuulivoimala pyörisi myös Helsingin horisontissa. Viikon pellot voidaan toki muuttaa ruokohelpiviljelmiksi vaikka huomenna.
On muuten kiinnostava kysymys, miksi Keskustapuolueen maihinnousu Helsinkiin ei ole onnistunut. Johtuuko se juuri pääministeri Matti Vanhasen edustamasta ajattelusta, jossa ei ymmärretä hyvin suunnitellun ja rakennetun kaupungin ekologisia mahdollisuuksia?